globalisaatio http://satuhassi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132603/all Wed, 11 Jul 2018 22:18:23 +0300 fi Donald Paholainen http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258106-donald-paholainen <p>&nbsp;</p><p>Donald Trumpista on päivä päivältä vaikeampaa vaikea löytää positiivisia kommentteja Suomen (tai minkään muunkaan maan) mediasta. Luonnehdinnat ovat pikemminkin tasoa: maailman suurin viisivuotias lapsi (YLE 7.7), katujätkä, tappelija (IS 11.7) Trumpin rähinä &hellip; (Trump) on jatkanut raivoamistaan (IL 11.7).</p><p>Vaikeahan Trumpia on analysoida, kun ei ole mitään selvää ohjelmaa, eivätkä hänen kaikki maneerinsa aina aukene. Toimittajat eivät tosin yritäkään tehdä mitään analyysiä, vaan antavat palaa. Trump on yksinkertaisesti vain paholainen ja tehtävänä on pukea tämä oivallus sopivien kielikuvien muotoon. Jotta paholaismaisuus ei olisi vielä riittävää, pitää kertoa, että Trump on Vladimir Putinin kaveri (Putinhan itse asiassa järjesti hänet presidentiksi). Asiaa ei auta vaikka Trump yrittää saada Euroopan maita lisäämään sotilasvoimia (nimenomaan Venäjää vastaan) ja vähentämään Euroopan energiariippuvuutta Venäjästä. Sekään ei auta, että Trumpin aikana USA on kiristänyt Venäjän vastaisia pakotteita ja suostunut myymään aseita Ukrainalle (Obaman hallinto ei siihen suostunut). &nbsp;</p><p>Ongelma on tietenkin siinä, että Trump ei ole vasemmistoliberaali vaan jotain aivan muuta. Mitä muuta, on vähän vaikea sanoa. &nbsp;Näyttäisi siltä, että jonkinlainen punainen lanka on globalisaation jonkinasteinen estäminen/jarruttaminen/haastaminen. Kansallisen edun korostaminen on tietenkin ilmeisessä ristiriidassa kansainvälistä yhteisöllisyyttä korostavan &rdquo;internationalistisen&rdquo; ajattelutavan kanssa, josta on viime vuosina tullut ainoa poliittisesti korrekti ajattelutapa.</p><p>&nbsp;Globalisaation pysäyttäminen tuntuu tosin mahdottomalta. Se kuulostaa hieman samanlaiselta kuin taistelu tyylimyllyjä vastaan. Siksi jää aprikoimaan, aikooko Trump todella haastaa viime vuosien kehityskulun. &nbsp;Onko olemassa jokin &rdquo;iso suunnitelma&rdquo; vai edetäänkö päivä kerrallaan? Trumpin viestintästrategia ei oikein helpota asioiden avaamista.</p><p>Media on kuitenkin ollut surkea analysoimaan itse politiikkaa ja niitä ongelmia, joita globalisaatioon on liittynyt Euroopassa ja USAssa. Vaikka globalisaatio on pääsääntöisesti tuottanut hyvää, eivät hyvät ja huonot puolet ole suinkaan jakautuneet tasan. Pääomapiireille globalisaatio on ollut yksiselitteisesti hyvä asia, mutta työntekijöiden kannalta asia on kovin ristiriitainen riippuen toimialasta, koulutuksesta jne. (siksi onkin hieman erikoista, että ns. työväenpuolueet ovat jopa pääomapiirejä kiivaammin puhuneet globalisaation puolesta). Näin tilanne etenkin Euroopassa, jossa tunnutaan aika naivisti suhtautuvan maailmantalouden muutoksiin. Esimerkiksi Kiinaa pidetään yhä jonkinlaisen kehitysmaana. On helppo sanoa, että Trump on tyhmä (sen osaa sanoa tyhmempikin), mutta on paljon vaikeampi päätellä, missä määrin esimerkiksi Kiinan valuuttakurssipolitiikka on &rdquo;reilua&rdquo; ja missä määrin Kiinan keskusjohtoinen teollisuus- ja sijoituspolitiikka sopivat yhteen vapaiden markkinoiden kanssa. Ilmastopolitiikasta on Suomessa/Euroopassa tullut vain jonkinlainen moraalikysymys, mutta ehkä sitäkin pitäisi tarkastella myös muista perspektiiveistä. Ongelma on vielä siinä, että kellään ei varmaan ole käsitystä siitä, mitä kaikkea täysin globaalissa maailmantaloudessa voi tapahtua. Ei välttämättä vain pelkkää hyvää.</p><p>Toki kyse on paljosta muustakin kuin globalisaatiosta. Trumpin synti on tietenkin sijoittuminen konservatiivien joukkoon, vaikka hänen konservatiivisuutensa on sekin hieman erikoista. Yleensä konservatiivit ovat korostetun finanssikonservatiiveja, mutta Trumpin finanssipolitiikka muistuttaa pikemminkin kreikkalaista asioiden hallintaa. Tosin median mielestä sekin menee väärin - valtiontalous on väärällä tavalla alajäämäinen.</p><p>Viikonloppu lähestyy. Jos on valtamediaan uskominen, nyt on käsillä Euroopan kohtalon viikko. Jotenkin tuntuu kuitenkin siltä, että enemmänkin kyse on vainoharhaisuuden tämänkesäisestä huipentumasta. &nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Donald Trumpista on päivä päivältä vaikeampaa vaikea löytää positiivisia kommentteja Suomen (tai minkään muunkaan maan) mediasta. Luonnehdinnat ovat pikemminkin tasoa: maailman suurin viisivuotias lapsi (YLE 7.7), katujätkä, tappelija (IS 11.7) Trumpin rähinä … (Trump) on jatkanut raivoamistaan (IL 11.7).

Vaikeahan Trumpia on analysoida, kun ei ole mitään selvää ohjelmaa, eivätkä hänen kaikki maneerinsa aina aukene. Toimittajat eivät tosin yritäkään tehdä mitään analyysiä, vaan antavat palaa. Trump on yksinkertaisesti vain paholainen ja tehtävänä on pukea tämä oivallus sopivien kielikuvien muotoon. Jotta paholaismaisuus ei olisi vielä riittävää, pitää kertoa, että Trump on Vladimir Putinin kaveri (Putinhan itse asiassa järjesti hänet presidentiksi). Asiaa ei auta vaikka Trump yrittää saada Euroopan maita lisäämään sotilasvoimia (nimenomaan Venäjää vastaan) ja vähentämään Euroopan energiariippuvuutta Venäjästä. Sekään ei auta, että Trumpin aikana USA on kiristänyt Venäjän vastaisia pakotteita ja suostunut myymään aseita Ukrainalle (Obaman hallinto ei siihen suostunut).  

Ongelma on tietenkin siinä, että Trump ei ole vasemmistoliberaali vaan jotain aivan muuta. Mitä muuta, on vähän vaikea sanoa.  Näyttäisi siltä, että jonkinlainen punainen lanka on globalisaation jonkinasteinen estäminen/jarruttaminen/haastaminen. Kansallisen edun korostaminen on tietenkin ilmeisessä ristiriidassa kansainvälistä yhteisöllisyyttä korostavan ”internationalistisen” ajattelutavan kanssa, josta on viime vuosina tullut ainoa poliittisesti korrekti ajattelutapa.

 Globalisaation pysäyttäminen tuntuu tosin mahdottomalta. Se kuulostaa hieman samanlaiselta kuin taistelu tyylimyllyjä vastaan. Siksi jää aprikoimaan, aikooko Trump todella haastaa viime vuosien kehityskulun.  Onko olemassa jokin ”iso suunnitelma” vai edetäänkö päivä kerrallaan? Trumpin viestintästrategia ei oikein helpota asioiden avaamista.

Media on kuitenkin ollut surkea analysoimaan itse politiikkaa ja niitä ongelmia, joita globalisaatioon on liittynyt Euroopassa ja USAssa. Vaikka globalisaatio on pääsääntöisesti tuottanut hyvää, eivät hyvät ja huonot puolet ole suinkaan jakautuneet tasan. Pääomapiireille globalisaatio on ollut yksiselitteisesti hyvä asia, mutta työntekijöiden kannalta asia on kovin ristiriitainen riippuen toimialasta, koulutuksesta jne. (siksi onkin hieman erikoista, että ns. työväenpuolueet ovat jopa pääomapiirejä kiivaammin puhuneet globalisaation puolesta). Näin tilanne etenkin Euroopassa, jossa tunnutaan aika naivisti suhtautuvan maailmantalouden muutoksiin. Esimerkiksi Kiinaa pidetään yhä jonkinlaisen kehitysmaana. On helppo sanoa, että Trump on tyhmä (sen osaa sanoa tyhmempikin), mutta on paljon vaikeampi päätellä, missä määrin esimerkiksi Kiinan valuuttakurssipolitiikka on ”reilua” ja missä määrin Kiinan keskusjohtoinen teollisuus- ja sijoituspolitiikka sopivat yhteen vapaiden markkinoiden kanssa. Ilmastopolitiikasta on Suomessa/Euroopassa tullut vain jonkinlainen moraalikysymys, mutta ehkä sitäkin pitäisi tarkastella myös muista perspektiiveistä. Ongelma on vielä siinä, että kellään ei varmaan ole käsitystä siitä, mitä kaikkea täysin globaalissa maailmantaloudessa voi tapahtua. Ei välttämättä vain pelkkää hyvää.

Toki kyse on paljosta muustakin kuin globalisaatiosta. Trumpin synti on tietenkin sijoittuminen konservatiivien joukkoon, vaikka hänen konservatiivisuutensa on sekin hieman erikoista. Yleensä konservatiivit ovat korostetun finanssikonservatiiveja, mutta Trumpin finanssipolitiikka muistuttaa pikemminkin kreikkalaista asioiden hallintaa. Tosin median mielestä sekin menee väärin - valtiontalous on väärällä tavalla alajäämäinen.

Viikonloppu lähestyy. Jos on valtamediaan uskominen, nyt on käsillä Euroopan kohtalon viikko. Jotenkin tuntuu kuitenkin siltä, että enemmänkin kyse on vainoharhaisuuden tämänkesäisestä huipentumasta.  

 

]]>
50 http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258106-donald-paholainen#comments Donald Trump globalisaatio Media Wed, 11 Jul 2018 19:18:23 +0000 Matti Viren http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258106-donald-paholainen
Vapaakauppa lopettaa maailmankaupan http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252869-vapaakauppa-lopettaa-maailmankaupan <p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Sirkka-Liisa Anttila toteaa <a href="http://www.forssanlehti.fi/uutiset/48651-eristaytyminen-vaara-laake">Forssan Lehdessä</a>&nbsp;että ei saa eristäytyä ja että vapaakaupat on hyviä asioita ja tärkeitä kaltaisillemme vientimaille.</p><p>Olisiko mahdollista, että olisimme sopineet enemmän ja parempia kauppasopimuksia suoraan kohdemaiden kanssa itsenäisenä valtiona tämän 20 vuotisen EU taipaleen aikana, jona on ollut pelkkää alamäkeä, kun velkaa on tullut 100miljardia ja tehtaat kaikonnu halpamaihin ja palvelut niiden mukana. On koulut ja sairaalat lappu luukulla.</p><p>Tätä kirjoittaessa aamuteeveessä juuri sopivasti kehutaan EU:ta taas niillä ominaisukksilla, jotka ei millään lailla ole EU:n asioita, kuten opiskelu ja työskentely muissa Euroopan maissa. Nämä on jo ETA juttuja joita varmasti olisi kehitetty ilman EU:ta entisestään.</p><p>&nbsp;</p><p>Mutta tuohon otsikon aiheeseen..</p><p>&nbsp;</p><p>S-L A Sanoo, että vapaakauppa on tärkeä ihmisoikeuksien ja ilmaston kannalta.</p><p>Olen samaa mieltä, mutta ainoa keino tehokkaasti noihin on vaikuttaa pitämällä noita asioita loukkaavat kapuankäynnin ulkopuolella siihen asti, kun on ilmasto ja ihmisarvot kohdallaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Näin voi toimia asettamalla tuontitulleja ja tulleista eroonpääsemiseksi tulee laittaa nuo asiat kuntoon.</p><p>&nbsp;</p><p>Kuitenkin siinä kohtaa, jos ajatellaan, että kaikkialla maailmassa olisi saatu nuo asiat samalle viivalle ja kauapankäynti olisi joka suuntaan vapaata, ilman tuontitulleja, joita esim. EU asettaa sähköpyörille, teräkselle, aurinkokennoille jne. niin kaiken järjen mukaan hintaerot pitäisi tasoittua maiden välillä.</p><p>Kiina tai Romania ei voisi enää olla yhtään sen halvempi tuottaja, kun Suomi. Tuo aiheuttaisi siis sen, että Kuljetuskustannukset aiheuttaisi käänteen, jolloin tuottaminen olisi taas halvempaa mahdollisimman lähellä lopputäyttäjää, joten sen pitäisikin olla.</p><p>Mitä Suomen viennille siinä kohtaa tapahtuu?</p><p>Suomessa joudutaan lämmitämään lokakuusta toukokuuhun ja välimatkat on pidempiä kuin useimmissa lämpimissä taajaanasutuissa maissa. Myös tehrveydenhuolto on kaalliimpaa, koska niihinkin pitää kulkea myös suurten ikäluokkien eläkeläisten ja seiniä tarvitaan enemmän suhteessa väkimäärään.</p><p>&nbsp;</p><p>Kulumme tulee siis aina olemaan suuremmat, kuin taajaan asutuissa lämpöisissä maissa, eli olemme hintakilpailussa aina jäljessä.</p><p>Voimme siis ainoastaan leikata palkkojamme, tai sosiaalikulujamme jos meinaamme pysyä maailmankaupassa mukana. Molempia joudutaan nytkin tekemään jo vaikka kauppa ei ole vielä avattu kun EU:hun mutta nyt tämä S-L A haluaa jutussaan siis avata vielä enemmän lisää kauppaa, joka johtaa meille vielä pienempiin palkkoihin ja leikkauksiin soteen. Ja jos noi vapaat kaupat avataan ennen, kun ilmasto ja ihmisarvot on kunnossa, niin ne ei tule kuntoon.</p><p>&nbsp;</p><p>Jos Kiinassa ja usassa on joskus yhtä hyvä ihmisoikeus ja ilmastoasiat, niin niiden hintatasokin on tuolloin sama. Ei silloin enää ole järkevää kuskata laivoja tai kännyköitä edestakaisin. Maailmankauppa alkaa vähenemään. Palataan tilanteeseen, jossa olisi pysytty pitämällä hyvinvointi ylhäällä protektioinismilla, eli rajojen yli käydään kauppaa vain niillä tuotteilla mitä ei omasta takaa löydy.</p><p>Globalisaation tavoittelijat vievät kehityksemme 100 vuotta takapakkia.</p><p>Lisäksi mahdollistaa jättimäisten ylikansallisten toimijoiden syynnyn, jotka voivat vallata täysin kaikki markkinat, joka on kaikille maapallon maille huono asia.</p><p>&nbsp;</p><p>Tuottamisesta syntyvä raha pitäisi aina jäädä käyttöön sinne missä sen tuottajat sijaitsee, tai muuten tuotanto imee tuottajamaan kuiviin.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

 

Sirkka-Liisa Anttila toteaa Forssan Lehdessä että ei saa eristäytyä ja että vapaakaupat on hyviä asioita ja tärkeitä kaltaisillemme vientimaille.

Olisiko mahdollista, että olisimme sopineet enemmän ja parempia kauppasopimuksia suoraan kohdemaiden kanssa itsenäisenä valtiona tämän 20 vuotisen EU taipaleen aikana, jona on ollut pelkkää alamäkeä, kun velkaa on tullut 100miljardia ja tehtaat kaikonnu halpamaihin ja palvelut niiden mukana. On koulut ja sairaalat lappu luukulla.

Tätä kirjoittaessa aamuteeveessä juuri sopivasti kehutaan EU:ta taas niillä ominaisukksilla, jotka ei millään lailla ole EU:n asioita, kuten opiskelu ja työskentely muissa Euroopan maissa. Nämä on jo ETA juttuja joita varmasti olisi kehitetty ilman EU:ta entisestään.

 

Mutta tuohon otsikon aiheeseen..

 

S-L A Sanoo, että vapaakauppa on tärkeä ihmisoikeuksien ja ilmaston kannalta.

Olen samaa mieltä, mutta ainoa keino tehokkaasti noihin on vaikuttaa pitämällä noita asioita loukkaavat kapuankäynnin ulkopuolella siihen asti, kun on ilmasto ja ihmisarvot kohdallaan.

 

Näin voi toimia asettamalla tuontitulleja ja tulleista eroonpääsemiseksi tulee laittaa nuo asiat kuntoon.

 

Kuitenkin siinä kohtaa, jos ajatellaan, että kaikkialla maailmassa olisi saatu nuo asiat samalle viivalle ja kauapankäynti olisi joka suuntaan vapaata, ilman tuontitulleja, joita esim. EU asettaa sähköpyörille, teräkselle, aurinkokennoille jne. niin kaiken järjen mukaan hintaerot pitäisi tasoittua maiden välillä.

Kiina tai Romania ei voisi enää olla yhtään sen halvempi tuottaja, kun Suomi. Tuo aiheuttaisi siis sen, että Kuljetuskustannukset aiheuttaisi käänteen, jolloin tuottaminen olisi taas halvempaa mahdollisimman lähellä lopputäyttäjää, joten sen pitäisikin olla.

Mitä Suomen viennille siinä kohtaa tapahtuu?

Suomessa joudutaan lämmitämään lokakuusta toukokuuhun ja välimatkat on pidempiä kuin useimmissa lämpimissä taajaanasutuissa maissa. Myös tehrveydenhuolto on kaalliimpaa, koska niihinkin pitää kulkea myös suurten ikäluokkien eläkeläisten ja seiniä tarvitaan enemmän suhteessa väkimäärään.

 

Kulumme tulee siis aina olemaan suuremmat, kuin taajaan asutuissa lämpöisissä maissa, eli olemme hintakilpailussa aina jäljessä.

Voimme siis ainoastaan leikata palkkojamme, tai sosiaalikulujamme jos meinaamme pysyä maailmankaupassa mukana. Molempia joudutaan nytkin tekemään jo vaikka kauppa ei ole vielä avattu kun EU:hun mutta nyt tämä S-L A haluaa jutussaan siis avata vielä enemmän lisää kauppaa, joka johtaa meille vielä pienempiin palkkoihin ja leikkauksiin soteen. Ja jos noi vapaat kaupat avataan ennen, kun ilmasto ja ihmisarvot on kunnossa, niin ne ei tule kuntoon.

 

Jos Kiinassa ja usassa on joskus yhtä hyvä ihmisoikeus ja ilmastoasiat, niin niiden hintatasokin on tuolloin sama. Ei silloin enää ole järkevää kuskata laivoja tai kännyköitä edestakaisin. Maailmankauppa alkaa vähenemään. Palataan tilanteeseen, jossa olisi pysytty pitämällä hyvinvointi ylhäällä protektioinismilla, eli rajojen yli käydään kauppaa vain niillä tuotteilla mitä ei omasta takaa löydy.

Globalisaation tavoittelijat vievät kehityksemme 100 vuotta takapakkia.

Lisäksi mahdollistaa jättimäisten ylikansallisten toimijoiden syynnyn, jotka voivat vallata täysin kaikki markkinat, joka on kaikille maapallon maille huono asia.

 

Tuottamisesta syntyvä raha pitäisi aina jäädä käyttöön sinne missä sen tuottajat sijaitsee, tai muuten tuotanto imee tuottajamaan kuiviin.

 

 

]]>
2 http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252869-vapaakauppa-lopettaa-maailmankaupan#comments globalisaatio Vapaakauppa Mon, 26 Mar 2018 04:44:44 +0000 Tero Ahtola http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252869-vapaakauppa-lopettaa-maailmankaupan
Keskustan asia on meidän http://johanneskananen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250483-keskustan-asia-on-meidan <p>Kirjoitin aiemmin<a href="http://johanneskananen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/238727-keskustan-pitaa-asemoida-itsensa-lokalistien-joukkoon"> tässä blogissa</a>, kuinka aikamme tärkein poliittinen kysymys koskee globalisaatiota ja lokalisaatiota. 1980-luvulta asti globalisaatio on pikku hiljaa muuttunut finansialisaatioksi, joka on synnyttänyt valtavan kuplan reaalitalouden päälle. Kupla uhkaa puhjeta ja levitä veronmaksajien käsiin tasaisin väliajoin. Samalla kuilu rikkaiden ja köyhien välillä syvenee. Rikkaille on veroparatiisitalous, köyhille aktiivimalli ja työmarkkinoiden ja julkisen sektorin kurjistuminen.</p><p>Lokalisaatio taas on poliittinen voima, joka nyt vielä muotoutuu varsin irrationaalisesti ja kanavoituu äärioikeistolaisten, muukalaisvihamielisten populistien kautta. Aiemmassa blogissani kirjoitin, että tämä voima pitää kanavoida rakentavasti. Tällä hetkellä kuljemme tuhon suuntaa ja yhteiskunnalliset jännitteet ovat suuret.</p><p>Viime viikon suuri uutinen ainakin keskustan kannalta on se, että puolueen puheenjohtajaksi on kaksi ehdokasta, Juha Sipilä ja Paavo Väyrynen. Samalla puolue uhkaa jakaantua, koska tilanne koetaan jännitteiseksi, kun Väyrynen on jo ehtinyt perustaa oman puolueen. Jotkut maalailevat mahdollisena kehityskulkuna Perussuomalaisten kaltaisen hajoamisen, missä ministerit perustavat oman puolueen ja muu puolue irtaantuu omaksi puolueeksi.</p><p>Jännitteet ja jakautuminen puolueen sisällä voidaan välttää, jos synnytetään eheyttävä keskustelu puolueen linjasta. Yksi keskeinen keskustelunaihe on minusta juuri kysymys lokalisaatiosta ja globalisaatiosta ja keskustan linjasta näihin kysymyksiin liittyen. Suomen hallitukset ovat tähän asti edistäneet eriarvoisuutta lisäävää globalisaatiota. Minusta politiikassa pitäisi työskennellä käänteen ja suunnanmuutoksen eteen. Haluaisin, että keskusta ryhtyisi kanavoimaan rakentavalla tavalla lokalisaation poliittista voimaa.</p><p>En ole vielä huomannut, että kumpikaan keskustan puheenjohtajaehdokkaista olisi esittänyt keinoja lokalisaation voimien rakentavalle kanavoimiselle. Sipilä on johtanut uusliberalistista hallitusta, joka on tiukasti asemoitunut globalisaation edistäjäksi. Väyrynen on tehnyt suuria kompromisseja muukalaisvihamielisten populistien kanssa.</p><p>Toivon, että keskustan piirijärjestöt ja paikallisjärjestöt&nbsp;kautta maan voivat järjestää kevään aikana rakentavia keskustelutilaisuuksia, jotka sivuavat edellä muotoilemaani kysymystä globalisaatiosta ja lokalisaatiosta. Keskustelua ei pidä liikaa henkilöidä keneenkään vaan jokaisen pitäisi voida muodostaa kysymykseen oma kanta ja tuoda sitä rakentavasti esille toisia kunnioittaen ja toisia kuunnellen. Kysymykseen ei ole yhtä totuutta emmekä löydä ketään auktoriteettia ratkaisemaan vaikeaa kysymystä omasta puolestamme.</p><p>Puolue tarvitsee puheenjohtajan ja puolue tarvitsee yhtenäisyyttä. Vielä enemmän se tarvitsee johdonmukaisen poliittisen linjan, jonka avulla tuhoisat, jännitteitä luovat voimat kanavoidaan paremman tulevaisuuden rakentamisen aineksiksi. Tämä kysymys koskettaa keskustaa puolueena, mutta se koskettaa myös kaikkia suomalaisia.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kirjoitin aiemmin tässä blogissa, kuinka aikamme tärkein poliittinen kysymys koskee globalisaatiota ja lokalisaatiota. 1980-luvulta asti globalisaatio on pikku hiljaa muuttunut finansialisaatioksi, joka on synnyttänyt valtavan kuplan reaalitalouden päälle. Kupla uhkaa puhjeta ja levitä veronmaksajien käsiin tasaisin väliajoin. Samalla kuilu rikkaiden ja köyhien välillä syvenee. Rikkaille on veroparatiisitalous, köyhille aktiivimalli ja työmarkkinoiden ja julkisen sektorin kurjistuminen.

Lokalisaatio taas on poliittinen voima, joka nyt vielä muotoutuu varsin irrationaalisesti ja kanavoituu äärioikeistolaisten, muukalaisvihamielisten populistien kautta. Aiemmassa blogissani kirjoitin, että tämä voima pitää kanavoida rakentavasti. Tällä hetkellä kuljemme tuhon suuntaa ja yhteiskunnalliset jännitteet ovat suuret.

Viime viikon suuri uutinen ainakin keskustan kannalta on se, että puolueen puheenjohtajaksi on kaksi ehdokasta, Juha Sipilä ja Paavo Väyrynen. Samalla puolue uhkaa jakaantua, koska tilanne koetaan jännitteiseksi, kun Väyrynen on jo ehtinyt perustaa oman puolueen. Jotkut maalailevat mahdollisena kehityskulkuna Perussuomalaisten kaltaisen hajoamisen, missä ministerit perustavat oman puolueen ja muu puolue irtaantuu omaksi puolueeksi.

Jännitteet ja jakautuminen puolueen sisällä voidaan välttää, jos synnytetään eheyttävä keskustelu puolueen linjasta. Yksi keskeinen keskustelunaihe on minusta juuri kysymys lokalisaatiosta ja globalisaatiosta ja keskustan linjasta näihin kysymyksiin liittyen. Suomen hallitukset ovat tähän asti edistäneet eriarvoisuutta lisäävää globalisaatiota. Minusta politiikassa pitäisi työskennellä käänteen ja suunnanmuutoksen eteen. Haluaisin, että keskusta ryhtyisi kanavoimaan rakentavalla tavalla lokalisaation poliittista voimaa.

En ole vielä huomannut, että kumpikaan keskustan puheenjohtajaehdokkaista olisi esittänyt keinoja lokalisaation voimien rakentavalle kanavoimiselle. Sipilä on johtanut uusliberalistista hallitusta, joka on tiukasti asemoitunut globalisaation edistäjäksi. Väyrynen on tehnyt suuria kompromisseja muukalaisvihamielisten populistien kanssa.

Toivon, että keskustan piirijärjestöt ja paikallisjärjestöt kautta maan voivat järjestää kevään aikana rakentavia keskustelutilaisuuksia, jotka sivuavat edellä muotoilemaani kysymystä globalisaatiosta ja lokalisaatiosta. Keskustelua ei pidä liikaa henkilöidä keneenkään vaan jokaisen pitäisi voida muodostaa kysymykseen oma kanta ja tuoda sitä rakentavasti esille toisia kunnioittaen ja toisia kuunnellen. Kysymykseen ei ole yhtä totuutta emmekä löydä ketään auktoriteettia ratkaisemaan vaikeaa kysymystä omasta puolestamme.

Puolue tarvitsee puheenjohtajan ja puolue tarvitsee yhtenäisyyttä. Vielä enemmän se tarvitsee johdonmukaisen poliittisen linjan, jonka avulla tuhoisat, jännitteitä luovat voimat kanavoidaan paremman tulevaisuuden rakentamisen aineksiksi. Tämä kysymys koskettaa keskustaa puolueena, mutta se koskettaa myös kaikkia suomalaisia.

]]>
16 http://johanneskananen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250483-keskustan-asia-on-meidan#comments globalisaatio Keskusta Lokalisaatio Paavo Väyrynen Mon, 05 Feb 2018 09:22:02 +0000 Johannes Kananen http://johanneskananen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250483-keskustan-asia-on-meidan
Suunnanmuutosvaalit - Paavo presidentiksi http://henriaitakari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249519-suunnanmuutosvaalit-paavo-presidentiksi <p>Presidentinvaalien lähtökohta on se, että Sauli Niinistön linjoilla tärkeissä EU- ja euroasioissa ovat kaikki muut ehdokkaat paitsi Paavo Väyrynen ja Laura Huhtasaari. Seuraavassa hiukan perusteita omalle valinnalleni.</p><p>Tapasin presidentinvaalikampanjansa Laitilaan asti ulottaneen Väyrysen perjantaina. Yleisötilaisuuden pääteemat olivat itsenäisyyden ja päätösvallan palauttaminen Suomeen ylikansalliselta ja kankealta EU:lta, liittovaltiokehityksen vastustaminen, kiireellinen eroaminen euroalueesta, Nato-jäsenyyden torjuminen, YK:n aseman vahvistaminen sekä globalisaation virheiden korjaaminen.</p><p>Nämä Väyrysen teemat muodostavat myös Itsenäisyyspuolueen ohjelmien tärkeimmän sisällön. Monet Itsenäisyyspuolueen aktiivit tukevatkin Väyrystä eivätkä Laura Huhtasaarta. Tähän on syynsä, vaikka IPU ei puolueena olekaan asettunut virallisesti kenenkään ehdokkaan taakse. Huhtasaari ja muut Perussuomalaisten johtohahmot kannattavat Suomelle turmiollista Nato-jäsenyyttä, tai eivät ainakaan ole ilmoittaneet vastustavansa sitä. <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9971134">Ylen tuoreen kyselyn mukaan</a> vain 19 % suomalaisista on samaa mieltä kuin Perussuomalaisten johto. Loput 81 % tuntuvat ymmärtävän Nato-jäsenyyden haitat ja vaarat. Naton lisäksi törmäyskurssille perussuomalaisten kanssa joutuu myös maahanmuuttokysymyksessä.</p><p>Paavo Väyrysen suhtautuminen maahanmuuttopolitiikkaan on käytännönläheistä ja inhimillistä. Hän myönsi viimeksi perjantain tilaisuudessa, että Suomi tarvitsee maahanmuuttoa, vain toteutus on ollut heikko. Ja niinhän se on ollut, kritiikki on täysin aiheellista. Vaikka Paavo kuntavaalien aikaan &quot;heilasteli&quot; myös rasististen tahojen kanssa, se on pakko jättää nyt taakse ja todeta, ettei Paavon oma suhtautuminen ainakaan rasistista ole. Itsenäisyyspuolue otti jo Antti Pesosen aikana tiukan rasisminvastaisen linjan, joten maahanmuuttokysymys on ipulaisille tärkeä myös presidentinvaaleissa. Laura Huhtasaaresta taas näkee kilometrin päähän, että hän on liian fanaattinen maahanmuuton vastustuksessaan. Hän puhuu aiheesta silmät kiiluen ja näkee punaista, jos joku mainitsee sanan islam.</p><p>Yhteiskunnan toiminnan kannalta ratkaisevaa ei kuitenkaan ole maahanmuutto, vaan globalisaation (myös EU:n ja euron) myötä hävinneet työpaikat, työssäkäyvien köyhien kasvava määrä, päätäntävallan luovuttaminen ylikansalliselle EU:lle, valtion velkaantuminen liikepankeille sekä tästä johtuva valtion ja kuntien toimintaedellytysten heikentyminen ja jatkuvat leikkaukset. Omaa rahaa ei ole, eikä valtio saa rahaa hallinnoida. Valta on annettu liikepankeille. Tämä kaikki on myös ollut bensaa rasistisen äärioikeiston liekkeihin. Ongelmat omassa toimeentulossa synnyttävät sosiaalisia ongelmia. Länsimaissa on siirrytty ns. yhden elättäjän mallista kahden elättäjän malliin, eikä sekään aina tahdo riittää, vaan työssäkäyvät joutuvat usein hakemaan tukea asumiseen tai jopa toimeentulotukea. Erityisesti palvelualojen työt ovat huonosti palkattuja.</p><p>Väyrynen vertasi nykyhetkeä 1930-lukuun ja Svinhufvudin johtamaan Suomeen. Tuolloin oikeistovalta lopulta pysäytettiin Maalaisliiton ja SDP:n yhteistyöllä, ja Kyösti Kallio valittiin presidentiksi. Siitä alkoi pitkä punamultayhteistyö. Ilman sitä olisi hyvinvointivaltio jäänyt syntymättä. Ja vaarassa se on nytkin, jos oikeistovalta jatkuu.</p><p>Presidenttiehdokas Sauli Niinistö kiertelee ja kaartelee Nato-jäsenyydestä kysyttäessä, mikä johtuu vain siitä, että hän haluaa Suomen Naton jäseneksi, mutta ei voi sitä suoraan tässä kohtaa myöntää, kun on (toistaiseksi hyvä) mahdollisuus tulla valituksi toiselle kuusivuotiskaudelle. Niinistön johdolla Suomi kuitenkin solmi Naton kanssa isäntämaasopimuksen v. 2014, minkä jälkeen amerikkalaiset ovat ahkerasti harjoitelleet Suomessa niin maassa, merellä kuin ilmassa.</p><p>Niinistö allekirjoitti ennen vuodenvaihdetta työttömien aktiivimallin, ja heti sen jälkeen hän ilmoitti kannattavansa sitä, <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/239036-vaittely-aktiivimallista-levisi-presidenttikisaan-sauli-niinisto-eihan-se-heikenna#.WlX2EcpfKB4.facebook">jos turvataan se, että jokaisella on mahdollisuus täyttää aktiivivelvoitteet</a>. Todellisuudessa hän ei asettanut mallille mitään ehtoja allekirjoittaessaan lain.</p><p>Ikävintä ja vakavinta Niinistön suhteen on kuitenkin se, millä tavalla hän on ollut mukana ajamassa Suomen niin EU:hun kuin euroon. Suomessa toteutettiin 1990-luvulla ennen näkemätön kansalaisten kaksoisharhautus. Ensin ulkoasiainvaliokunnan lausunnossa ennen EU-jäsenyyttä sanottiin, ettei EU-jäsenyys voi vielä merkitä sitoutumista talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen (euron käyttöönottoon). Kolme vuotta myöhemmin Lipponen ja Niinistö taas totesivat, että euroon liittymisestä päätettiin samalla, kun liityttiin EU:hun, vaikka näin nimenomaan ei ollut päätetty. Eurosta ei järjestetty Suomessa kansanäänestystä. Ruotsissa ja Tanskassa järjestettiin, ja molemmat maat päättivät jäädä euroalueen ulkopuolelle. Niin olisi Suomikin päättänyt, jos kansalta olisi kysytty.</p><p>Joten, äänestän Paavo Väyrystä demokratian, paikallisen päätäntävallan, oman rahan, itsenäisyyden, puolueettomuuden, aidon kansainvälisen yhteistyön ja osittain myös maahanmuuttopolitiikan takia. Toivon, että nämä vaalit avaavat monien silmät näkemään nykyisen presidentin toimien kyseenalaisuuden. Meillä on mahdollisuus äänestää maallemme uusi suunta ja parempi tulevaisuus. Käyttäkää äänioikeuttanne, sillä siinä on voima, jota vastaan ei lopulta pärjää suurellakaan rahalla!</p><p>Henri Aitakari</p><p>puheenjohtaja</p><p>Itsenäisyyspuolue</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Presidentinvaalien lähtökohta on se, että Sauli Niinistön linjoilla tärkeissä EU- ja euroasioissa ovat kaikki muut ehdokkaat paitsi Paavo Väyrynen ja Laura Huhtasaari. Seuraavassa hiukan perusteita omalle valinnalleni.

Tapasin presidentinvaalikampanjansa Laitilaan asti ulottaneen Väyrysen perjantaina. Yleisötilaisuuden pääteemat olivat itsenäisyyden ja päätösvallan palauttaminen Suomeen ylikansalliselta ja kankealta EU:lta, liittovaltiokehityksen vastustaminen, kiireellinen eroaminen euroalueesta, Nato-jäsenyyden torjuminen, YK:n aseman vahvistaminen sekä globalisaation virheiden korjaaminen.

Nämä Väyrysen teemat muodostavat myös Itsenäisyyspuolueen ohjelmien tärkeimmän sisällön. Monet Itsenäisyyspuolueen aktiivit tukevatkin Väyrystä eivätkä Laura Huhtasaarta. Tähän on syynsä, vaikka IPU ei puolueena olekaan asettunut virallisesti kenenkään ehdokkaan taakse. Huhtasaari ja muut Perussuomalaisten johtohahmot kannattavat Suomelle turmiollista Nato-jäsenyyttä, tai eivät ainakaan ole ilmoittaneet vastustavansa sitä. Ylen tuoreen kyselyn mukaan vain 19 % suomalaisista on samaa mieltä kuin Perussuomalaisten johto. Loput 81 % tuntuvat ymmärtävän Nato-jäsenyyden haitat ja vaarat. Naton lisäksi törmäyskurssille perussuomalaisten kanssa joutuu myös maahanmuuttokysymyksessä.

Paavo Väyrysen suhtautuminen maahanmuuttopolitiikkaan on käytännönläheistä ja inhimillistä. Hän myönsi viimeksi perjantain tilaisuudessa, että Suomi tarvitsee maahanmuuttoa, vain toteutus on ollut heikko. Ja niinhän se on ollut, kritiikki on täysin aiheellista. Vaikka Paavo kuntavaalien aikaan "heilasteli" myös rasististen tahojen kanssa, se on pakko jättää nyt taakse ja todeta, ettei Paavon oma suhtautuminen ainakaan rasistista ole. Itsenäisyyspuolue otti jo Antti Pesosen aikana tiukan rasisminvastaisen linjan, joten maahanmuuttokysymys on ipulaisille tärkeä myös presidentinvaaleissa. Laura Huhtasaaresta taas näkee kilometrin päähän, että hän on liian fanaattinen maahanmuuton vastustuksessaan. Hän puhuu aiheesta silmät kiiluen ja näkee punaista, jos joku mainitsee sanan islam.

Yhteiskunnan toiminnan kannalta ratkaisevaa ei kuitenkaan ole maahanmuutto, vaan globalisaation (myös EU:n ja euron) myötä hävinneet työpaikat, työssäkäyvien köyhien kasvava määrä, päätäntävallan luovuttaminen ylikansalliselle EU:lle, valtion velkaantuminen liikepankeille sekä tästä johtuva valtion ja kuntien toimintaedellytysten heikentyminen ja jatkuvat leikkaukset. Omaa rahaa ei ole, eikä valtio saa rahaa hallinnoida. Valta on annettu liikepankeille. Tämä kaikki on myös ollut bensaa rasistisen äärioikeiston liekkeihin. Ongelmat omassa toimeentulossa synnyttävät sosiaalisia ongelmia. Länsimaissa on siirrytty ns. yhden elättäjän mallista kahden elättäjän malliin, eikä sekään aina tahdo riittää, vaan työssäkäyvät joutuvat usein hakemaan tukea asumiseen tai jopa toimeentulotukea. Erityisesti palvelualojen työt ovat huonosti palkattuja.

Väyrynen vertasi nykyhetkeä 1930-lukuun ja Svinhufvudin johtamaan Suomeen. Tuolloin oikeistovalta lopulta pysäytettiin Maalaisliiton ja SDP:n yhteistyöllä, ja Kyösti Kallio valittiin presidentiksi. Siitä alkoi pitkä punamultayhteistyö. Ilman sitä olisi hyvinvointivaltio jäänyt syntymättä. Ja vaarassa se on nytkin, jos oikeistovalta jatkuu.

Presidenttiehdokas Sauli Niinistö kiertelee ja kaartelee Nato-jäsenyydestä kysyttäessä, mikä johtuu vain siitä, että hän haluaa Suomen Naton jäseneksi, mutta ei voi sitä suoraan tässä kohtaa myöntää, kun on (toistaiseksi hyvä) mahdollisuus tulla valituksi toiselle kuusivuotiskaudelle. Niinistön johdolla Suomi kuitenkin solmi Naton kanssa isäntämaasopimuksen v. 2014, minkä jälkeen amerikkalaiset ovat ahkerasti harjoitelleet Suomessa niin maassa, merellä kuin ilmassa.

Niinistö allekirjoitti ennen vuodenvaihdetta työttömien aktiivimallin, ja heti sen jälkeen hän ilmoitti kannattavansa sitä, jos turvataan se, että jokaisella on mahdollisuus täyttää aktiivivelvoitteet. Todellisuudessa hän ei asettanut mallille mitään ehtoja allekirjoittaessaan lain.

Ikävintä ja vakavinta Niinistön suhteen on kuitenkin se, millä tavalla hän on ollut mukana ajamassa Suomen niin EU:hun kuin euroon. Suomessa toteutettiin 1990-luvulla ennen näkemätön kansalaisten kaksoisharhautus. Ensin ulkoasiainvaliokunnan lausunnossa ennen EU-jäsenyyttä sanottiin, ettei EU-jäsenyys voi vielä merkitä sitoutumista talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen (euron käyttöönottoon). Kolme vuotta myöhemmin Lipponen ja Niinistö taas totesivat, että euroon liittymisestä päätettiin samalla, kun liityttiin EU:hun, vaikka näin nimenomaan ei ollut päätetty. Eurosta ei järjestetty Suomessa kansanäänestystä. Ruotsissa ja Tanskassa järjestettiin, ja molemmat maat päättivät jäädä euroalueen ulkopuolelle. Niin olisi Suomikin päättänyt, jos kansalta olisi kysytty.

Joten, äänestän Paavo Väyrystä demokratian, paikallisen päätäntävallan, oman rahan, itsenäisyyden, puolueettomuuden, aidon kansainvälisen yhteistyön ja osittain myös maahanmuuttopolitiikan takia. Toivon, että nämä vaalit avaavat monien silmät näkemään nykyisen presidentin toimien kyseenalaisuuden. Meillä on mahdollisuus äänestää maallemme uusi suunta ja parempi tulevaisuus. Käyttäkää äänioikeuttanne, sillä siinä on voima, jota vastaan ei lopulta pärjää suurellakaan rahalla!

Henri Aitakari

puheenjohtaja

Itsenäisyyspuolue

]]>
9 http://henriaitakari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249519-suunnanmuutosvaalit-paavo-presidentiksi#comments EU ja Nato Euro globalisaatio Presidentinvaalit 2018 Sun, 21 Jan 2018 15:32:41 +0000 Henri Aitakari http://henriaitakari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249519-suunnanmuutosvaalit-paavo-presidentiksi
EU, globalisaatio ja Kiina-ilmiö ovat pudottaneet kuluttajahintoja Suomessa http://artoartovihavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246752-eu-globalisaatio-ja-kiina-ilmio-ovat-pudottaneet-kuluttajahintoja <p>&nbsp;</p><p>Tilastokeskuksen laskelmien mukaan kulutustuotteiden hinnat ovat komessakymmenessä vuodessa,&nbsp; vuodesta 1986&nbsp; laskeneet palkkoihin verrattuna&nbsp; 39%,&nbsp; vuodesta 1996 hinnat ovat&nbsp; &nbsp;pudonneet 25 prosenttia ja vuodesta 2005 pudotusta on ollut hiukan yli kymmenen prosenttia.</p><p>Samoin kriteerein kuin edellä maksaa uusi auto vuoteen 1986 verrattuna nyt 57 prosenttia vähemmän. Vuoteen 1996 verrattuna uusi auto on nyt 48 prosenttia halvempi ja vuoteen 2005 verrattuna 28 prosenttia halvempi.</p><p>Tämä ja paljon muuta selviää tästä &quot;valemedia&quot;&nbsp; YLE:n artikkelista.</p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-9951476" title="https://yle.fi/uutiset/3-9951476">https://yle.fi/uutiset/3-9951476</a></p><p>Kiitos EU,</p><p>kiitos &euro;uro,</p><p>kiitos globalisaatio.</p><p>Ennen niitä kaikki aina kallistui.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Tilastokeskuksen laskelmien mukaan kulutustuotteiden hinnat ovat komessakymmenessä vuodessa,  vuodesta 1986  laskeneet palkkoihin verrattuna  39%,  vuodesta 1996 hinnat ovat   pudonneet 25 prosenttia ja vuodesta 2005 pudotusta on ollut hiukan yli kymmenen prosenttia.

Samoin kriteerein kuin edellä maksaa uusi auto vuoteen 1986 verrattuna nyt 57 prosenttia vähemmän. Vuoteen 1996 verrattuna uusi auto on nyt 48 prosenttia halvempi ja vuoteen 2005 verrattuna 28 prosenttia halvempi.

Tämä ja paljon muuta selviää tästä "valemedia"  YLE:n artikkelista.

https://yle.fi/uutiset/3-9951476

Kiitos EU,

kiitos €uro,

kiitos globalisaatio.

Ennen niitä kaikki aina kallistui.

]]>
57 http://artoartovihavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246752-eu-globalisaatio-ja-kiina-ilmio-ovat-pudottaneet-kuluttajahintoja#comments Euroopan unioni globalisaatio Hinnannousu Kiina-ilmiö Tue, 28 Nov 2017 17:01:36 +0000 Arto Vihavainen http://artoartovihavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246752-eu-globalisaatio-ja-kiina-ilmio-ovat-pudottaneet-kuluttajahintoja
Kansallis- ja yksityisomaisuutemme anastuksen alaisena http://mattiantero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244789-kansallis-ja-yksityisomaisuutemme-anastuksen-alaisena <p>Kansallis- ja yksityisomaisuutemme on anastuksen alaisena. Anastus koskee maaseutua, pikkukaupunkeja, julkista ja yksityistä omaisuutta niissä, ruokatuotantoa ja siihen liittyviä ammatteja ja kiinteistöjä kuten kouluja, sairaaloita, maaseudun ja yleensäkin pienempien paikkakuntien omaisuusarvoja ja ihmisten leipäpuita. Raha ja työ siirtyy maasta.</p><p>Uusi ryöstön alue on vuosia valmistelun alaisena ollut sosiaali- ja terveysolojen uudistus. Syrjäseudut menettävät palvelujaan ja virkamiehiään. Suuret kaupungit saavat kaiken rahanarvoisen. Näyttää että on menossa &rdquo;suuri puhallus&rdquo;, joka koetetaan peittää melulla &rdquo;valinnanvapaudesta&rdquo; ja &rdquo;asiakasseteleistä.&rdquo; Kuitenkaan mitkään setelit eivät liiku eikä valinnanvapaus kasva nykyisestään. Eikä se ole tarpeenkaan, sillä sairastavalle lienee tärkeintä että saa apua ajoissa ja tasavertaisesti muiden kansalaisten kanssa.</p><p>Kysymys pohjimmiltan lienee siitä, että yksityinen terveyslohko koettaa kaapata palveluista mahdollisimman suuren osuuden ja veroilla ylläpidetty julkinen terveydenhoito menettää edelleen osuuttaan alan markkinoista. Globalisaatiota viedään voimalla eteenpäin, ja siihen kuuluu kansallisten rajojen, kansallisten liikennevälineiden, maiden, kiinteistöjen ja palveluiden murskaaminen porttien avaamiseksi kaikilla aloilla maailmanlaajuisten yritysten tieltä.</p><p>Puhutaan Suomessakin jopa evoluution välttämättömyydestä muun muassa ilmaston &rdquo;pelastamisen&rdquo; nimissä. Ihmiset on muka saatava suurkaupunkeihin ja pois maalta. Helsingin johdolla kaavailtu Suomen suurkaupunkien &rdquo;C21&rdquo; perustaminen kertoo tästä rahalta haisevasta unelmasta. On muka koko Suomen etu, että Helsinki voi kilpailla Tukholman, Kööpenhaminan, Lontoon ym. kanssa.</p><p>Onkohan kansallisesti jossakin näin päätetty? Ei ole. Eikä ole päätetty paljosta muustakaan Suomea koskevista rajuista muutoksista.</p><p>Vinhat muutoksen tuulet alkoivat puhaltaa EU:hun liittymisen jälkeen. Alkuun oltiin nettosaajia, mutta vuosi vuodelta nettotappio on kasvanut ja on miljardin luokkaa. Peruselinkeinoihin liittyvät työt ja ammatit ovat vähentyneet, maaseutu on kurjistunut ja jäljellä olevat maanviljelijät ovat suurissa vaikeuksissa. Kansallista apua ei voida antaa ilman EU:n lupaa. Säätely ulottuu elämän ja toiminnan kaikille aloille. Kansallinen lainsäädäntö on lähes täysin Brysselin komennossa. Kyse on &rdquo;yleisvaltakunnallisen lain&rdquo; ulottamisesta Suomeen.</p><p>Vieraan vallan, EU:n valta on Suomessa vahvempaa kuin koskaan maamme historiassa. Suomella oli omat lait, oma uskonto, omat kansalliskielet ja koulut 1800-luvun jälkipuoliskolla täydessä voimassa. Kun Venäjä 1890-luvulla yritti saada Venäjän &rdquo;yleisvaltakunnalliset lait&rdquo; voimaan Suomessa, syntyi &rdquo;sortovallan&rdquo; vastainen kansallinen herätys ja itsenäisyysliike, joka johti Suomen itsenäistymiseen 1917. Itsenäisyys jouduttiin lunastamaan sodissa 1918, 1939&ndash;40 ja 1941&ndash;45. On aika pysäyttää tämä nykyinen &rdquo;yleisvaltakunnallinen&rdquo; liittovaltiokehitys nyt, eikä vasta sodan kautta.</p><p>Suomea rakennettiin kaikkia rajojaan myöten vuosisatojen ajan. Ruotsin kuninkaan <em>Kaarle XI</em>:n vuoden 1673 asutuskäskyä noudattaen valtakuntaa laajennettiin ja raivattiin aina 1800-luvun puoliväliin asti. Suomen ja Venäjän välinen raja Sallan&ndash;Kuusamon alueella merkittiin maastoon vuosina 1833&ndash;1849. Tämä raja vahvistettiin Tarton rauhassa 1920. <em>Stalinin</em> diktatuuri siirsi rajaa väkivalloin 2. maailmansodan aikana. Sallan ja Kuusamon elinmahdollisuudet heikkenivät rajusti. Toisen maailmansodan jälkeen Koillis-Suomen ja Lapin elinvoima palautettiin, kasvatettiin suuret työvoimareservit Suomea ja osin Ruotsiakin varten. Tämä nuori työvoima nosti muuta Suomea, osin Ruotsiakin.</p><p>Unionin oloissa Suomen työvoiman lähteet ovat ehtyneet. Syntyvyys putoaa, kun usko itsenäiseen Suomeen hiipuu. Nyt pääkaupunkiseudun rakentamista tukee ulkomainen työvoima ja siirtolaistulva lisää kansakunnan voimavarojen kysyntää. Mihin perustuu käsitys, ettei Suomea kannata pitää elinvoimaisena ja koko maata asuttuna? Vastaukseni on: Suomen kansallisvaltiota tuhotaan tietoisesti ja harkitusti. Miksi? Vastaus on: Suomelta eniten palveluita saaneiden ihmisten ahneuden vuoksi.</p><p>Suomi on yhteiskunnan varoin kasvattanut sotien jälkeen suuret sukupolvet: insinöörit, opettajat, papit, kuntien ja valtion virkamiehet, lakimiehet, teollisuuden ja palvelujen tarvitseman työvoiman. Sodissa taistelemaan käsketyille ihmisille luvattiin oma maa ja itsenäisyys. Ne saatiin. Kasvatettiin ihmiset lapsesta pitäen tekemään työtä, rakastamaan Jumalaa ja isänmaata, huolehtimaan lähimmäisistään ja apua tarvitsevista, kunnioittamaan ja pelkäämään Jumalaa, vanhempia ja esivaltaa. Suomi oli ihmiselle hyvä maa synnyttää ja kasvattaa lapsia. Suomi oli maa, jossa lapsilla oli tulevaisuus.</p><p>Luulisi, että näin hyvässä huomassa kasvaneet ihmiset säilyttäisivät nämä arvonsa ja jatkaisivat samalla linjalla. Mutta ei. Juuri ne, yhteiskunnan peruspilarit, jotka eniten ovat yhteiskunnalta saaneet ja pisimmälle päässeet, ovat pettäneet kansansa. He eivät halua maksaa Suomeen verojaan ja jos jotain maksavat, mieluimmin hyvin vähän. He ovat myyneet maansa ja isänmaansa vieraille valtiaille EU:ssa. He kasvattavat lapsensa siihen periaatteeseen, ettei Suomi ole heidän arvoistaan tehdä Suomessa työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi. Ulkomailla, Brysselissä, on heidän tulevaisuutensa.</p><p>Miksi hyväksymme hyvin koulutetun väestön etuoikeuksia? Taannoisissa &rdquo;juorukalentereissa&rdquo; oli lääkäreillä, pankinjohtajilla, yrittäjillä, teollisuuden ja palveluiden harjoittajilla korkeimmat veromäärät. Heitä kunnioitettiin asemansa mutta ennen kaikkea heidän yhteiskuntavastuullisuutensa vuoksi. Arvostettiin, ettei heidän kouluttamisessaan ole yhteiskunnan panostus mennyt hukkaan. Miten on nyt? Ei toimi enää. Terveyskeskuksissa ei iltapäivällä tahdo löytyä viranhaltijaa joka ottaa potilaan vastaan. Sen sijaan virkamies löytyy iltapäivällä ja illalla yksityisestä &ndash; usein jo kansainvälisestä &ndash; firmasta hoitamassa sitä sairautta, jonka yhteiskunnan rahoilla koulutetun odottaisi hoitavan kunnan virassaan &ndash; niin kuin hoitavat opettajat, päiväkotien hoitajat ja monet muut. Miksihän SOTE on niin vaikea saada sovituksi? Moni vastaa: kansainvälisen pääoman lohkojen välisiä rajoja siellä säädellään.</p><p>Maanteitään ei Suomi enää kykene pitämään kunnossa, vaikka kuinka paljon sinne autoilijain rahaa mätettäisiin. Rautateitään Suomi ei kykene hallitsemaan, vaikka on jo 1860-luvulta lähtien siihen kyennyt. Heikkokuntoiset radat odottavat korjaajaa. Paraneeko asia sillä, että VR pirstotaan kolmeksi ja raiteille päästetään kansainväliset kilpailijat kuorimaan voitot. Ulkomaisen käskijän &ndash; EU:n &ndash; määräyksestä sille tärkeät, tuottoisat rataosuudet on pidettävä kunnossa. Päästämmekö tähänkin ulkomaiset käskijät määräilemään? Miksi emme vaaleissa kukistaisi ne puolueet ja ne edustajat, jotka maamme myymistä jatkavat?</p><p>Eikä kyse ole vain valtion omaisuudestamme, vaan myös yksityisestä, sillä mistä julkinen palvelu lähtee, siellä myös yksityisomaisuuksien arvot putoavat.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kansallis- ja yksityisomaisuutemme on anastuksen alaisena. Anastus koskee maaseutua, pikkukaupunkeja, julkista ja yksityistä omaisuutta niissä, ruokatuotantoa ja siihen liittyviä ammatteja ja kiinteistöjä kuten kouluja, sairaaloita, maaseudun ja yleensäkin pienempien paikkakuntien omaisuusarvoja ja ihmisten leipäpuita. Raha ja työ siirtyy maasta.

Uusi ryöstön alue on vuosia valmistelun alaisena ollut sosiaali- ja terveysolojen uudistus. Syrjäseudut menettävät palvelujaan ja virkamiehiään. Suuret kaupungit saavat kaiken rahanarvoisen. Näyttää että on menossa ”suuri puhallus”, joka koetetaan peittää melulla ”valinnanvapaudesta” ja ”asiakasseteleistä.” Kuitenkaan mitkään setelit eivät liiku eikä valinnanvapaus kasva nykyisestään. Eikä se ole tarpeenkaan, sillä sairastavalle lienee tärkeintä että saa apua ajoissa ja tasavertaisesti muiden kansalaisten kanssa.

Kysymys pohjimmiltan lienee siitä, että yksityinen terveyslohko koettaa kaapata palveluista mahdollisimman suuren osuuden ja veroilla ylläpidetty julkinen terveydenhoito menettää edelleen osuuttaan alan markkinoista. Globalisaatiota viedään voimalla eteenpäin, ja siihen kuuluu kansallisten rajojen, kansallisten liikennevälineiden, maiden, kiinteistöjen ja palveluiden murskaaminen porttien avaamiseksi kaikilla aloilla maailmanlaajuisten yritysten tieltä.

Puhutaan Suomessakin jopa evoluution välttämättömyydestä muun muassa ilmaston ”pelastamisen” nimissä. Ihmiset on muka saatava suurkaupunkeihin ja pois maalta. Helsingin johdolla kaavailtu Suomen suurkaupunkien ”C21” perustaminen kertoo tästä rahalta haisevasta unelmasta. On muka koko Suomen etu, että Helsinki voi kilpailla Tukholman, Kööpenhaminan, Lontoon ym. kanssa.

Onkohan kansallisesti jossakin näin päätetty? Ei ole. Eikä ole päätetty paljosta muustakaan Suomea koskevista rajuista muutoksista.

Vinhat muutoksen tuulet alkoivat puhaltaa EU:hun liittymisen jälkeen. Alkuun oltiin nettosaajia, mutta vuosi vuodelta nettotappio on kasvanut ja on miljardin luokkaa. Peruselinkeinoihin liittyvät työt ja ammatit ovat vähentyneet, maaseutu on kurjistunut ja jäljellä olevat maanviljelijät ovat suurissa vaikeuksissa. Kansallista apua ei voida antaa ilman EU:n lupaa. Säätely ulottuu elämän ja toiminnan kaikille aloille. Kansallinen lainsäädäntö on lähes täysin Brysselin komennossa. Kyse on ”yleisvaltakunnallisen lain” ulottamisesta Suomeen.

Vieraan vallan, EU:n valta on Suomessa vahvempaa kuin koskaan maamme historiassa. Suomella oli omat lait, oma uskonto, omat kansalliskielet ja koulut 1800-luvun jälkipuoliskolla täydessä voimassa. Kun Venäjä 1890-luvulla yritti saada Venäjän ”yleisvaltakunnalliset lait” voimaan Suomessa, syntyi ”sortovallan” vastainen kansallinen herätys ja itsenäisyysliike, joka johti Suomen itsenäistymiseen 1917. Itsenäisyys jouduttiin lunastamaan sodissa 1918, 1939–40 ja 1941–45. On aika pysäyttää tämä nykyinen ”yleisvaltakunnallinen” liittovaltiokehitys nyt, eikä vasta sodan kautta.

Suomea rakennettiin kaikkia rajojaan myöten vuosisatojen ajan. Ruotsin kuninkaan Kaarle XI:n vuoden 1673 asutuskäskyä noudattaen valtakuntaa laajennettiin ja raivattiin aina 1800-luvun puoliväliin asti. Suomen ja Venäjän välinen raja Sallan–Kuusamon alueella merkittiin maastoon vuosina 1833–1849. Tämä raja vahvistettiin Tarton rauhassa 1920. Stalinin diktatuuri siirsi rajaa väkivalloin 2. maailmansodan aikana. Sallan ja Kuusamon elinmahdollisuudet heikkenivät rajusti. Toisen maailmansodan jälkeen Koillis-Suomen ja Lapin elinvoima palautettiin, kasvatettiin suuret työvoimareservit Suomea ja osin Ruotsiakin varten. Tämä nuori työvoima nosti muuta Suomea, osin Ruotsiakin.

Unionin oloissa Suomen työvoiman lähteet ovat ehtyneet. Syntyvyys putoaa, kun usko itsenäiseen Suomeen hiipuu. Nyt pääkaupunkiseudun rakentamista tukee ulkomainen työvoima ja siirtolaistulva lisää kansakunnan voimavarojen kysyntää. Mihin perustuu käsitys, ettei Suomea kannata pitää elinvoimaisena ja koko maata asuttuna? Vastaukseni on: Suomen kansallisvaltiota tuhotaan tietoisesti ja harkitusti. Miksi? Vastaus on: Suomelta eniten palveluita saaneiden ihmisten ahneuden vuoksi.

Suomi on yhteiskunnan varoin kasvattanut sotien jälkeen suuret sukupolvet: insinöörit, opettajat, papit, kuntien ja valtion virkamiehet, lakimiehet, teollisuuden ja palvelujen tarvitseman työvoiman. Sodissa taistelemaan käsketyille ihmisille luvattiin oma maa ja itsenäisyys. Ne saatiin. Kasvatettiin ihmiset lapsesta pitäen tekemään työtä, rakastamaan Jumalaa ja isänmaata, huolehtimaan lähimmäisistään ja apua tarvitsevista, kunnioittamaan ja pelkäämään Jumalaa, vanhempia ja esivaltaa. Suomi oli ihmiselle hyvä maa synnyttää ja kasvattaa lapsia. Suomi oli maa, jossa lapsilla oli tulevaisuus.

Luulisi, että näin hyvässä huomassa kasvaneet ihmiset säilyttäisivät nämä arvonsa ja jatkaisivat samalla linjalla. Mutta ei. Juuri ne, yhteiskunnan peruspilarit, jotka eniten ovat yhteiskunnalta saaneet ja pisimmälle päässeet, ovat pettäneet kansansa. He eivät halua maksaa Suomeen verojaan ja jos jotain maksavat, mieluimmin hyvin vähän. He ovat myyneet maansa ja isänmaansa vieraille valtiaille EU:ssa. He kasvattavat lapsensa siihen periaatteeseen, ettei Suomi ole heidän arvoistaan tehdä Suomessa työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi. Ulkomailla, Brysselissä, on heidän tulevaisuutensa.

Miksi hyväksymme hyvin koulutetun väestön etuoikeuksia? Taannoisissa ”juorukalentereissa” oli lääkäreillä, pankinjohtajilla, yrittäjillä, teollisuuden ja palveluiden harjoittajilla korkeimmat veromäärät. Heitä kunnioitettiin asemansa mutta ennen kaikkea heidän yhteiskuntavastuullisuutensa vuoksi. Arvostettiin, ettei heidän kouluttamisessaan ole yhteiskunnan panostus mennyt hukkaan. Miten on nyt? Ei toimi enää. Terveyskeskuksissa ei iltapäivällä tahdo löytyä viranhaltijaa joka ottaa potilaan vastaan. Sen sijaan virkamies löytyy iltapäivällä ja illalla yksityisestä – usein jo kansainvälisestä – firmasta hoitamassa sitä sairautta, jonka yhteiskunnan rahoilla koulutetun odottaisi hoitavan kunnan virassaan – niin kuin hoitavat opettajat, päiväkotien hoitajat ja monet muut. Miksihän SOTE on niin vaikea saada sovituksi? Moni vastaa: kansainvälisen pääoman lohkojen välisiä rajoja siellä säädellään.

Maanteitään ei Suomi enää kykene pitämään kunnossa, vaikka kuinka paljon sinne autoilijain rahaa mätettäisiin. Rautateitään Suomi ei kykene hallitsemaan, vaikka on jo 1860-luvulta lähtien siihen kyennyt. Heikkokuntoiset radat odottavat korjaajaa. Paraneeko asia sillä, että VR pirstotaan kolmeksi ja raiteille päästetään kansainväliset kilpailijat kuorimaan voitot. Ulkomaisen käskijän – EU:n – määräyksestä sille tärkeät, tuottoisat rataosuudet on pidettävä kunnossa. Päästämmekö tähänkin ulkomaiset käskijät määräilemään? Miksi emme vaaleissa kukistaisi ne puolueet ja ne edustajat, jotka maamme myymistä jatkavat?

Eikä kyse ole vain valtion omaisuudestamme, vaan myös yksityisestä, sillä mistä julkinen palvelu lähtee, siellä myös yksityisomaisuuksien arvot putoavat.

]]>
36 http://mattiantero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244789-kansallis-ja-yksityisomaisuutemme-anastuksen-alaisena#comments EU globalisaatio Sote Työvoima Sat, 21 Oct 2017 10:01:49 +0000 Matti Kyllönen http://mattiantero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244789-kansallis-ja-yksityisomaisuutemme-anastuksen-alaisena
Tekoälystä superälyyn! http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244750-tekoalysta-superalyyn <p><strong>Ihmiskunnan piirissä</strong>&nbsp;varmasti useat tuhannet insinöörit miettivät tekoälyn mahdollisuuksia ja kehittävät sitä vuosi vuodelta monissa eri maailman kolkissa. Tekoäly on silti sanana kärsinyt pienoisen inflaation, koska montaa sellaista asiaa pidetään tekoälyratkaisuna, joka ei itse asiassa ole ihmisen kaltaiseen ajatteluun kykenevä.<br /><br /><strong>Superäly vai tekoäly?</strong><br /><br />Voimme lukea usein juttuja, kun tekoäly on nujertanut älymittelöissä ihmisiä jopa oppien virheistään, vaikka sillä ei vielä tarkoiteta ihmisen kaltaisen älyn syntymistä. Siksi jotkut ovat alkaneetkin käyttää aidosta tekoälystä nimitystä superäly. Superälyn pitäisi nähdäkseni osata vaativaa ongelmanratkaisua kuten esimerkiksi kielen kääntäminen tai teknisen laitteen tuotekehittäminen, mutta milloin tämä voisi olla mahdollista? En minä ainakaan osaa sanoa, mutta voi viedä vielä satoja vuosia tai ikuisuuden ennen kuin superäly syntyy. Tällöin superäly osaa havainnoida itse luontoa ja keksiä havaintojensa ja annettujen kysymysten perusteella täysin uusia luonnontieteellisiä asioita ja todistaa ne.<br /><br /><strong>Tekoälyn kaltainen järjestelmä on helppoa luoda hallinoimaan tietoa!</strong><br /><br />Tekoälyn kehitys on nyt siinä pisteessä, että sen kehittyminen ihmiskunnan kaiken mahdollisen tiedon omaavaksi järjestelmäksi ei ole enää kovinkaan kaukana. Siksi poliittisten päättäjien pitäisi olla nyt hereillä, että osaamme koko ihmiskuntana varautua tekoälyn tuomaan muutokseen liittyen tiedonomaksumiseen ja tiedonhallintaan liittyviin työtehtäviin. Haluammeko luoda järjestelmän, jonka avulla voimme hallita kaikkea maailmassa olevaa tietoa. Jo nykymuotoinen internet antaa kaiken tiedonhallinnalle oivallisen rakenteen. Olemmeko valmiit luopumaan ja ulkoistamaan tiedonhakupalvelun täysin tekoälypohjaiselle järjestelmälle? Perinteinen insinöörityö on juuri teknisen tiedonhallintaa ja uuden tiedon omaksumista tuotekehitystyötä unohtamatta. Jääkö ihmiselle lopulta hoidettavaksi noin 30 vuoden kuluttua vain oleminen, hoivaaminen, luonnonilmiöiden havainnointi ja sen pohjalta tapahtuva luova ideoiminen?<br /><br /><strong>Voiko tekoäly-tietojärjestelmä olla globalisaation huipentuma?</strong><br /><br />Tekoälypohjainen tiedonhallintajärjestelmän käyttöönottoa voitaisiin hidastaa poliittisilla päätöksillä, mutta sitä tuskin voidaan enää estää, koska markkinatalous haluaa kehittää teknisiä järjestelmiä niin pitkälle kuin mahdollista eikä sitä voi säädellä kovinkaan helposti ainakaan länsimaissa. Parhaimmillaan tekoälypohjainen tiedonhallintajärjestelmä pelaisi mielestäni rajattomassa maailmassa ja sitä voisi pitää nykymuotoisen globalisaation huipentumana. Silloin kaikilla olisi pääsy kaikkeen maailman tietoon ja tekninen järjestelmä esittäisi sen täysin siinä muodossa kuin haluat sen saada niillä painotuksilla joita juuri itse pidät tärkeänä.<br /><br /><strong>Oleellista luovassa ongelmanratkaisussa on kysymyksenasettelu!</strong><br /><br />Oikeanlainen kysymyksenasettelu on mahdollisen superälyn syntyessä tärkein keino luoda uusia ratkaisuja kuten esimerkiksi maapallon ilmakehän mallinukseen voisi superäly luoda jonain päivänä ratkaisun, jolloin voimme ennustaa hyvin tarkasti ilmaston kehittymistä ilmakehän koostumuksen muuttuessa. Emme ole todellakaan pysähtyneet ihmiskuntana matkalla superälyn syntyyn, vaan sen perusta on luotu jo aikaan Galileo Galilein ja Isaac Newtonin unohtamatta antiikin Kreikan vaikutusta tieteellisen maailmankuvan synnyssä.<br /><br /><strong>Superäly syntyy aikanaan!</strong><br /><br />Superäly syntyy aikanaan, mutta silloin emme puhu ihmisen kaltaisesta järjestelmästä, vaan keskeistä on ihmiskunnan kaiken kattavan tiedon omaksumis- ja soveltamiskyky. Kehityskulku kohti superälyä voi olla lopulta hidasta ja vuosisatoja vievää, varsinkin jos yhteiskunnallisella päätöksenteolla hankaloitetaan superälyn syntymistä. Onko ihmiskunnan tehtävä lopulta tosiaan tehdä itsensä lähes kaikessa tarpeettomaksi? Moraalin ja ihmiskunnan evoluution kannalta toivon, että emme ihmiskuntana ikinä päädy tekemään itseämme tarpeettomaksi maapallolla.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ihmiskunnan piirissä varmasti useat tuhannet insinöörit miettivät tekoälyn mahdollisuuksia ja kehittävät sitä vuosi vuodelta monissa eri maailman kolkissa. Tekoäly on silti sanana kärsinyt pienoisen inflaation, koska montaa sellaista asiaa pidetään tekoälyratkaisuna, joka ei itse asiassa ole ihmisen kaltaiseen ajatteluun kykenevä.

Superäly vai tekoäly?

Voimme lukea usein juttuja, kun tekoäly on nujertanut älymittelöissä ihmisiä jopa oppien virheistään, vaikka sillä ei vielä tarkoiteta ihmisen kaltaisen älyn syntymistä. Siksi jotkut ovat alkaneetkin käyttää aidosta tekoälystä nimitystä superäly. Superälyn pitäisi nähdäkseni osata vaativaa ongelmanratkaisua kuten esimerkiksi kielen kääntäminen tai teknisen laitteen tuotekehittäminen, mutta milloin tämä voisi olla mahdollista? En minä ainakaan osaa sanoa, mutta voi viedä vielä satoja vuosia tai ikuisuuden ennen kuin superäly syntyy. Tällöin superäly osaa havainnoida itse luontoa ja keksiä havaintojensa ja annettujen kysymysten perusteella täysin uusia luonnontieteellisiä asioita ja todistaa ne.

Tekoälyn kaltainen järjestelmä on helppoa luoda hallinoimaan tietoa!

Tekoälyn kehitys on nyt siinä pisteessä, että sen kehittyminen ihmiskunnan kaiken mahdollisen tiedon omaavaksi järjestelmäksi ei ole enää kovinkaan kaukana. Siksi poliittisten päättäjien pitäisi olla nyt hereillä, että osaamme koko ihmiskuntana varautua tekoälyn tuomaan muutokseen liittyen tiedonomaksumiseen ja tiedonhallintaan liittyviin työtehtäviin. Haluammeko luoda järjestelmän, jonka avulla voimme hallita kaikkea maailmassa olevaa tietoa. Jo nykymuotoinen internet antaa kaiken tiedonhallinnalle oivallisen rakenteen. Olemmeko valmiit luopumaan ja ulkoistamaan tiedonhakupalvelun täysin tekoälypohjaiselle järjestelmälle? Perinteinen insinöörityö on juuri teknisen tiedonhallintaa ja uuden tiedon omaksumista tuotekehitystyötä unohtamatta. Jääkö ihmiselle lopulta hoidettavaksi noin 30 vuoden kuluttua vain oleminen, hoivaaminen, luonnonilmiöiden havainnointi ja sen pohjalta tapahtuva luova ideoiminen?

Voiko tekoäly-tietojärjestelmä olla globalisaation huipentuma?

Tekoälypohjainen tiedonhallintajärjestelmän käyttöönottoa voitaisiin hidastaa poliittisilla päätöksillä, mutta sitä tuskin voidaan enää estää, koska markkinatalous haluaa kehittää teknisiä järjestelmiä niin pitkälle kuin mahdollista eikä sitä voi säädellä kovinkaan helposti ainakaan länsimaissa. Parhaimmillaan tekoälypohjainen tiedonhallintajärjestelmä pelaisi mielestäni rajattomassa maailmassa ja sitä voisi pitää nykymuotoisen globalisaation huipentumana. Silloin kaikilla olisi pääsy kaikkeen maailman tietoon ja tekninen järjestelmä esittäisi sen täysin siinä muodossa kuin haluat sen saada niillä painotuksilla joita juuri itse pidät tärkeänä.

Oleellista luovassa ongelmanratkaisussa on kysymyksenasettelu!

Oikeanlainen kysymyksenasettelu on mahdollisen superälyn syntyessä tärkein keino luoda uusia ratkaisuja kuten esimerkiksi maapallon ilmakehän mallinukseen voisi superäly luoda jonain päivänä ratkaisun, jolloin voimme ennustaa hyvin tarkasti ilmaston kehittymistä ilmakehän koostumuksen muuttuessa. Emme ole todellakaan pysähtyneet ihmiskuntana matkalla superälyn syntyyn, vaan sen perusta on luotu jo aikaan Galileo Galilein ja Isaac Newtonin unohtamatta antiikin Kreikan vaikutusta tieteellisen maailmankuvan synnyssä.

Superäly syntyy aikanaan!

Superäly syntyy aikanaan, mutta silloin emme puhu ihmisen kaltaisesta järjestelmästä, vaan keskeistä on ihmiskunnan kaiken kattavan tiedon omaksumis- ja soveltamiskyky. Kehityskulku kohti superälyä voi olla lopulta hidasta ja vuosisatoja vievää, varsinkin jos yhteiskunnallisella päätöksenteolla hankaloitetaan superälyn syntymistä. Onko ihmiskunnan tehtävä lopulta tosiaan tehdä itsensä lähes kaikessa tarpeettomaksi? Moraalin ja ihmiskunnan evoluution kannalta toivon, että emme ihmiskuntana ikinä päädy tekemään itseämme tarpeettomaksi maapallolla.

]]>
12 http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244750-tekoalysta-superalyyn#comments globalisaatio Moraali Tekoäly Työelämä Fri, 20 Oct 2017 11:40:35 +0000 Kimmo Hoikkala http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244750-tekoalysta-superalyyn
Vapaavuori johtaa Helsinkiä ja koko Suomea harhaan http://paavovayrynen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244045-vapaavuori-johtaa-helsinkia-ja-koko-suomea-harhaan <p>Kuluneella viikolla Helsingin tuore pormestari Jan Vapaavuori sai kahdenkymmenen muun kaupungin edustajat kanssaan kokoukseen, jossa vaadittiin muutosta vireillä olevaan maakuntahallintoon.</p><p>Kokoontumisella oli kuitenkin laajemmat poliittiset tavoitteet. Vapaavuoren ilmeisenä pyrkimyksenä on kaataa koko maakuntauudistus. Lisäksi hänen tavoitteenaan on tuen saaminen Helsingin seudun kasvua vauhdittavalle metropolipolitiikalle.&nbsp;&nbsp; &nbsp;</p><p>Nyt alkuvaiheessa kysymys oli siitä, että suurimmat kaupungit saisivat oikeuden huolehtia elinkeinopolitiikasta. Monilta on jäänyt huomaamatta, että pääkaupunkiseudulla tämä tavoite on jo toteutumassa. Vapaavuori ryhtyi siis näyttävästi johtamaan liikettä, jolla sama oikeus annettaisiin myös muille suurimmille kaupungeille.&nbsp; &nbsp;&nbsp;</p><p>Jatkoa epäilemättä seuraa. Vapaavuori pyrkii saamaan muut suurimmat kaupungit tukemaan&nbsp; entistä voimakkaammin Helsingin johtamaa metropolipolitiikkaa. Joskus asialla ovat vain pääkaupunkiseudun tai etelän kasvukolmion kaupungit, toisinaan kuutoset. Nyt metropolipolitiikan tukijoiksi pyritään saamaan muutkin suuret maakuntakeskukset.</p><p>Maakuntakeskuksissa pitäisi tarkkaan harkita, kannattaako Vapaavuoren pyrkimyksiä ryhtyä tukemaan.</p><p>Asetettujen kasvutavoitteiden mukaan pääkaupunkiseudulle muuttaa muualta maasta parin seuraavan vuosikymmenen aikana runsaat puoli miljoonaa suomalaista ja muutamat sadat tuhannet lisäksi Tampereelle ja Turkuun. Muut kunnat ja kaupungit menettäisivät saman verran väestöään ja elinvoimaansa.</p><p>Menettäjien joukossa olisivat myös useimmat niistä kaupungeista, joiden edustajat osallistuivat Vapaavuoren kapinakokoukseen. Ne kärsisivät ympärillään olevan maakunnan näivettymisestä.&nbsp; &nbsp;</p><p>Jan Vapaavuori käytti näyttävää kokousta hyväkseen julistaakseen omaa harhaoppiaan globaalista kehityksestä.</p><p>Tosiasiassa tulevaisuudessa kansainvälistä kilpailua ei käydä kaupunkiseutujen välillä, vaan siinä ovat korostetusti mukana kokonaiset kansantaloudet ja yhteiskunnat. Tämä on nyt huomattu useissa johtavissa teollisuusmaissa, etenkin Yhdysvalloissa.</p><p>Globalisaatio on siirtänyt valtaosan maailman teollisuustuotannosta ja suuren osan myös palvelutöistä Kiinaan ja muihin halvan työvoiman maihin. Vanhoissa teollisuusmaissa tämä on johtanut suurtyöttömyyteen.&nbsp;</p><p>Globalisaatio on synnyttänyt valtavia tuloeroja. Johtavassa asemassa olevilla ja huippuasiantuntijoilla on omat kansainväliset työmarkkinansa, joilla palkat ja muut etuudet ovat nousseet kohtuuttomalle tasolle. Samaan aikaan teollisuus- ja toimistotyötä tekevät joutuvat suoraan tai välillisesti kilpailemaan halpatyövoiman kanssa. Reaaliansiot ovat jopa alentuneet.</p><p>Kilpailu koskee nykyään kokonaisia kansantalouksia ja yhteiskuntia. Siksi vanhoissa teollisuusmaiden julkisessa taloudessa on jouduttu velka- ja säästökierteeseen. Pienituloisille tärkeitä palveluja ja sosiaalietuja on kovalla kädellä karsittu.&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;</p><p>Työpaikkojen ja väestön keskittäminen muutamille kaupunkiseuduille ei paranna Suomen kilpailukykyä. Suomella on suhteellisesti laskien suuremmat uusiutuvat ja uusiutumattomat luonnonvarat kuin millään muulla Euroopan unionin jäsenmaalla. Siksi on välttämätöntä pitää huolta koko maan elinvoimaisuudesta. Jo nykyisellään pääkaupunkiseudun osuus Suomen väkiluvusta on suhteettoman suuri.</p><p>Aluepolitiikasta tulee jälleen mehevä teema myös presidentinvaaleihin.</p><p>Jo kuusi vuotta sitten haastoin Kokoomuksen ja Sauli Niinistön ajaman keskittämispolitiikan. Nyt tukenani ovat myös vuonna 2015 YK:ssa hyväksytyt kestävän kehityksen tavoitteet.&nbsp; Niitä on toteutettava myös kehittyneissä maissa. Ihmiskuntapolitiikka nousee vaalikeskustelujen keskiöön.</p><p>Aluepolitiikka tulee esille myös sisäpoliittisena kysymyksenä. Vaikka Sauli Niinistö pyrkii presidentinvaaleissa välttelemään puoluepoliittista leimautumista, hän kesäkuun hallituskriisin yhteydessä tuki avoimesti ratkaisua, joka vahvisti hänen oman puolueensa Kokoomuksen poliittista asemaa. Tästäkin Niinistö joutuu presidentinvaaleissa vastuuseen.</p><p>Jan Vapaavuoren ja Kokoomuksen ajama metropolipolitiikka vahingoittaa myös helsinkiläisiä. Liian nopea kasvu on aiheuttanut ja aiheuttaa kaupunkilaisille monia ongelmia. Tästä syystä vastustin kaupunginvaltuustossa&nbsp; nopeaan kasvuun perustuvan kaupunkistrategian hyväksymistä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kuluneella viikolla Helsingin tuore pormestari Jan Vapaavuori sai kahdenkymmenen muun kaupungin edustajat kanssaan kokoukseen, jossa vaadittiin muutosta vireillä olevaan maakuntahallintoon.

Kokoontumisella oli kuitenkin laajemmat poliittiset tavoitteet. Vapaavuoren ilmeisenä pyrkimyksenä on kaataa koko maakuntauudistus. Lisäksi hänen tavoitteenaan on tuen saaminen Helsingin seudun kasvua vauhdittavalle metropolipolitiikalle.    

Nyt alkuvaiheessa kysymys oli siitä, että suurimmat kaupungit saisivat oikeuden huolehtia elinkeinopolitiikasta. Monilta on jäänyt huomaamatta, että pääkaupunkiseudulla tämä tavoite on jo toteutumassa. Vapaavuori ryhtyi siis näyttävästi johtamaan liikettä, jolla sama oikeus annettaisiin myös muille suurimmille kaupungeille.    

Jatkoa epäilemättä seuraa. Vapaavuori pyrkii saamaan muut suurimmat kaupungit tukemaan  entistä voimakkaammin Helsingin johtamaa metropolipolitiikkaa. Joskus asialla ovat vain pääkaupunkiseudun tai etelän kasvukolmion kaupungit, toisinaan kuutoset. Nyt metropolipolitiikan tukijoiksi pyritään saamaan muutkin suuret maakuntakeskukset.

Maakuntakeskuksissa pitäisi tarkkaan harkita, kannattaako Vapaavuoren pyrkimyksiä ryhtyä tukemaan.

Asetettujen kasvutavoitteiden mukaan pääkaupunkiseudulle muuttaa muualta maasta parin seuraavan vuosikymmenen aikana runsaat puoli miljoonaa suomalaista ja muutamat sadat tuhannet lisäksi Tampereelle ja Turkuun. Muut kunnat ja kaupungit menettäisivät saman verran väestöään ja elinvoimaansa.

Menettäjien joukossa olisivat myös useimmat niistä kaupungeista, joiden edustajat osallistuivat Vapaavuoren kapinakokoukseen. Ne kärsisivät ympärillään olevan maakunnan näivettymisestä.   

Jan Vapaavuori käytti näyttävää kokousta hyväkseen julistaakseen omaa harhaoppiaan globaalista kehityksestä.

Tosiasiassa tulevaisuudessa kansainvälistä kilpailua ei käydä kaupunkiseutujen välillä, vaan siinä ovat korostetusti mukana kokonaiset kansantaloudet ja yhteiskunnat. Tämä on nyt huomattu useissa johtavissa teollisuusmaissa, etenkin Yhdysvalloissa.

Globalisaatio on siirtänyt valtaosan maailman teollisuustuotannosta ja suuren osan myös palvelutöistä Kiinaan ja muihin halvan työvoiman maihin. Vanhoissa teollisuusmaissa tämä on johtanut suurtyöttömyyteen. 

Globalisaatio on synnyttänyt valtavia tuloeroja. Johtavassa asemassa olevilla ja huippuasiantuntijoilla on omat kansainväliset työmarkkinansa, joilla palkat ja muut etuudet ovat nousseet kohtuuttomalle tasolle. Samaan aikaan teollisuus- ja toimistotyötä tekevät joutuvat suoraan tai välillisesti kilpailemaan halpatyövoiman kanssa. Reaaliansiot ovat jopa alentuneet.

Kilpailu koskee nykyään kokonaisia kansantalouksia ja yhteiskuntia. Siksi vanhoissa teollisuusmaiden julkisessa taloudessa on jouduttu velka- ja säästökierteeseen. Pienituloisille tärkeitä palveluja ja sosiaalietuja on kovalla kädellä karsittu.    

Työpaikkojen ja väestön keskittäminen muutamille kaupunkiseuduille ei paranna Suomen kilpailukykyä. Suomella on suhteellisesti laskien suuremmat uusiutuvat ja uusiutumattomat luonnonvarat kuin millään muulla Euroopan unionin jäsenmaalla. Siksi on välttämätöntä pitää huolta koko maan elinvoimaisuudesta. Jo nykyisellään pääkaupunkiseudun osuus Suomen väkiluvusta on suhteettoman suuri.

Aluepolitiikasta tulee jälleen mehevä teema myös presidentinvaaleihin.

Jo kuusi vuotta sitten haastoin Kokoomuksen ja Sauli Niinistön ajaman keskittämispolitiikan. Nyt tukenani ovat myös vuonna 2015 YK:ssa hyväksytyt kestävän kehityksen tavoitteet.  Niitä on toteutettava myös kehittyneissä maissa. Ihmiskuntapolitiikka nousee vaalikeskustelujen keskiöön.

Aluepolitiikka tulee esille myös sisäpoliittisena kysymyksenä. Vaikka Sauli Niinistö pyrkii presidentinvaaleissa välttelemään puoluepoliittista leimautumista, hän kesäkuun hallituskriisin yhteydessä tuki avoimesti ratkaisua, joka vahvisti hänen oman puolueensa Kokoomuksen poliittista asemaa. Tästäkin Niinistö joutuu presidentinvaaleissa vastuuseen.

Jan Vapaavuoren ja Kokoomuksen ajama metropolipolitiikka vahingoittaa myös helsinkiläisiä. Liian nopea kasvu on aiheuttanut ja aiheuttaa kaupunkilaisille monia ongelmia. Tästä syystä vastustin kaupunginvaltuustossa  nopeaan kasvuun perustuvan kaupunkistrategian hyväksymistä.

]]>
15 http://paavovayrynen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244045-vapaavuori-johtaa-helsinkia-ja-koko-suomea-harhaan#comments Aluepolitiikka globalisaatio Ihmiskuntapolitiikka Maakuntauudistus Sat, 07 Oct 2017 06:30:08 +0000 Paavo Väyrynen http://paavovayrynen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244045-vapaavuori-johtaa-helsinkia-ja-koko-suomea-harhaan
Globalisaation vastakohta - reviiripuolustus http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241944-globalisaation-vastakohta-reviiripuolustus <p>Globalisaatio [1 ajoi maailman <em>työn uudelleenjaon taisteluun</em> [*. Kiinalainen vei osansa ja siirtää hiljalleen omien palkkojen noustessa muun muassa vaateteollisuutta halvempien toverien maihin, kuten vaikkapa Bangladeshiin [**.</p><p>&nbsp;</p><p>... <em>Globalisaatio on reviiripuolustuksen pahin vihollinen. Globalisaatio ilman reilua kulutusvähenemää syö maapallomme loppuun</em> &hellip;</p><ol><li><p>~ <a href="http://www.hs.fi/talous/art-2000005341093.html"><u>http://www.hs.fi/talous/art-2000005341093.html</u></a> -</p><p>&nbsp;</p></li></ol><p>... Herää kysymys monien korkeapalkkaisten kokonaistyökustannusten vastaavuudesta saavutettuun hyötyyn ja tuottoon nähden. Onko joissain tilanteissa niin, että on ollut vain tapana maksaa? Myös ryhmäkohtainen edunvalvonta on osannut työnsä ja painostuksensa. Antaako korkea oppiarvo automaattisesti hyvän palkan? &hellip;</p><ol><li><p>~ <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9798229"><u>https://yle.fi/uutiset/3-9798229</u></a> -</p></li></ol><p>&nbsp;</p><p><em>Kirjoitimme globalisaatiosta aika lailla tasan 10 vuotta sitten näin</em> ---</p><p>~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/10/globalisaatio-nykyihmisen-lailla.html"><u>http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/10/globalisaatio-nykyihmisen-lailla.html</u></a> -</p><p>&nbsp;</p><p>[ ... <em>maapallolla on tavarankuljetuskontteja n. 30 miljoonaa kappaletta, 80% niistä tekee vuodessa n. 10 matkaa. Kontti standardoi kulutusyhteiskunnan. Valtavat konttirivistöt kertovat omaa maapalloistumisen kieltä siitä missä kauppa käy ja missä ei. Kontit kuljettavat kaiken sen globalisaatiovirran, jota markkinatalous rajattomana ruokkii</em> ... ] -- YLE-ajankohtaisohjelmisto 09.2007<br /><br /><strong>Maapalloistuminen on viha ja rakkaus. Mellakat eri puolilla maailmaa lisääntyvät - tavalliset heränneet ihmiset käyvät omaa sotaansa hillitäkseen markkinarahan otetta ja tavallisen työn karkaamista minne milloinkin halvimmuuden mukaan. Globaalitalous kilpailuttaa valmistuksen hengästyttäen ihmiset talous- ja työjuoksuun, jossa harmonian tasapaino työn ja vapaa-ajan välillä järkkyy.</strong><br /><br />Vihaa globaalitalous aiheuttaa maattomuudessaan, tehokkuushaennassaan miltei ilman ympäristöarvoja sekä ihmisten muuttumisena pelkiksi panosnappuloiksi markkinatalouden kiertorattaisiin. Ärtymystä herättää myös rahavirtojen karkaaminen ylikansallisiin järjestelmiin, joissa osto- ja näyttövoima kanavoituu ohi kansalaisvaltioiden tulontasausjärjestelmien.<br /><br />Pelastusta globaaliudesta haetaan uskoen sen hiljalleen tasaavan maapallisesti tuloeroja köyhien ja rikkaiden välillä. Maapalloistumisen uskotaan myös tehostavan hyötysuhteita ja logistiikkaa siten, että turhaa kulutusta vältettäisiin. Globaalitalouden kilpailun uskotaan tuotekehittävän entistä parempia ja sopivampia tuotteita sekä systeemejä, erikoistuen kullekkin alueelle osaamis- ja ahkeruusresurssiensa mukaisesti.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Globalisaatio lisää maapallon käyttöä &ndash; lopulta yli kestokyvyn</strong></p><p>[10112009][US Puheenvuoro]</p><p>Globalisaatio avasi rajattomalle rahalle ja tulos-tase hegemonialle kulutusjuhlien ovet. YLE:n Voimala tiistaina peräänkuulutti luovuuden niukkuudesta ja ihmisten ajan puutteesta. Tutkitusti kansankunnan voimavaroja tuhlataan lukemattomiin iltojen valoihin konttoreiden viidakoissa luovien ja vastuuntuntoisten ponnistellessa ylitunteja työnantajansa eteen pelastaakseen työpaikkansa --- ~ <a href="http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/23325-neljannesorientoitunut-globalisaatio-tuhoaa-luovuuden"><u>http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/23325-neljannesorientoitunut-globalisaatio-tuhoaa-luovuuden</u></a> -</p><p><br />&nbsp;</p><p>&hellip;</p><p>[* <strong>Olemme maailmanlaajuisessa työn uudelleenjaon taistelussa!</strong></p><p>&rdquo; &hellip; [2012][<strong>U</strong>] Uutisointi ulvoo tuttua virttä &ndash; yt-raivoaa kalliiden0] työkustannusammattialojen kimpussa &ndash; Pöyry Oyj, Nokia Oyj, Nokia-Siemens Networks Oyj ja nyt perään vielä Tieto Oyj. <a href="http://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/tieto-aloitti-taas-kerran-uudet-yt-neuvottelut-toita-siirretaan-tsekkeihin-6249805" target="_blank"><u>x</u></a>]</p><p>&nbsp;</p><p>[ &hellip; <em>softanikkari oli kehitellyt osaamisellaan maailmanlaajuisesti työn tuottavuuteen nähden osin vastikkeettoman palkkarakenteen &ndash; työ oli tullut liian kalliiksi. kornia on se, että tietotyöläinen on suuresti osavastuullinen sille, että työttömiä &rdquo;lattiatasolle&rdquo; on syntynyt lisää. Tunnetusti tietotyö automatisoi prosesseja sekä eliminoi käden työtä ja taitoa </em>... ] &hellip; &rdquo;</p><p>~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/02/u-maailmanlaajuinen-tyon-uudelleenjaon.html"><u>http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/02/u-maailmanlaajuinen-tyon-uudelleenjaon.html</u></a> -</p><p><br />&nbsp;</p><p>Ilkka Luoma</p><p><em>Kansalaiskirjoittaja Helsingistä</em></p><p><a href="https://ilkkaluoma.blogspot.fi/"><u>https://ilkkaluoma.blogspot.fi</u></a></p><p><a href="https://www.facebook.com/first.ilkka"><u>https://www.facebook.com/first.ilkka</u></a></p><p><br />&nbsp;</p><p>US VU <a href="http://www.tiede.fi/keskustelu/73033/globalisaation-vastakohta-reviiripuolustus?changed=1503755538"><u>T</u></a> BL BL FB <a href="https://www.facebook.com/groups/tilannehuone/permalink/779092135634049/"><u>FB</u></a> BLOG 149555</p><p><br />&nbsp;</p><p><strong>DOC</strong> globalisaatio_26082017.doc &ndash; OpenOffice Writer</p><p><strong>PVM</strong> 26082017</p><p>408_4020</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Globalisaatio [1 ajoi maailman työn uudelleenjaon taisteluun [*. Kiinalainen vei osansa ja siirtää hiljalleen omien palkkojen noustessa muun muassa vaateteollisuutta halvempien toverien maihin, kuten vaikkapa Bangladeshiin [**.

 

... Globalisaatio on reviiripuolustuksen pahin vihollinen. Globalisaatio ilman reilua kulutusvähenemää syö maapallomme loppuun

  1. ~ http://www.hs.fi/talous/art-2000005341093.html -

     

... Herää kysymys monien korkeapalkkaisten kokonaistyökustannusten vastaavuudesta saavutettuun hyötyyn ja tuottoon nähden. Onko joissain tilanteissa niin, että on ollut vain tapana maksaa? Myös ryhmäkohtainen edunvalvonta on osannut työnsä ja painostuksensa. Antaako korkea oppiarvo automaattisesti hyvän palkan? …

  1. ~ https://yle.fi/uutiset/3-9798229 -

 

Kirjoitimme globalisaatiosta aika lailla tasan 10 vuotta sitten näin ---

~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/10/globalisaatio-nykyihmisen-lailla.html -

 

[ ... maapallolla on tavarankuljetuskontteja n. 30 miljoonaa kappaletta, 80% niistä tekee vuodessa n. 10 matkaa. Kontti standardoi kulutusyhteiskunnan. Valtavat konttirivistöt kertovat omaa maapalloistumisen kieltä siitä missä kauppa käy ja missä ei. Kontit kuljettavat kaiken sen globalisaatiovirran, jota markkinatalous rajattomana ruokkii ... ] -- YLE-ajankohtaisohjelmisto 09.2007

Maapalloistuminen on viha ja rakkaus. Mellakat eri puolilla maailmaa lisääntyvät - tavalliset heränneet ihmiset käyvät omaa sotaansa hillitäkseen markkinarahan otetta ja tavallisen työn karkaamista minne milloinkin halvimmuuden mukaan. Globaalitalous kilpailuttaa valmistuksen hengästyttäen ihmiset talous- ja työjuoksuun, jossa harmonian tasapaino työn ja vapaa-ajan välillä järkkyy.

Vihaa globaalitalous aiheuttaa maattomuudessaan, tehokkuushaennassaan miltei ilman ympäristöarvoja sekä ihmisten muuttumisena pelkiksi panosnappuloiksi markkinatalouden kiertorattaisiin. Ärtymystä herättää myös rahavirtojen karkaaminen ylikansallisiin järjestelmiin, joissa osto- ja näyttövoima kanavoituu ohi kansalaisvaltioiden tulontasausjärjestelmien.

Pelastusta globaaliudesta haetaan uskoen sen hiljalleen tasaavan maapallisesti tuloeroja köyhien ja rikkaiden välillä. Maapalloistumisen uskotaan myös tehostavan hyötysuhteita ja logistiikkaa siten, että turhaa kulutusta vältettäisiin. Globaalitalouden kilpailun uskotaan tuotekehittävän entistä parempia ja sopivampia tuotteita sekä systeemejä, erikoistuen kullekkin alueelle osaamis- ja ahkeruusresurssiensa mukaisesti.

 

 

Globalisaatio lisää maapallon käyttöä – lopulta yli kestokyvyn

[10112009][US Puheenvuoro]

Globalisaatio avasi rajattomalle rahalle ja tulos-tase hegemonialle kulutusjuhlien ovet. YLE:n Voimala tiistaina peräänkuulutti luovuuden niukkuudesta ja ihmisten ajan puutteesta. Tutkitusti kansankunnan voimavaroja tuhlataan lukemattomiin iltojen valoihin konttoreiden viidakoissa luovien ja vastuuntuntoisten ponnistellessa ylitunteja työnantajansa eteen pelastaakseen työpaikkansa --- ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/23325-neljannesorientoitunut-globalisaatio-tuhoaa-luovuuden -


 

[* Olemme maailmanlaajuisessa työn uudelleenjaon taistelussa!

” … [2012][U] Uutisointi ulvoo tuttua virttä – yt-raivoaa kalliiden0] työkustannusammattialojen kimpussa – Pöyry Oyj, Nokia Oyj, Nokia-Siemens Networks Oyj ja nyt perään vielä Tieto Oyj. x]

 

[ … softanikkari oli kehitellyt osaamisellaan maailmanlaajuisesti työn tuottavuuteen nähden osin vastikkeettoman palkkarakenteen – työ oli tullut liian kalliiksi. kornia on se, että tietotyöläinen on suuresti osavastuullinen sille, että työttömiä ”lattiatasolle” on syntynyt lisää. Tunnetusti tietotyö automatisoi prosesseja sekä eliminoi käden työtä ja taitoa ... ] … ”

~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/02/u-maailmanlaajuinen-tyon-uudelleenjaon.html -


 

Ilkka Luoma

Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

https://ilkkaluoma.blogspot.fi

https://www.facebook.com/first.ilkka


 

US VU T BL BL FB FB BLOG 149555


 

DOC globalisaatio_26082017.doc – OpenOffice Writer

PVM 26082017

408_4020

]]>
3 http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241944-globalisaation-vastakohta-reviiripuolustus#comments globalisaatio Reviiripuolustus Robotisaatio Työnjako Yksikkötyökustannukset Sat, 26 Aug 2017 20:14:46 +0000 Ilkka Luoma http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241944-globalisaation-vastakohta-reviiripuolustus
Kohta kytätään tiedustelulain nimessä! http://petriperta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239968-kohta-kytataan-tiedustelulain-nimessa <p>Suomalainen kyttäysyhteiskunta on ottamassa harppauksen eteenpäin. Uusi tiedustelulaki näillä näkymin poistaisi suojelupoliisilta &quot;poliisi&quot;-tittelin tarpeellisuuden tehden SuPo:sta puhtaasti tiedusteluviranomaisen.</p><p>&nbsp;</p><p>Verkkotiedustelu on toki nykyisessä maailmantilanteessa tervetullut lisä ammattikyttääjien keinoihin mutta onko Suomi-henkisen kansalaisen syytä pelätä yksityisyytensä puolesta? Kuten nimittäin olemme saaneet oppia, virkavalta ja vallankahvassa keikkuva &quot;parempi väki&quot; ovat ansiokkaasti ummistaneet silmänsä esimerkiksi äärivasemmistolaiselta terrorilta ja muistavat sen sijaan jokaisessa käänteessä muistuttaa kuinka nationalismi ja mystinen &quot;äärioikeisto&quot; ovat ne todelliset vaarat jotka uhkaavat sekä Eurooppaa että Suomea sen osana. Venäjän uhkahan on oma lukunsa. Sen varjolla meitä viedään Natoon. Ilmeisesti medioiden rummuttama, nähdäkseni pääasiassa kuvitteellinen Venäjä-uhka ei ole kuitenkaan niin suuri että sen vuoksi kannattaisi tiedustelua kehittää? Kaiketi on parempi olla mukana provosoimassa naapurissa asuva suurvalta jopa aseelliseen konfliktiin...</p><p>&nbsp;</p><p>Mikäli globalisaatiolle auliisti pyllistelevät NATO-intoilijat saavat tahtonsa läpi, mitä me edes tekisimme omalla tiedusteluorganisaatiolla? Näiden mukaan NATO kun on suuri kultainen jumala joka pelastaa meidät kaikelta pahalta...</p><p>&nbsp;</p><p>Olen ehdottomasti kaiken kansallisen turvallisuutemme maksimointiin tähtäävän puolella, mutta kuinka voimme olla varmoja ettei esimerkiksi uusi tiedustelulaki käänny kansaa itseään vastaan?&nbsp;Emme oikeastaan mitenkään... Voimme vain luottaa virkavaltaan ja kansamme (harhaan)johtajiin. Henkilökohtaisesti suhtaudun varauksella molempiin. Lakejamme sorvataan jatkuvasti siihen suuntaan että loppujen lopuksi kuka tahansa virallisen mielipiteen kanssa eri mieltä oleva voidaan tulkita uhaksi kansalliselle turvallisuudelle. Koska emme missään tapauksessa saa jäädä jälkeen muusta euroopasta (ainakaan niistä &quot;sivistyneemmistä&quot; valtioista), on meidänkin kehitettävä moderni kyttäysjärjestelmä. Jollainhan on valvottava ettei nuori &quot;Juha-Anselmi&quot; leijonakoruineen ja homma-tunnuksineen &quot;radikalisoidu&quot; eli ala olemaan parantumattomasti eri mieltä!&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Uuden lain tehtävä, ainakin paperilla, olisi ehkäistä vakavia kansallisia uhkia mutta kuten CIA,FBI,NSA-esimerkki yhdysvalloissa on useaankin otteeseen osoittanut, voi olla että aivan tavalliset yhteiskuntakriitikotkin saattavat eräänä kauniina aamuna herätä quantanamo-baysta sähköruoska perseessä. &quot;As a matter of national safety...&quot;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomalainen kyttäysyhteiskunta on ottamassa harppauksen eteenpäin. Uusi tiedustelulaki näillä näkymin poistaisi suojelupoliisilta "poliisi"-tittelin tarpeellisuuden tehden SuPo:sta puhtaasti tiedusteluviranomaisen.

 

Verkkotiedustelu on toki nykyisessä maailmantilanteessa tervetullut lisä ammattikyttääjien keinoihin mutta onko Suomi-henkisen kansalaisen syytä pelätä yksityisyytensä puolesta? Kuten nimittäin olemme saaneet oppia, virkavalta ja vallankahvassa keikkuva "parempi väki" ovat ansiokkaasti ummistaneet silmänsä esimerkiksi äärivasemmistolaiselta terrorilta ja muistavat sen sijaan jokaisessa käänteessä muistuttaa kuinka nationalismi ja mystinen "äärioikeisto" ovat ne todelliset vaarat jotka uhkaavat sekä Eurooppaa että Suomea sen osana. Venäjän uhkahan on oma lukunsa. Sen varjolla meitä viedään Natoon. Ilmeisesti medioiden rummuttama, nähdäkseni pääasiassa kuvitteellinen Venäjä-uhka ei ole kuitenkaan niin suuri että sen vuoksi kannattaisi tiedustelua kehittää? Kaiketi on parempi olla mukana provosoimassa naapurissa asuva suurvalta jopa aseelliseen konfliktiin...

 

Mikäli globalisaatiolle auliisti pyllistelevät NATO-intoilijat saavat tahtonsa läpi, mitä me edes tekisimme omalla tiedusteluorganisaatiolla? Näiden mukaan NATO kun on suuri kultainen jumala joka pelastaa meidät kaikelta pahalta...

 

Olen ehdottomasti kaiken kansallisen turvallisuutemme maksimointiin tähtäävän puolella, mutta kuinka voimme olla varmoja ettei esimerkiksi uusi tiedustelulaki käänny kansaa itseään vastaan? Emme oikeastaan mitenkään... Voimme vain luottaa virkavaltaan ja kansamme (harhaan)johtajiin. Henkilökohtaisesti suhtaudun varauksella molempiin. Lakejamme sorvataan jatkuvasti siihen suuntaan että loppujen lopuksi kuka tahansa virallisen mielipiteen kanssa eri mieltä oleva voidaan tulkita uhaksi kansalliselle turvallisuudelle. Koska emme missään tapauksessa saa jäädä jälkeen muusta euroopasta (ainakaan niistä "sivistyneemmistä" valtioista), on meidänkin kehitettävä moderni kyttäysjärjestelmä. Jollainhan on valvottava ettei nuori "Juha-Anselmi" leijonakoruineen ja homma-tunnuksineen "radikalisoidu" eli ala olemaan parantumattomasti eri mieltä! 

 

Uuden lain tehtävä, ainakin paperilla, olisi ehkäistä vakavia kansallisia uhkia mutta kuten CIA,FBI,NSA-esimerkki yhdysvalloissa on useaankin otteeseen osoittanut, voi olla että aivan tavalliset yhteiskuntakriitikotkin saattavat eräänä kauniina aamuna herätä quantanamo-baysta sähköruoska perseessä. "As a matter of national safety..."

]]>
5 http://petriperta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239968-kohta-kytataan-tiedustelulain-nimessa#comments globalisaatio Nationalismi Nato Supo Tiedustelulaki Tue, 11 Jul 2017 15:46:47 +0000 Petri Perta http://petriperta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239968-kohta-kytataan-tiedustelulain-nimessa
Sivistyksen sukupolvista http://jukkathautala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237917-sivistyksen-sukupolvista <p>[juhlapuhe Raudaskylän lukion ylioppilasjuhlassa 3.6.2017 ]</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Lukio -etymologiaa</strong></p><p>Nimet kantavat merkityksiä. Siksi niiden äärelle on syytä silloin tällöin pysähtyä. Nimi &rdquo;lukio&rdquo; on suomalaisille varsin itsestään selvä sana.</p><p>Lukio-sanalle on naapurimaiden kielissä kaksi vastinetta: gymnasium ja lyseo. Lukio on gymnasium esimerkiksi ruotsiksi, saksaksi ja venäjäksi. Myös englanniksi yksi lukion vastineista on gymnasium. Vastaavasti italian ja espanjan kielissä lukio on Lyseo, eli liceo ja ranskaksi lycee. Myös englannin kieli tuntee sanan lyceum.</p><p>Gymnaasi perustuu kreikan sanaan &rdquo;Gumnasion&rdquo;, millä viitataan antiikin ajan kouluihin, joissa opetettiin kokonaisvaltaisesti sekä henkisiä, eli filosofisia taitoja että liikunnallisia harjoituksia. Vastaavasti lyseon takana on kreikan sana &rdquo;Lukeion&rdquo;. Lukeion joka oli Ateenassa sijaitseva, Apollolle omistettu rakennus, jossa (gymnaasi)opetusta annettiin.</p><p>Suomessa koulumaailma mullistettiin perusteellisesti 1970-luvulla. Sana lukio syrjäytti tuolloin käytössä olleen oppikoulun vastineen, lyseon. Sopivasti nimet kuitenkin hieman foneettisesti eli äänteellisesti muistuttavat toisiaan.</p><p>Lukio-sana viitannee sisällöllisesti siihen, että lukiossa luetaan. Luetaan sekä kirjaimia että numeroita. Sana lukeminenhan viittaa lukemisen lisäksi myös lukuihin, numeroihin. Vanhasta gymnaasiajatuksesta &ndash; eli sielun lisäksi myös ruumiin taitojen harjoituksista &ndash; nykyisen muotoisessa lukiossa on paljolti luovuttu ja suurimman painon on saanut teoreettinen lukeminen ja laskeminen. Tänä päivänä lukiolaisen itsensä vastuulle jää huolehtia fyysisestä hyvinvoinnistaan, vaikka teoreettisia edellytyksiä sen hoitamiseen opinnoissa voi saadakin. Tämä historiasta.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Henkilökohtainen näkökulma</strong></p><p>Hieman henkilökohtaisempi näkökulma lukioon on tänä päivänä se, että itse valmistuin ylioppilaaksi 30 vuotta sitten. Tuolloin muodissa miehillä oli niin kutsuttu spencer-puku. Tasavuosien kunniaksi ahtauduin vielä kerran tuohon pukuun, kun opistolla vapun alla vietettiin hauskan pukeutumisen päivää.</p><p>Myös vuonna 1987 oli kylmä kevät eikä puissa ollut lehtiä. Tilastojen mukaan ikäisilläni miehillä on näihin aikoihin ylioppilasjuhlia valmisteilla. Niin meilläkin. Toinen pojistani kirjoitti ylioppilaaksi viime vuonna ja toinen toivottavasti ensi vuonna. Kovasti on pinnalta katsoen yhdessä miessukupolvessa muuttunut. Toisaalta ei niin kovin paljon.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Lukion yhteiskunnallisesta merkityksestä</strong></p><p>Tahtoisin pohtia tässä juhlassa lukion yhteiskunnallista merkitystä tänä päivänä. Lukio &ndash; jos mikä &ndash; pitää yllä vahvaa sivistysperinnettä. Minkälaista sivistystä tämä maailma nyt ja tulevaisuudessa kaipaa?</p><p>Saksalainen sosiologi Karl Mannheim (1893&ndash;1947) pohti sukupolven käsitettä. Ihmiselämä rakentuu <em>fyysiseen</em>, noin 25-30 vuoden välein toisiaan seuraaviin sukupolviin. Tässä ketjussa edellinen sukupolvi siirtää perintöä seuraavalle. Agraariyhteiskunnissa tämä oli selkein tapa hahmottaa sukupolvien tehtävät ja vaihdokset: tilanhoito siirtyi isältä pojalle tai tehtävät äideiltä tyttärille. Mannheimin mukaan kuitenkin moderni yhteiskunta &ndash; alkaen siis teollisesta murroksesta 1800-luvulta lähtien ei rakennu niinkään fyysiseen sukupolvivaihteluun vaan sen tilalle tulee niin sanotut<em> elämyssukupolvet</em>.</p><p>Elämyssukupolvilla Mannheim tarkoittaa suhteellisen saman ikäisiä nuoria, joita yhdistää tietty <em>sukupolvikokemus</em>. Tuo sukupolvikokemus voi jäädä hyvin löyhäksi eikä siitä seuraa välttämättä mitään näkyvää muutosta. Sen sijaan, jos sukupolvikokemus on voimakas &ndash; <em>avainkokemus</em>, kuten Mannheim siitä sanoo, se voi johtaa avainkokemuksen jakaneiden kesken yhteiskunnalliseen liikehdintään, <em>mobilisaatioon</em>.</p><p>Suomalaisessa sivistyksessä tällaisia mobilisaatioita on ollut useita alkaen aina fennomanian synnystä 1800-luvun alkupuolelta 1960-luvun nuorisoradikalismiin ja pidemmällekin. Nämä mobilisoituneet, liikehdintää ja muutosta aiheuttaneet sukupolvet eivät ole fyysisiä sukupolvia eikä vaihteluväli ole niiden kaltainen.</p><p>Mikä on tämän päivän ylioppilaan yhteinen elämysmaailma? Millä sanoilla sitä kuvaisitte? Sodan kokeneiden keskuudessa yhteinen kokemus oli vahva tekijä, joka on kantanut aina näihin päiviin saakka, kuten presidentti Mauno Koiviston hautajaisten muoto ja kulku osoittivat. Onko tänä aikana tuollaisia yhdistäviä kokemuksia, vai hajoavatko kokemukset niin pieniksi osasiksi, että on vain suuri määrä erilaisia kokemuksia, niin ettei yhtä suurta avainkokemusta synny?</p><p>Minulla ei ole varmaa vastausta näihin kysymyksiin. Olen kuitenkin itse yrittänyt hahmottaa tämän ajan perustavaa kokemusta ns. <em>globalisaation aikakaudesta</em> käsin. Globalisaatio syntyi, kun kylmän sodan asetelmat maailmasta purkautuivat kommunismin kaaduttua 1990-luvun taitteessa. Tämän jälkeen maailma on avautunut yhden talousjärjestelmän kaikkialle vaikuttavuutena. Samalla tavoin, kuin kaikki ihmiset maapallolla ovat teoriassa kytketty yhteen internetin ja kännykän avulla, myös globaalitalous on sitonut kaikki ihmiset yhteiseen verkostoon. Tänä aikakautena kaikki vaikuttaa kaikkeen.</p><p>Itse toivon, että tässä ajassa syntyisi juuri sivistysponnistusten kautta uutta tietoisuutta, <em>uusi avainkokemus</em>, joka etsii ratkaisuja yhä suurempiin yhteisiin kysymyksiin. Tällaista mobilisaatiota toivon myös teiltä hyvät ylioppilaat.</p><p>Jotta saisitte hieman käsitystä siitä, minkälaista mobilisaatiota tai liikkeelle lähtöä yritän kuvata, toimikoot siitä vastaesimerkkinä Yhdysvaltojen uusi presidentti Donald Trump. Hänen ratkaisunsa globalisaatioon on ollut kansallinen sisäänpäin kääntyminen: &rdquo;America First&rdquo;. Tätä samaa mobilisaatiota on liikkeellä muuallakin päin maailmaa, myös Euroopassa ja Suomessa. Vastakuvaa ei pidä säikähtää. Mannheim totesi, että voimakas avainkokemus &ndash; olkoot se tässä globalisaatio &ndash; voi sysätä liikkeelle erilaisia, keskenään kilpailevia liikkeitä, fraktioita, kuten hän niitä kutsuu.</p><p>Yhteisen maailman ongelmanratkaisupyrkimysten rinnalle syntyy samaan aikaan nationalistisia ja sisäänpäin kääntyviä liikehdintöjä. Amerikan äskettäinen irrottautuminen vuonna 2015 solmitusta ja keväällä 2016 voimaan tulleesta Pariisin ilmastosopimuksesta on yksi esimerkki siitä, miten samasta avainkokemuksesta &ndash; eli globalisaatiosta -&nbsp; voidaan päätyä aivan vastakkaisiin johtopäätöksiin.</p><p>Raudaskylän Kristillisellä Opistolla on pyrkimyksenä edistää kestävää elämäntapaa sen kaikissa muodoissa. Kutsun tätä pyrkimystä globaalisivistykseksi. Sitä tämä aika mielestäni tarvitsee. Tässä maailmantilanteessa kansalliseen itsekkyyteen ja sisäänpäin kääntymiseen ei ole varaa.</p><p>Hyvät ylioppilaat, kutsun ja haastan teitä tekemään näkyväksi sitä liikettä, joka tiedoillaan ja taidoillaan sitoutuu rakentamaan osaltaan ja hitaasti parempaa yhteistä maailmaa. Tätä taitoa kysytään aivan lähimpien ihmisten kesken ja keskuudessa, mutta myös kaikissa niissä tehtävissä, joihin tulevaisuus teidät vie.</p><p>Te olette edellisiltä sukupolvilta, ja myös suomalaisen sivistyshistorian sukupolvilta, perineet vahvan taseen. Seisotte jättiläisen hartioilla. Siksi itsenäisen Suomen 100-vuotisjuhlavuonna on syytä lausua kiitos kaikille edeltäneille sukupolville, niin fyysisille kuin henkisillekin, tekemästään työstä. Kiitoksia myös opiston henkilökunnalle, joka on sekin, tosin ihmisten vaihtuessa, kohta 100 vuoden ajan tehnyt työtä sivistyksen eteen.</p><p>Kaikkivaltias ja Kolmiyhteinen Jumala teidän matkanne siunatkoon!</p><p>&nbsp;</p><p><em>Jukka Hautala</em></p><p><em>Puhe ylioppilasjuhlassa 3.6.2017</em></p><p><em>Raudaskylän Kristillinen Opisto</em></p><p><em>17 ylioppilasta</em></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> [juhlapuhe Raudaskylän lukion ylioppilasjuhlassa 3.6.2017 ]

 

Lukio -etymologiaa

Nimet kantavat merkityksiä. Siksi niiden äärelle on syytä silloin tällöin pysähtyä. Nimi ”lukio” on suomalaisille varsin itsestään selvä sana.

Lukio-sanalle on naapurimaiden kielissä kaksi vastinetta: gymnasium ja lyseo. Lukio on gymnasium esimerkiksi ruotsiksi, saksaksi ja venäjäksi. Myös englanniksi yksi lukion vastineista on gymnasium. Vastaavasti italian ja espanjan kielissä lukio on Lyseo, eli liceo ja ranskaksi lycee. Myös englannin kieli tuntee sanan lyceum.

Gymnaasi perustuu kreikan sanaan ”Gumnasion”, millä viitataan antiikin ajan kouluihin, joissa opetettiin kokonaisvaltaisesti sekä henkisiä, eli filosofisia taitoja että liikunnallisia harjoituksia. Vastaavasti lyseon takana on kreikan sana ”Lukeion”. Lukeion joka oli Ateenassa sijaitseva, Apollolle omistettu rakennus, jossa (gymnaasi)opetusta annettiin.

Suomessa koulumaailma mullistettiin perusteellisesti 1970-luvulla. Sana lukio syrjäytti tuolloin käytössä olleen oppikoulun vastineen, lyseon. Sopivasti nimet kuitenkin hieman foneettisesti eli äänteellisesti muistuttavat toisiaan.

Lukio-sana viitannee sisällöllisesti siihen, että lukiossa luetaan. Luetaan sekä kirjaimia että numeroita. Sana lukeminenhan viittaa lukemisen lisäksi myös lukuihin, numeroihin. Vanhasta gymnaasiajatuksesta – eli sielun lisäksi myös ruumiin taitojen harjoituksista – nykyisen muotoisessa lukiossa on paljolti luovuttu ja suurimman painon on saanut teoreettinen lukeminen ja laskeminen. Tänä päivänä lukiolaisen itsensä vastuulle jää huolehtia fyysisestä hyvinvoinnistaan, vaikka teoreettisia edellytyksiä sen hoitamiseen opinnoissa voi saadakin. Tämä historiasta.

 

Henkilökohtainen näkökulma

Hieman henkilökohtaisempi näkökulma lukioon on tänä päivänä se, että itse valmistuin ylioppilaaksi 30 vuotta sitten. Tuolloin muodissa miehillä oli niin kutsuttu spencer-puku. Tasavuosien kunniaksi ahtauduin vielä kerran tuohon pukuun, kun opistolla vapun alla vietettiin hauskan pukeutumisen päivää.

Myös vuonna 1987 oli kylmä kevät eikä puissa ollut lehtiä. Tilastojen mukaan ikäisilläni miehillä on näihin aikoihin ylioppilasjuhlia valmisteilla. Niin meilläkin. Toinen pojistani kirjoitti ylioppilaaksi viime vuonna ja toinen toivottavasti ensi vuonna. Kovasti on pinnalta katsoen yhdessä miessukupolvessa muuttunut. Toisaalta ei niin kovin paljon.

 

Lukion yhteiskunnallisesta merkityksestä

Tahtoisin pohtia tässä juhlassa lukion yhteiskunnallista merkitystä tänä päivänä. Lukio – jos mikä – pitää yllä vahvaa sivistysperinnettä. Minkälaista sivistystä tämä maailma nyt ja tulevaisuudessa kaipaa?

Saksalainen sosiologi Karl Mannheim (1893–1947) pohti sukupolven käsitettä. Ihmiselämä rakentuu fyysiseen, noin 25-30 vuoden välein toisiaan seuraaviin sukupolviin. Tässä ketjussa edellinen sukupolvi siirtää perintöä seuraavalle. Agraariyhteiskunnissa tämä oli selkein tapa hahmottaa sukupolvien tehtävät ja vaihdokset: tilanhoito siirtyi isältä pojalle tai tehtävät äideiltä tyttärille. Mannheimin mukaan kuitenkin moderni yhteiskunta – alkaen siis teollisesta murroksesta 1800-luvulta lähtien ei rakennu niinkään fyysiseen sukupolvivaihteluun vaan sen tilalle tulee niin sanotut elämyssukupolvet.

Elämyssukupolvilla Mannheim tarkoittaa suhteellisen saman ikäisiä nuoria, joita yhdistää tietty sukupolvikokemus. Tuo sukupolvikokemus voi jäädä hyvin löyhäksi eikä siitä seuraa välttämättä mitään näkyvää muutosta. Sen sijaan, jos sukupolvikokemus on voimakas – avainkokemus, kuten Mannheim siitä sanoo, se voi johtaa avainkokemuksen jakaneiden kesken yhteiskunnalliseen liikehdintään, mobilisaatioon.

Suomalaisessa sivistyksessä tällaisia mobilisaatioita on ollut useita alkaen aina fennomanian synnystä 1800-luvun alkupuolelta 1960-luvun nuorisoradikalismiin ja pidemmällekin. Nämä mobilisoituneet, liikehdintää ja muutosta aiheuttaneet sukupolvet eivät ole fyysisiä sukupolvia eikä vaihteluväli ole niiden kaltainen.

Mikä on tämän päivän ylioppilaan yhteinen elämysmaailma? Millä sanoilla sitä kuvaisitte? Sodan kokeneiden keskuudessa yhteinen kokemus oli vahva tekijä, joka on kantanut aina näihin päiviin saakka, kuten presidentti Mauno Koiviston hautajaisten muoto ja kulku osoittivat. Onko tänä aikana tuollaisia yhdistäviä kokemuksia, vai hajoavatko kokemukset niin pieniksi osasiksi, että on vain suuri määrä erilaisia kokemuksia, niin ettei yhtä suurta avainkokemusta synny?

Minulla ei ole varmaa vastausta näihin kysymyksiin. Olen kuitenkin itse yrittänyt hahmottaa tämän ajan perustavaa kokemusta ns. globalisaation aikakaudesta käsin. Globalisaatio syntyi, kun kylmän sodan asetelmat maailmasta purkautuivat kommunismin kaaduttua 1990-luvun taitteessa. Tämän jälkeen maailma on avautunut yhden talousjärjestelmän kaikkialle vaikuttavuutena. Samalla tavoin, kuin kaikki ihmiset maapallolla ovat teoriassa kytketty yhteen internetin ja kännykän avulla, myös globaalitalous on sitonut kaikki ihmiset yhteiseen verkostoon. Tänä aikakautena kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Itse toivon, että tässä ajassa syntyisi juuri sivistysponnistusten kautta uutta tietoisuutta, uusi avainkokemus, joka etsii ratkaisuja yhä suurempiin yhteisiin kysymyksiin. Tällaista mobilisaatiota toivon myös teiltä hyvät ylioppilaat.

Jotta saisitte hieman käsitystä siitä, minkälaista mobilisaatiota tai liikkeelle lähtöä yritän kuvata, toimikoot siitä vastaesimerkkinä Yhdysvaltojen uusi presidentti Donald Trump. Hänen ratkaisunsa globalisaatioon on ollut kansallinen sisäänpäin kääntyminen: ”America First”. Tätä samaa mobilisaatiota on liikkeellä muuallakin päin maailmaa, myös Euroopassa ja Suomessa. Vastakuvaa ei pidä säikähtää. Mannheim totesi, että voimakas avainkokemus – olkoot se tässä globalisaatio – voi sysätä liikkeelle erilaisia, keskenään kilpailevia liikkeitä, fraktioita, kuten hän niitä kutsuu.

Yhteisen maailman ongelmanratkaisupyrkimysten rinnalle syntyy samaan aikaan nationalistisia ja sisäänpäin kääntyviä liikehdintöjä. Amerikan äskettäinen irrottautuminen vuonna 2015 solmitusta ja keväällä 2016 voimaan tulleesta Pariisin ilmastosopimuksesta on yksi esimerkki siitä, miten samasta avainkokemuksesta – eli globalisaatiosta -  voidaan päätyä aivan vastakkaisiin johtopäätöksiin.

Raudaskylän Kristillisellä Opistolla on pyrkimyksenä edistää kestävää elämäntapaa sen kaikissa muodoissa. Kutsun tätä pyrkimystä globaalisivistykseksi. Sitä tämä aika mielestäni tarvitsee. Tässä maailmantilanteessa kansalliseen itsekkyyteen ja sisäänpäin kääntymiseen ei ole varaa.

Hyvät ylioppilaat, kutsun ja haastan teitä tekemään näkyväksi sitä liikettä, joka tiedoillaan ja taidoillaan sitoutuu rakentamaan osaltaan ja hitaasti parempaa yhteistä maailmaa. Tätä taitoa kysytään aivan lähimpien ihmisten kesken ja keskuudessa, mutta myös kaikissa niissä tehtävissä, joihin tulevaisuus teidät vie.

Te olette edellisiltä sukupolvilta, ja myös suomalaisen sivistyshistorian sukupolvilta, perineet vahvan taseen. Seisotte jättiläisen hartioilla. Siksi itsenäisen Suomen 100-vuotisjuhlavuonna on syytä lausua kiitos kaikille edeltäneille sukupolville, niin fyysisille kuin henkisillekin, tekemästään työstä. Kiitoksia myös opiston henkilökunnalle, joka on sekin, tosin ihmisten vaihtuessa, kohta 100 vuoden ajan tehnyt työtä sivistyksen eteen.

Kaikkivaltias ja Kolmiyhteinen Jumala teidän matkanne siunatkoon!

 

Jukka Hautala

Puhe ylioppilasjuhlassa 3.6.2017

Raudaskylän Kristillinen Opisto

17 ylioppilasta

]]>
0 http://jukkathautala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237917-sivistyksen-sukupolvista#comments globalisaatio Mannheim Sivistys Ylioppilasjuhlat 2017 Sun, 04 Jun 2017 05:27:34 +0000 Jukka Hautala http://jukkathautala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237917-sivistyksen-sukupolvista
Monikulttuurisuushoure on murskattava http://mattiantero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236909-monikulttuurisuushoure-on-murskattava <p>Tänään vietettävänä <em>J. V. Snellmanin</em> ja suomalaisuuden päivänä liputamme Suomen kansallislipulla ja teemme kunniaa kansallisuusaatteelle, nationalismille, aatteelle jota Euroopan unionin &rdquo;hallitus&rdquo;, komissio, niin mielellään haukkuu. Kansallisuusaate nähdään Euroopn ns. eliitin piirissä Euroopan nykyisten ongelmien syynä. Mikä nationalismissa on niin vihattavaa, että sen kannattajia etsitään sosiaalisesta mediasta ja paperilehdistäkin oikein poliisivoimin?</p><p>Nationalismi aatteena syntyi Saksassa 1780-luvulla. Kansallisrunouden tutkija <em>Johann Gottfried von Herderin</em> mukaan ihminen saattaa olla aidosti oma itsensä vain oman ikivanhan kulttuurin varassa. Kun Euroopan valtiot olivat monikansallisia, aateliston ja kruunupäiden hallitsemia valtioita, joissa alemmilla kansanluokilla ei ollut valtaa, ainoastaan vero- ja muut rasitukset niskassaan, Herderin ajatukset alkoivat levitä kaikkialle, myös Suomeen, jossa <em>Elias Lönnrot</em> keräsi kansanrunoja ja kokosi niistä Kalevalan.</p><p><strong>Napolenin &rdquo;Yhtenäinen pakko-Eurooppa&rdquo; nostatti kansat vapaustaisteluun</strong></p><p><em>Napoleonin</em> valloitukset Euroopassa ja hänen pyrkimyksensä sodalla yhdistää Eurooppa antoi lisäpotkua nationalismille. Ranskan yksinvaltius ja ranskan kielen ja kulttuurin ylivalta eurooppalaisissa hoveissa saivat 1800-luvun puolella kasvavaa vastustusta erityisesti Saksassa. Oppineiden johdolla alettiin nostaa oma kieli, kulttuuri ja historia etusijalle. Saksalainen filosofi <em>Johann Fichte</em> julisti, että valtiolliset rajat ovat keinotekoiset, jos ne jakavat saksaa puhuvan kansan moneen osaan. Filosofit Herder ja <em>Hegel</em> kehittivät ajatusta yhteiseen kieleen, kulttuuriin, uskontoon ja historiaan pohjautuvasta kansakunnasta. Nykyinen Eurooppa on kukoistavien kansallisvaltioiden tuotos.</p><p>Suomessa kansallisuusaate ja siihen liittyvät omaan kansallisvaltioon tähtäävät toimet tiivistyvät kolmen suurmiehen Elias Lönnrotin, <em>J. L. Runebergin</em> ja J. V. Snellmanin työhön. Runebergin runo <em>Saarijärven Paavosta</em> synnytti ihanteen sitkeästä, moraaliltaan nuhteettomasta, lähimmäistään auttavasta, Jumalaan luottavasta suomalaisesta. Vänrikki <em>Stoolin</em> tarinat loi kuvan maataan ja kansaansa rakastavasta sotilaasta, joka Suomen sodassa taisteli urheasti ja uhrasi itsensä isänmaansa puolesta. Sodissamme nämä suomalaisen ihmisen ihanteet ovat tuottaneet kauniin tuloksen: itsenäisen isänmaan.</p><p>Kansalliskieli on kansan yhdistäjä. <em>Mikael Agricola</em> loi 1500-luvun alkupuolella suomen kirjakielen. Suomen evankelisluterilainen kirkko opetti Suomen kansan lukemaan ja kirjoittamaan ja antoi kirkoissa saarnat omalla kansankielellä. Kansakoulut ja opettajaseminaarit hoitivat sen, että suomalaiskansallinen perustus siirtyi opetettuna polvelta polvelle. Näillä seikoilla oli valtava merkitys sille, että Suomi saavutti kansallisen itsenäisyyden 1917&ndash;18 ja kykeni säilyttämään sen uusissa itsenäisyyssodissa 1939&ndash;1940 ja 1941&ndash;1945.</p><p>Kansallisen kulttuurimme vahvuuden ansiosta siniristilippu liehuu tänään ja äitienpäivänä sunnuntaina. Isät ja äidit, pojat ja tyttäret niin monissa polvissa ennen meitä, ovat asiansa kansansa ja isänmaansa puolesta hoitaneet. Miten on meidän laitamme tässä sukupolvien työkentässä?</p><p><strong>Euroopan unioni &ndash; monikulttuurisen yleisvaltion houre</strong></p><p>Nationialismin kielteinen piirre on oman kansallisuuden ylikorostus, oman kansan nostaminen muita paremmaksi ja toisten yläpuolella olevaksi. Tervettä nationalismi on niin kauan kuin toiset kansat nähdään tasavertaisina &ndash; samahan pätee ihmisyyteen yksilötasolla. Kasvatuksen kotona ja kouluopetuksen tulee perustua tähän. Näin ei valitettavasti ana tapahdu. Saksan ja Ranskan kilpailu johti 1870&ndash;71 sotaan, jossa Saksa löi Ranskan, lakkautti Ranskan keisarikunnan ja perusti Saksan keisarikunnan. Euroopan suurvaltojen keskinäinen kilpailu teollisuudessa, kaupassa ja raaka-aine- ja halvan työvoiman lähteistä siirtomaista johti ensimmäiseen ja vähän myöhemmin toiseen maailmansotaan.</p><p>Kansainliitto ei ollut kyennyt ratkaisemaan suurvaltojen eturistiriitoja. Toisen maailmansodan jälkeen perustettu YK on toiminut kauan varsin tyydyttävästi, mutta 2000-luvulla sen perustus &ndash; suurvaltojen ylivalta &ndash; on osoittautunut vanhentuneeksi. Maailma onkin lähempänä suursotaa kuin pitkiin aikoihin. Kysymys on siitä, että maapallon raaka-ainevarat ehtyvät, ruokaa on väestömäärään nähden liian niukasti ja rikkaimmat maat eivät enää halua maksaa YK:n niille sälyttämiä maksuja.</p><p>Sama ongelma on kansallisvaltiossa; demokratian ja tasa-arvon kuluja eivät rikkaimmat halua enää maksaa. Siksi rikkaat kannattavat rahan, työn ja palvelujen &rdquo;vapaata liikkumista&rdquo; ja vievät sijoituksensa sinne missä veroja ei tarvitse lainkaan maksaa. Kansallisvaltion kannattaminen on heille &rdquo;populismia&rdquo; ja &rdquo;vihapuhetta&rdquo;, jonka leviäminen pitää jopa rangaistuksin estää.</p><p><strong>Globalisaatio ja EU &ndash; rikkaimpia hyödyttävä &rdquo;vapausjärjestelmä&rdquo;</strong></p><p>Euroopan yhteisöä alettiin 1950-luvulla rakentaa rauhan järjestöksi. Haluttiin edistää Euroopan vapaakauppaa ja estää Saksan ja Ranskan sota. Tässä asiassa on kauan onnistuttu. Suomellekin EU:n aika oli aluksi varsin tyydyttävää aikaa. Yhteisön laajeneminen itään on tuonut lisää edunsaajia, joiden hyväksi Suomikin antaa ja siksi olemme pudonneet nettomaksajiksi.</p><p>EU ei ole kyennyt luomaan yhteistä rajaturvallisuutta eikä ole halunnutkaan rajoittaa Eurooppan suuntautunutta kansainvaellusta. Suomeen 2015 suuntautunut maahanmuutto on nostanut maahanmuuttokulut 1 miljardin vuositasolle. Tavallisen kansan taholta nouseva kritiikki on rankkaa. Tosiasioita kustannuksista ja muukalaisten tuomista ongelmista, rikoksista, ei kerrota, vaan niitä piilotellaan.</p><p>Kun samaan aikaan oman köyhimmän ja työttömän kansanosan kurjuus ja kyykytys säästöjen aikaansaamiseksi kiihtyy, valtio suorastaan vainoaa ihmisten mielipiteenilmaisuvapautta. Ei ole helppoa köyhän ja työttömän suomalaisen katsella kadulla kulkevia hyvin pukeutuneita, uusiin kamppeisiin sonnustautuneita uussuomalaisia, joiden vaurauden kasvu näkyy myös siinä, että aiemmin he ajelivat polkupyörillä, nyt yhä useampi autolla. Suomalaisen terveen nuoren ja keski-ikäisen työttömän uraputki kulkee toiseen suuntaan: selvitäkseen päivästä toiseen hän vähentää ruoka-, lääke- ja vaateostoksiaan ja &ndash; myy omaisuuttaan, jos sitä vielä on.</p><p><strong>Kari Suomalaisen ennustus &rdquo;suomalaisesta hölmölästä&rdquo; on toteutunut</strong></p><p>Maalaisjärkikin sanoo, että tämän kehitys kansallisvaltiossamme ei voi päättyä hyvin. Hyvin voineesta maailman eturiviin kuuluneesta kansallisvaltiostamme on tullut &rdquo;monikulttuurisen&rdquo; tavoitteen mukaisesti &rdquo;hyväuskoisten sinisilmäisten hölmölä&rdquo;, jonkalaiseksi sen Helsingin Sanomien pilapiirtäjä <em>Kari Suomalainen</em> jo vuosikymmeniä sitten ennakoi tulevaksi.</p><p>Toivon kansallismielisyyttä Suomen eduskuntaan ja hallitukseen sekä kaikki virkaportaisiin, jotta kansallisvaltio, hyvinvointivaltio ja sen myötä keskinäinen tasa-arvo ja kansalaissopu palautettaisiin Suomeen.</p><p>Ajankohtaisin asia, hallintarekisterin porsaanreikä on tukittava koko laki hylkäämällä. Perussuomalaisilta toivon ryhtiä tukkia tämä reikä. Suomalaiset ansaitsevat pääoman, työn ja verojen pysymisen Suomessa. Oman maan ja kansan puolustaminen ei saa eikä voi olla rikos. Mutta omalta kansalta varastaminen ja kuormasta syöminen on rikos.</p><p>Monikulttuurisuushoure on murskattava ja itsenäinen kansallisvaltio kaikissa muodoissaan palautettava.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tänään vietettävänä J. V. Snellmanin ja suomalaisuuden päivänä liputamme Suomen kansallislipulla ja teemme kunniaa kansallisuusaatteelle, nationalismille, aatteelle jota Euroopan unionin ”hallitus”, komissio, niin mielellään haukkuu. Kansallisuusaate nähdään Euroopn ns. eliitin piirissä Euroopan nykyisten ongelmien syynä. Mikä nationalismissa on niin vihattavaa, että sen kannattajia etsitään sosiaalisesta mediasta ja paperilehdistäkin oikein poliisivoimin?

Nationalismi aatteena syntyi Saksassa 1780-luvulla. Kansallisrunouden tutkija Johann Gottfried von Herderin mukaan ihminen saattaa olla aidosti oma itsensä vain oman ikivanhan kulttuurin varassa. Kun Euroopan valtiot olivat monikansallisia, aateliston ja kruunupäiden hallitsemia valtioita, joissa alemmilla kansanluokilla ei ollut valtaa, ainoastaan vero- ja muut rasitukset niskassaan, Herderin ajatukset alkoivat levitä kaikkialle, myös Suomeen, jossa Elias Lönnrot keräsi kansanrunoja ja kokosi niistä Kalevalan.

Napolenin ”Yhtenäinen pakko-Eurooppa” nostatti kansat vapaustaisteluun

Napoleonin valloitukset Euroopassa ja hänen pyrkimyksensä sodalla yhdistää Eurooppa antoi lisäpotkua nationalismille. Ranskan yksinvaltius ja ranskan kielen ja kulttuurin ylivalta eurooppalaisissa hoveissa saivat 1800-luvun puolella kasvavaa vastustusta erityisesti Saksassa. Oppineiden johdolla alettiin nostaa oma kieli, kulttuuri ja historia etusijalle. Saksalainen filosofi Johann Fichte julisti, että valtiolliset rajat ovat keinotekoiset, jos ne jakavat saksaa puhuvan kansan moneen osaan. Filosofit Herder ja Hegel kehittivät ajatusta yhteiseen kieleen, kulttuuriin, uskontoon ja historiaan pohjautuvasta kansakunnasta. Nykyinen Eurooppa on kukoistavien kansallisvaltioiden tuotos.

Suomessa kansallisuusaate ja siihen liittyvät omaan kansallisvaltioon tähtäävät toimet tiivistyvät kolmen suurmiehen Elias Lönnrotin, J. L. Runebergin ja J. V. Snellmanin työhön. Runebergin runo Saarijärven Paavosta synnytti ihanteen sitkeästä, moraaliltaan nuhteettomasta, lähimmäistään auttavasta, Jumalaan luottavasta suomalaisesta. Vänrikki Stoolin tarinat loi kuvan maataan ja kansaansa rakastavasta sotilaasta, joka Suomen sodassa taisteli urheasti ja uhrasi itsensä isänmaansa puolesta. Sodissamme nämä suomalaisen ihmisen ihanteet ovat tuottaneet kauniin tuloksen: itsenäisen isänmaan.

Kansalliskieli on kansan yhdistäjä. Mikael Agricola loi 1500-luvun alkupuolella suomen kirjakielen. Suomen evankelisluterilainen kirkko opetti Suomen kansan lukemaan ja kirjoittamaan ja antoi kirkoissa saarnat omalla kansankielellä. Kansakoulut ja opettajaseminaarit hoitivat sen, että suomalaiskansallinen perustus siirtyi opetettuna polvelta polvelle. Näillä seikoilla oli valtava merkitys sille, että Suomi saavutti kansallisen itsenäisyyden 1917–18 ja kykeni säilyttämään sen uusissa itsenäisyyssodissa 1939–1940 ja 1941–1945.

Kansallisen kulttuurimme vahvuuden ansiosta siniristilippu liehuu tänään ja äitienpäivänä sunnuntaina. Isät ja äidit, pojat ja tyttäret niin monissa polvissa ennen meitä, ovat asiansa kansansa ja isänmaansa puolesta hoitaneet. Miten on meidän laitamme tässä sukupolvien työkentässä?

Euroopan unioni – monikulttuurisen yleisvaltion houre

Nationialismin kielteinen piirre on oman kansallisuuden ylikorostus, oman kansan nostaminen muita paremmaksi ja toisten yläpuolella olevaksi. Tervettä nationalismi on niin kauan kuin toiset kansat nähdään tasavertaisina – samahan pätee ihmisyyteen yksilötasolla. Kasvatuksen kotona ja kouluopetuksen tulee perustua tähän. Näin ei valitettavasti ana tapahdu. Saksan ja Ranskan kilpailu johti 1870–71 sotaan, jossa Saksa löi Ranskan, lakkautti Ranskan keisarikunnan ja perusti Saksan keisarikunnan. Euroopan suurvaltojen keskinäinen kilpailu teollisuudessa, kaupassa ja raaka-aine- ja halvan työvoiman lähteistä siirtomaista johti ensimmäiseen ja vähän myöhemmin toiseen maailmansotaan.

Kansainliitto ei ollut kyennyt ratkaisemaan suurvaltojen eturistiriitoja. Toisen maailmansodan jälkeen perustettu YK on toiminut kauan varsin tyydyttävästi, mutta 2000-luvulla sen perustus – suurvaltojen ylivalta – on osoittautunut vanhentuneeksi. Maailma onkin lähempänä suursotaa kuin pitkiin aikoihin. Kysymys on siitä, että maapallon raaka-ainevarat ehtyvät, ruokaa on väestömäärään nähden liian niukasti ja rikkaimmat maat eivät enää halua maksaa YK:n niille sälyttämiä maksuja.

Sama ongelma on kansallisvaltiossa; demokratian ja tasa-arvon kuluja eivät rikkaimmat halua enää maksaa. Siksi rikkaat kannattavat rahan, työn ja palvelujen ”vapaata liikkumista” ja vievät sijoituksensa sinne missä veroja ei tarvitse lainkaan maksaa. Kansallisvaltion kannattaminen on heille ”populismia” ja ”vihapuhetta”, jonka leviäminen pitää jopa rangaistuksin estää.

Globalisaatio ja EU – rikkaimpia hyödyttävä ”vapausjärjestelmä”

Euroopan yhteisöä alettiin 1950-luvulla rakentaa rauhan järjestöksi. Haluttiin edistää Euroopan vapaakauppaa ja estää Saksan ja Ranskan sota. Tässä asiassa on kauan onnistuttu. Suomellekin EU:n aika oli aluksi varsin tyydyttävää aikaa. Yhteisön laajeneminen itään on tuonut lisää edunsaajia, joiden hyväksi Suomikin antaa ja siksi olemme pudonneet nettomaksajiksi.

EU ei ole kyennyt luomaan yhteistä rajaturvallisuutta eikä ole halunnutkaan rajoittaa Eurooppan suuntautunutta kansainvaellusta. Suomeen 2015 suuntautunut maahanmuutto on nostanut maahanmuuttokulut 1 miljardin vuositasolle. Tavallisen kansan taholta nouseva kritiikki on rankkaa. Tosiasioita kustannuksista ja muukalaisten tuomista ongelmista, rikoksista, ei kerrota, vaan niitä piilotellaan.

Kun samaan aikaan oman köyhimmän ja työttömän kansanosan kurjuus ja kyykytys säästöjen aikaansaamiseksi kiihtyy, valtio suorastaan vainoaa ihmisten mielipiteenilmaisuvapautta. Ei ole helppoa köyhän ja työttömän suomalaisen katsella kadulla kulkevia hyvin pukeutuneita, uusiin kamppeisiin sonnustautuneita uussuomalaisia, joiden vaurauden kasvu näkyy myös siinä, että aiemmin he ajelivat polkupyörillä, nyt yhä useampi autolla. Suomalaisen terveen nuoren ja keski-ikäisen työttömän uraputki kulkee toiseen suuntaan: selvitäkseen päivästä toiseen hän vähentää ruoka-, lääke- ja vaateostoksiaan ja – myy omaisuuttaan, jos sitä vielä on.

Kari Suomalaisen ennustus ”suomalaisesta hölmölästä” on toteutunut

Maalaisjärkikin sanoo, että tämän kehitys kansallisvaltiossamme ei voi päättyä hyvin. Hyvin voineesta maailman eturiviin kuuluneesta kansallisvaltiostamme on tullut ”monikulttuurisen” tavoitteen mukaisesti ”hyväuskoisten sinisilmäisten hölmölä”, jonkalaiseksi sen Helsingin Sanomien pilapiirtäjä Kari Suomalainen jo vuosikymmeniä sitten ennakoi tulevaksi.

Toivon kansallismielisyyttä Suomen eduskuntaan ja hallitukseen sekä kaikki virkaportaisiin, jotta kansallisvaltio, hyvinvointivaltio ja sen myötä keskinäinen tasa-arvo ja kansalaissopu palautettaisiin Suomeen.

Ajankohtaisin asia, hallintarekisterin porsaanreikä on tukittava koko laki hylkäämällä. Perussuomalaisilta toivon ryhtiä tukkia tämä reikä. Suomalaiset ansaitsevat pääoman, työn ja verojen pysymisen Suomessa. Oman maan ja kansan puolustaminen ei saa eikä voi olla rikos. Mutta omalta kansalta varastaminen ja kuormasta syöminen on rikos.

Monikulttuurisuushoure on murskattava ja itsenäinen kansallisvaltio kaikissa muodoissaan palautettava.

]]>
185 http://mattiantero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236909-monikulttuurisuushoure-on-murskattava#comments EU globalisaatio Monikulttuurisuus Nationalismi Suomalaisuuden päivä Fri, 12 May 2017 10:07:09 +0000 Matti Kyllönen http://mattiantero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236909-monikulttuurisuushoure-on-murskattava
Suomen kasvu tarvitsee enemmän markkinataloutta http://jussikoskinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235444-suomen-kasvu-tarvitsee-enemman-markkinataloutta <p>Suomen kasvu tarvitsee enemmän markkinataloutta</p><p>Talous on ollut ja tulee olemaan keskeisin teema politiikassa. Sillä on merkittävä vaikutus Suomen tulevaisuuteen ja kansalaisten arkeen.</p><p>Digitalisaatio ja globalisaatio muuttavat yritysten liiketoimintamalleja ja ovat tuoneet noin pääosin Aasiasta miljardi uutta ihmistä maailman työmarkkinoille. Kun työvoiman tarjonta kasvaa, työn markkinahinnalla on taipumus laskea. Suomi, Eurooppa ja Pohjois-Amerikka ovat olleet ja ovat jatkossa tämän tilanteen edessä. Yhdysvalloissa teollisuustyöntekijän reaaliansiot ovat nyt ilmeisesti heikommat kuin vuonna 1970.</p><p>Edellä mainitun lisäksi Suomen tilanteeseen vaikuttavat metsäteollisuuden ja Nokian supistuminen, Venäjän talouden kehitys, tuottavuuden kehitykseen nähden liikaa nousseet palkkakustannukset sekä muu säätelyn ja poliittisten päätösten nostama kustannustaso.</p><p>Yllättävän moni edelleen ajattelee heikon suhdanteen olevan keskeinen syy julkisen sektorin alijäämään ja työttömyyteen. Ja että siksi emme tarvitse merkittäviä muutoksia.</p><p>Jos joku on valmis tekemään suomalaisten aikaisemmin tekemän työn halvemmalla, niin silloin sen työn markkinahinta on laskenut. Työn markkinahinnan ja sen seurauksena työn tuottavuuden laskun seurauksena elintason ja palkkojen Suomessa pitääkin laskea. Ainakin siihen asti kun olemme päätöksillä ja toimeen tarttumalla rakentaneet maahan uutta korkean lisäarvon työtä. Markkinatalous tarjoaa aloitteelliselle mahdollisuuksia.</p><p>Vuonna 1866 Suomi oli köyhä kehitysmaa. Muutos tuli markkinatalouden, taitavan yritysten omistamisen ja johtamisen, yhteiskunnan tehokkaisen rakenteiden luomisen, yritteliäisyyden, protestanttisen työetiikan, työn korkeamman lisäarvon ja edistyksen tahdon kautta. Mielestäni sama strategia vie eteenpäin tänään ja tulevaisuudessa.</p><p>Meidän on tehtävä samanaikaisesti monta asiaa oikein. Ohessa nostan esille muutamia esimerkkejä:</p><p>1. Toteutetaan neutraali omistamisen kokonaisverotus eli yhteisö- ja pääomaverotuksen yhteisvaikutus samaksi yritys-, kiinteistö- ja korkosijoituksille. Toteutetaan huojennus yritysten osakkeiden omistajien pääomaveroon tavoitteena sama noin 30 % kokonaisverotaso kuin korko- ja kiinteistösijoituksissa. Muutos rahoitetaan laajentamalla veropohjaa. Tavoitteena on saada pääomia siirtymään parhaiten tuottavaan omaisuuslajiin eli yrityksiin kiinteistö- ja korkosijoituksista ja osittain myös kulutuksesta. Pääoman mukana saamme yrityksiin lisää älyllistä kapasiteettia eli ajattelua, luovuutta ja tahtoa löytämään ja toteuttamaan uusia liiketoimintaideoita ja parantamaan vanhoja. Tämä kasvattaa yritysten kokoa, määrää ja luo lisää työpaikkoja.</p><p>2. Julkinen sektori keskittyy oleelliseen ja nostaa tuottavuutta. Poistetaan tai kevennetään vähemmän tärkeitä julkisia palveluja, nostetaan tuottavuutta mm. prosessikehityksellä, ennaltaehkäisyllä, laadun parantamisella ja lasketaan työvoimakustannuksia. Tavoitteena laskea velanottotarvetta ja toisaalta mahdollistaa yritysriskin ottamiseen ja työhön kannustava verotaso.</p><p>3. Lisätään työtä lisäämällä vientiä ja korvaamalla tuontia. Viennin ja suomalaisen työn kilpailukykyä ja kysynnän kasvua lisätään työvoimakustannuksia alentamalla. Työn hinta ei voi poiketa sen maailmanmarkkinahinnasta. Lähes kaikki työvoimakustannukset vaikuttavat suoraan tai välillisesti suomalaisen viennin kustannuksiin. Mahdollisia keinoja ovat paikallinen sopiminen, sääntelyn purku, palkkojen alennus ja työajan pidennys, ylityökorvausten leikkaus jne.</p><p>4. Lasketaan yritysten ja yksilöiden toimintakustannuksia Suomessa. Ajatellaan toiminnot ihmisten ja yritysten kautta. Kustannuksia aiheuttava sääntelyä kevennetään. Infrastruktuuri-investoinnit, lainsäädännön ja viranomaisten vaatimukset arvioidaan hyötyjen ja kustannusten kautta. Lasketaan ihmisten ajalle hinta. Esimerkiksi yksityisautoilu ja sen sujuvoittaminen voi olla tapauskohtaisesti julkista liikennettä resurssitehokkaampaa.</p><p>5. Lasketaan vuosittain asteittain ansiotulojen ja eläkkeiden veroja.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomen kasvu tarvitsee enemmän markkinataloutta

Talous on ollut ja tulee olemaan keskeisin teema politiikassa. Sillä on merkittävä vaikutus Suomen tulevaisuuteen ja kansalaisten arkeen.

Digitalisaatio ja globalisaatio muuttavat yritysten liiketoimintamalleja ja ovat tuoneet noin pääosin Aasiasta miljardi uutta ihmistä maailman työmarkkinoille. Kun työvoiman tarjonta kasvaa, työn markkinahinnalla on taipumus laskea. Suomi, Eurooppa ja Pohjois-Amerikka ovat olleet ja ovat jatkossa tämän tilanteen edessä. Yhdysvalloissa teollisuustyöntekijän reaaliansiot ovat nyt ilmeisesti heikommat kuin vuonna 1970.

Edellä mainitun lisäksi Suomen tilanteeseen vaikuttavat metsäteollisuuden ja Nokian supistuminen, Venäjän talouden kehitys, tuottavuuden kehitykseen nähden liikaa nousseet palkkakustannukset sekä muu säätelyn ja poliittisten päätösten nostama kustannustaso.

Yllättävän moni edelleen ajattelee heikon suhdanteen olevan keskeinen syy julkisen sektorin alijäämään ja työttömyyteen. Ja että siksi emme tarvitse merkittäviä muutoksia.

Jos joku on valmis tekemään suomalaisten aikaisemmin tekemän työn halvemmalla, niin silloin sen työn markkinahinta on laskenut. Työn markkinahinnan ja sen seurauksena työn tuottavuuden laskun seurauksena elintason ja palkkojen Suomessa pitääkin laskea. Ainakin siihen asti kun olemme päätöksillä ja toimeen tarttumalla rakentaneet maahan uutta korkean lisäarvon työtä. Markkinatalous tarjoaa aloitteelliselle mahdollisuuksia.

Vuonna 1866 Suomi oli köyhä kehitysmaa. Muutos tuli markkinatalouden, taitavan yritysten omistamisen ja johtamisen, yhteiskunnan tehokkaisen rakenteiden luomisen, yritteliäisyyden, protestanttisen työetiikan, työn korkeamman lisäarvon ja edistyksen tahdon kautta. Mielestäni sama strategia vie eteenpäin tänään ja tulevaisuudessa.

Meidän on tehtävä samanaikaisesti monta asiaa oikein. Ohessa nostan esille muutamia esimerkkejä:

1. Toteutetaan neutraali omistamisen kokonaisverotus eli yhteisö- ja pääomaverotuksen yhteisvaikutus samaksi yritys-, kiinteistö- ja korkosijoituksille. Toteutetaan huojennus yritysten osakkeiden omistajien pääomaveroon tavoitteena sama noin 30 % kokonaisverotaso kuin korko- ja kiinteistösijoituksissa. Muutos rahoitetaan laajentamalla veropohjaa. Tavoitteena on saada pääomia siirtymään parhaiten tuottavaan omaisuuslajiin eli yrityksiin kiinteistö- ja korkosijoituksista ja osittain myös kulutuksesta. Pääoman mukana saamme yrityksiin lisää älyllistä kapasiteettia eli ajattelua, luovuutta ja tahtoa löytämään ja toteuttamaan uusia liiketoimintaideoita ja parantamaan vanhoja. Tämä kasvattaa yritysten kokoa, määrää ja luo lisää työpaikkoja.

2. Julkinen sektori keskittyy oleelliseen ja nostaa tuottavuutta. Poistetaan tai kevennetään vähemmän tärkeitä julkisia palveluja, nostetaan tuottavuutta mm. prosessikehityksellä, ennaltaehkäisyllä, laadun parantamisella ja lasketaan työvoimakustannuksia. Tavoitteena laskea velanottotarvetta ja toisaalta mahdollistaa yritysriskin ottamiseen ja työhön kannustava verotaso.

3. Lisätään työtä lisäämällä vientiä ja korvaamalla tuontia. Viennin ja suomalaisen työn kilpailukykyä ja kysynnän kasvua lisätään työvoimakustannuksia alentamalla. Työn hinta ei voi poiketa sen maailmanmarkkinahinnasta. Lähes kaikki työvoimakustannukset vaikuttavat suoraan tai välillisesti suomalaisen viennin kustannuksiin. Mahdollisia keinoja ovat paikallinen sopiminen, sääntelyn purku, palkkojen alennus ja työajan pidennys, ylityökorvausten leikkaus jne.

4. Lasketaan yritysten ja yksilöiden toimintakustannuksia Suomessa. Ajatellaan toiminnot ihmisten ja yritysten kautta. Kustannuksia aiheuttava sääntelyä kevennetään. Infrastruktuuri-investoinnit, lainsäädännön ja viranomaisten vaatimukset arvioidaan hyötyjen ja kustannusten kautta. Lasketaan ihmisten ajalle hinta. Esimerkiksi yksityisautoilu ja sen sujuvoittaminen voi olla tapauskohtaisesti julkista liikennettä resurssitehokkaampaa.

5. Lasketaan vuosittain asteittain ansiotulojen ja eläkkeiden veroja.

]]>
16 http://jussikoskinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235444-suomen-kasvu-tarvitsee-enemman-markkinataloutta#comments globalisaatio Kasvu Kilpailukyky Markkinatalous Tulevaisuus Sun, 09 Apr 2017 18:14:51 +0000 Jussi Koskinen http://jussikoskinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235444-suomen-kasvu-tarvitsee-enemman-markkinataloutta
Globalismi seis! http://hietanenkaija.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235435-globalismi-seis <p>Kyseessä on tietysti &quot;vain&quot; kuntavaalit, mutta kun kaikki vaikuttaa kaikkeen, myös kuntavaaleilla on tietysti merkitystä, ja siksi halua kirjoittaa blogin globalisaatiosta. Minusta se on lähes kaiken pahan alku ja juuri. Raamatullisessa kontekstissa kaiken pahan alku ja juuri on rakkaus rahaan, mutta ei tämä nyt juuri kaukaa haettu oletus siitäkään ole. Globalisaatiossa suuret monikansalliset yritykset käyttävät koko maailmaa voittojen tavoittelemiseen, ja voitot löytävät sitten tiensä veroparatiiseihin, eli köyhät köyhtyvät ja rikkaat rikastuvat. &nbsp;Maailman köyhien sekoittaminen rikkaampien valtioiden kanssa, niinkuin tapahtui tässä viimeisessä pakolaisten/siirtolaisten kansainvaelluksessa, on tietysti auttanut tavoitteessa alentaa palkkakustannuksia. Jotkut ovatkin sitä mieltä, että tämä kaikki tapahtui juuri siitä syystä. &nbsp;-Viimeaikaisten terrori-iskujen valossa on myös alettu huomaamaan, että ei tämä monikansallisuusideakaan ihan helppo ole totetuttaa. Tänne ei varmaankaan ole helppo kotoutua, kun tulee täysin erilaisista olosuhteista. Kuitenkin se on ainoa keino: se ei onnistu, että tuodaan se oma kotimaa tänne. Se ei istu meidän kulttuuriin ja demokratiaan, eikä näitä&#39; asioita voi mitenkään nivoa yhteen, ne ovat liian erilaisia. &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;-Minusta jonkinlainen protektionismi olisi jälleen tarpeen, jos työtä ja yrityksiä &nbsp;ei muuten pystytä pitämään omassa maassa, eikä palkkaa työstä kohtuullisena kaikille. &nbsp;Pakolaisten ja siirtolaisten Eurooppaan tulolle täytyy laittaa selvät rajat, jos haluamme, että Eurooppa säilyy rauhallisena kulttuurin kehtona, &nbsp;jossa saavutettu elintaso ei laske, ja jossa ennustettavuus ja usko hyvään tulevaisuuteen saadaan säilymään.Ei pidä myöskään suostua siihen, että terrorismi olisi &quot;normaalia&quot;. Ei se ole koskaan normaalia. . &nbsp;-Tämä ei tarkoita sitä, etteikö pakolaisista täällä pitäisi pitää huolta, kun he ovat saaneet myönteisen väliaikaisenkin päätöksen. Kaikista, jotka jäävät tänne laillisesti, on maalla velvollisuus pitää hyvää huolta. -Sodan loppuminen on kuitenkin kaikista tärkeintä tässä pakolaisten kannalta, ja sen suhteen kannattaa &nbsp;tehdä parhaansa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kyseessä on tietysti "vain" kuntavaalit, mutta kun kaikki vaikuttaa kaikkeen, myös kuntavaaleilla on tietysti merkitystä, ja siksi halua kirjoittaa blogin globalisaatiosta. Minusta se on lähes kaiken pahan alku ja juuri. Raamatullisessa kontekstissa kaiken pahan alku ja juuri on rakkaus rahaan, mutta ei tämä nyt juuri kaukaa haettu oletus siitäkään ole. Globalisaatiossa suuret monikansalliset yritykset käyttävät koko maailmaa voittojen tavoittelemiseen, ja voitot löytävät sitten tiensä veroparatiiseihin, eli köyhät köyhtyvät ja rikkaat rikastuvat.  Maailman köyhien sekoittaminen rikkaampien valtioiden kanssa, niinkuin tapahtui tässä viimeisessä pakolaisten/siirtolaisten kansainvaelluksessa, on tietysti auttanut tavoitteessa alentaa palkkakustannuksia. Jotkut ovatkin sitä mieltä, että tämä kaikki tapahtui juuri siitä syystä.  -Viimeaikaisten terrori-iskujen valossa on myös alettu huomaamaan, että ei tämä monikansallisuusideakaan ihan helppo ole totetuttaa. Tänne ei varmaankaan ole helppo kotoutua, kun tulee täysin erilaisista olosuhteista. Kuitenkin se on ainoa keino: se ei onnistu, että tuodaan se oma kotimaa tänne. Se ei istu meidän kulttuuriin ja demokratiaan, eikä näitä' asioita voi mitenkään nivoa yhteen, ne ovat liian erilaisia.                                                                                        -Minusta jonkinlainen protektionismi olisi jälleen tarpeen, jos työtä ja yrityksiä  ei muuten pystytä pitämään omassa maassa, eikä palkkaa työstä kohtuullisena kaikille.  Pakolaisten ja siirtolaisten Eurooppaan tulolle täytyy laittaa selvät rajat, jos haluamme, että Eurooppa säilyy rauhallisena kulttuurin kehtona,  jossa saavutettu elintaso ei laske, ja jossa ennustettavuus ja usko hyvään tulevaisuuteen saadaan säilymään.Ei pidä myöskään suostua siihen, että terrorismi olisi "normaalia". Ei se ole koskaan normaalia. .  -Tämä ei tarkoita sitä, etteikö pakolaisista täällä pitäisi pitää huolta, kun he ovat saaneet myönteisen väliaikaisenkin päätöksen. Kaikista, jotka jäävät tänne laillisesti, on maalla velvollisuus pitää hyvää huolta. -Sodan loppuminen on kuitenkin kaikista tärkeintä tässä pakolaisten kannalta, ja sen suhteen kannattaa  tehdä parhaansa.

]]>
10 http://hietanenkaija.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235435-globalismi-seis#comments globalisaatio köyhyys Terrorismi Sun, 09 Apr 2017 14:12:27 +0000 Kaija Hietanen http://hietanenkaija.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235435-globalismi-seis
Suurmoskeija on tervetullut Suomeen! http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233601-suurmoskeija-on-tervellut-suomeen <p>Elämme vauhdikasta globalisaation eli valtioiden lähentymisen aikakautta maailmassa. Sosiaalista globalisaatiokehitystä on vauhdittanut merkittävästi nykymuotoinen internet-viestintä etenkin Twitterissä. Valtioiden välillä ei ole enää sähköisessä tiedonvälityksessä yleensä enää mitään raja-aitoja. Kansalaisten yhteydenpito on helppoa eri valtioiden kansalaisten välillä esimerkiksi juuri Twitterin välityksellä.</p><p><strong>Onko Suomi YK:n Ihmisoikeusjulistusta kunnioittava valtio?</strong></p><p>Olen Helsingin Suurmoskeija-hankkeen kannalla, koska kaikelle järkevälle uskonharjoittamiselle on sivistysvaltion luotava asialliset puitteet tai mahdollistettava puitteiden rakentaminen. Johan YK:n antamassa Ihmisoikeusjulistuksessa lukee, että jokaiselle ihmiselle on annettava vapaus oman uskontonsa ja hartauden harjoittamiseen.</p><p><strong><em>YK:n Ihmisoikeusjulistus vuodelta 1948 ja sen 18. artikla on muodoltaan seuraavanlainen:</em></strong></p><p><em>&quot;Jokaisella ihmisellä on ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapaus; tämä oikeus sisältää vapauden uskonnon tai vakaumuksen vaihtamiseen sekä uskonnon tai vakaumuksen julistamiseen yksin tai yhdessä toisten kanssa, sekä julkisesti että yksityisesti, opettamalla sekä harjoittamalla hartautta ja uskonnollisia menoja.&quot;</em></p><p><strong>Lisää perusteluja Suurmoskeijan puolesta</strong></p><p>Suurmoskeijan rakentaminen ei jätä myöskään islamistista toimintaa piiloon. Uskon Islamin myötä harjoitettavan toiminnan valvonta todellakin helpottuu sekä islamin uskovaisten sisäisessä piirissä että yhteiskunnan toimesta. &nbsp;Puhumme mielellämme Islamin uskovaisia koskettavasta yhteiskunnallisesta ongelmasta, mutta samaan aikaan suljemme silmät Evankelis-luterilaisen kirkon herätysliikkeiden piirissä tapahtuvalta psykoterrorilta ja muulta haitalliselta toiminnalta uskovaisten kannalta.</p><p><strong>Lopuksi</strong></p><p>Olen itse saanut vahvasti kannustusta muslimeilta Twitterissä, kuten ohessa olevasta seuraajien kartasta näkyy. Ajattelen, että lähes kaikki muslimit ovat kunnollisia, vaikka heillä on sellaista tapauskovaisuutta joka ei aina täytä länsimaisen moraalikäsityksen ja terveystiedon normeja. Antakaamme muslimeille mahdollisuus vuorovaikutukseen ja muutokseen. Ihmisiä me kaikki olemme!</p><p><strong>Yhteenveto</strong></p><p>Suomalaiset poliitikot päättävät toivottavasti antaa mahdollisuuden Suurmoskeijan rakentamiselle Helsinkiin.</p><p><strong>Muualla netissä</strong></p><p>YK:n ihmisoikeusjulistus:</p><p><a href="http://www.ohchr.org/EN/UDHR/Pages/Language.aspx?LangID=fin">http://www.ohchr.org/EN/UDHR/Pages/Language.aspx?LangID=fin</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Elämme vauhdikasta globalisaation eli valtioiden lähentymisen aikakautta maailmassa. Sosiaalista globalisaatiokehitystä on vauhdittanut merkittävästi nykymuotoinen internet-viestintä etenkin Twitterissä. Valtioiden välillä ei ole enää sähköisessä tiedonvälityksessä yleensä enää mitään raja-aitoja. Kansalaisten yhteydenpito on helppoa eri valtioiden kansalaisten välillä esimerkiksi juuri Twitterin välityksellä.

Onko Suomi YK:n Ihmisoikeusjulistusta kunnioittava valtio?

Olen Helsingin Suurmoskeija-hankkeen kannalla, koska kaikelle järkevälle uskonharjoittamiselle on sivistysvaltion luotava asialliset puitteet tai mahdollistettava puitteiden rakentaminen. Johan YK:n antamassa Ihmisoikeusjulistuksessa lukee, että jokaiselle ihmiselle on annettava vapaus oman uskontonsa ja hartauden harjoittamiseen.

YK:n Ihmisoikeusjulistus vuodelta 1948 ja sen 18. artikla on muodoltaan seuraavanlainen:

"Jokaisella ihmisellä on ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapaus; tämä oikeus sisältää vapauden uskonnon tai vakaumuksen vaihtamiseen sekä uskonnon tai vakaumuksen julistamiseen yksin tai yhdessä toisten kanssa, sekä julkisesti että yksityisesti, opettamalla sekä harjoittamalla hartautta ja uskonnollisia menoja."

Lisää perusteluja Suurmoskeijan puolesta

Suurmoskeijan rakentaminen ei jätä myöskään islamistista toimintaa piiloon. Uskon Islamin myötä harjoitettavan toiminnan valvonta todellakin helpottuu sekä islamin uskovaisten sisäisessä piirissä että yhteiskunnan toimesta.  Puhumme mielellämme Islamin uskovaisia koskettavasta yhteiskunnallisesta ongelmasta, mutta samaan aikaan suljemme silmät Evankelis-luterilaisen kirkon herätysliikkeiden piirissä tapahtuvalta psykoterrorilta ja muulta haitalliselta toiminnalta uskovaisten kannalta.

Lopuksi

Olen itse saanut vahvasti kannustusta muslimeilta Twitterissä, kuten ohessa olevasta seuraajien kartasta näkyy. Ajattelen, että lähes kaikki muslimit ovat kunnollisia, vaikka heillä on sellaista tapauskovaisuutta joka ei aina täytä länsimaisen moraalikäsityksen ja terveystiedon normeja. Antakaamme muslimeille mahdollisuus vuorovaikutukseen ja muutokseen. Ihmisiä me kaikki olemme!

Yhteenveto

Suomalaiset poliitikot päättävät toivottavasti antaa mahdollisuuden Suurmoskeijan rakentamiselle Helsinkiin.

Muualla netissä

YK:n ihmisoikeusjulistus:

http://www.ohchr.org/EN/UDHR/Pages/Language.aspx?LangID=fin

 

]]>
44 http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233601-suurmoskeija-on-tervellut-suomeen#comments globalisaatio Helsinki Islam Suurmoskeija YK:n ihmisoikeusjulistus Fri, 17 Mar 2017 01:57:22 +0000 Kimmo Hoikkala http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233601-suurmoskeija-on-tervellut-suomeen