Mikko Välttilä Laatikon ulkopuolella on usein hyviä ajatuksia!

Kaikki blogit puheenaiheesta maatalous

Venäjä-pakotteet maksaneet miljardin - korvauksina saatu vain 1 %

Kansalaispuolueen puheenjohtaja ja EU:n maitoryhmän varapuheenjohtajana Brysselissä 2012-14 toiminut Sami Kilpeläinen arvostelee kovin sanoin Suomen toimintaa Venäjä-pakotteissa. Suomalainen elintarviketeollisuus ja erityisesti maanviljelijät ovat kärsineet Venäjä-pakoitteista ja vastapakotteista Suomessa jo yli miljardi euroa.

- Suomi sai pakoitteisiin EU:lta kertakorvauksena vain noin 10 miljoonaa euroa vuonna 2014 - siis vain yhden prosentin jo nyt aiheutuneista menetyksistä -  vaikka vahingot ovat jo yli miljardi euroa, toteaa Sami Kilpeläinen.

Vehnän valttikortti siirtyi Venäjälle

Peltoviljelyämme koetteli ennätyskuiva kesä. Osa heikkokasvuisia viljoja kynnettiin maahan etuajassa. Luonnonvarakeskus arvioi vehnäsadon putoavan kolmanneksella viime vuoden tasosta. Kasvukauden ilmaston muutosta huokaili myös muun Euroopan maatalous.

Katokesän jälkeen on entistä tärkeämpää muistaa että nyt kuivuudesta kärsinyt vehnä on vuodesta toiseen ihmiskunnan tärkein ruokavilja. Vehnä on taustalla esimerkiksi Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä kymmenen vuotta sitten alkaneessa ja edelleen jatkuvassa kuohunnassa.

Puolustuksemme voi olla riippuvainen maataloudestamme

 

US:n päätoimittajan Markkun Huuskon blogissa (US Puheenvuoro 15.8.2018) mainitaan Suomen olevan ”militarily aligned”, mikä "tarkoittaa suomeksi sitä, että olemme lukuisin sopimuksin sotilaallisesti suuntautuneita tai asemoituneita länteen".

Samassa blogissa mainitaan Venäjän puolustusministeri Sergei Šoigun todenneen, että ”Suomen ja Ruotsin sitoutuminen Naton rakenteisiin on huolestuttavaa… Nato saa vapaan pääsyn näiden maiden ilmatilaan ja aluevesille”.

Vaikeuksissa oleville maatalousyrittäjille on saatava tukea

Sinisille ei riitä, että ensi vuoden budjettiin sovitaan ylimääräisestä tuesta tuottajille. Meidän mielestämme maatalousyrittäjiä on tuettava heti syksyllä valtion lisäbudjetin kautta tukipaketilla, jotta heillä on todellinen mahdollisuus selvitä kahdesta perättäisestä katovuodesta.

Olen eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan edustajamme Reijo Hongiston tavoin huolissani kotimaisen tuotannon huoltovarmuudesta lisätuen viivästyessä. Jos useat maanviljelijät ja lihantuottajat joutuvat nyt laittamaan pillit pussiin, tuotanto tuskin palautuu entiselle tasolleen.

Itämeren levälautat seurausta suolapulssien vähyydestä

Itämeren hapettomuus on tämän kesäisten sinileväkasvustojen aiheuttaja.

"Typensitojasinilevien torjumiseksi viranomaisten vaatima Itämeren typpikuormituksen vähentäminen olisi täysin tehoton. Nitraattiravinnetyppeä vähentäessään se olisi vahingollista. Kaiken kaikkiaan Gotlanninmeren syvänteet olisi saatava tavalla tai toisella hapellisiksi. Vain siten voidaan odottaa selkeää Itämeren tilan paranemista. Hapellisuuden luominen tai parantaminen on jo olevan järvi- ja merikokemuksen perusteella teknisesti mahdollista, eikä se ole niin kallista kuin ihmiset luulevat."

Sairas Itämeri tarvitsee hätäapua budjettiriihestä 

Rehevöityminen on Itämeren suurin ympäristöongelma. Kesän massiiviset sinilautat ovat siitä vakava muistutus. On hälyttävää, että Itämeren tila on jossain määrin jopa huonontumassa. On välttämätöntä, budjettiriihessä tehdään esityksiä vaikuttavista lisäsuojelutoimista. Itämeren pelastuspaketilla on vauhditettava kipsin käyttöä maatalouden fosforivalumien kitkemisessä ja purettava Saaristomeren lantapommia.

 

Vuoroin polttaa helle ja vuoroin routa – maatalous tarvitsee tukea

Kuivuus koettelee tilallisia ja uhkaa viljelijöiden toimeentuloa. Jopa maataloustukiin nihkeästi suhtautuva Ruotsi on päättänyt maksaa peräti 120 miljoonaa euroa maatiloille satovahinkokorvausta. Suomessa muutaman miljoonan euron saaminen budjettiin on aiheuttanut käsittämätöntä vastustusta joka vuosi.

Maatalouspolitiikan kirjattuja keskeisiä tavoitteita olisi luoda vakautta markkinoille ja taata kohtuullinen elintaso maaseudun viljelijäväestölle. EUsta johdettu maatalouspolitiikka on Suomen osalta epäonnistunut tässä täydellisesti.

Terveisiä maaseudulta

Keskikesän helteellä Helsingin Sanomien tulevaisuustoimittaja oli laitettu matkaan äimistelemään Ylä-Savon ihmettä. Kun ei ne mokomat siellä maaseudulla asumista suostu lopettamaan, ja viimeinen sammuttamaan valoja, vaikka jo 20 vuotta sitten pääkaupungin aviisi niin ennusti.Ylä-Savo valikoitui tutkimuskohteeksi kuulemma juuri siksi, että siellä on tyypillisimmillään koko suomalaisen maaseudun kuva kaikkine haasteineen.

Pelastetaan maaseutu – ei tehdä yhtään mitään!

Viime aikaiseen vilkkaaseen keskusteluun gallupista koskien Suomen asuttuna pitämistä toi Jukka Relanderin kolumni Yleisradion sivuilla raikkaan tuulahduksen. 

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä