Mikko Välttilä Laatikon ulkopuolella on usein hyviä ajatuksia!

Kaikki blogit puheenaiheesta Porotalous

Biotalous pyrkii poroluvun nostoon

Valkoiset rehun pyöröpaalit ovat 2010-luvun porotalouden arkipäivää. Paaleja näkee kaikkialla poronhoidon alueella. Vuosittain poromme syövät viljeltyä tai tehtaassa valmistettua talvirehua yli 40 miljoonaa kiloa, kuivaksi heinäksi laskettuna. Tällä rehumäärällä Suomen 200 000 talvista eloporoamme eläisivät yli kolme kuukautta.

Pyöröpaaleja tarvitaan, koska metsiemme jäkälä ja luppo eivät poroille riitä. Ilman talven lisärehua eloporojen määrää jouduttaisiin pudottamaan kolmanneksella. Ilman lisärehua poroluvun nostoa ei voi edes ajatella.

Hirvi muokkaa kansallismaisemaamme

Hirvi on kasvanut Suomen toiseksi tärkeimmäksi laiduneläimeksi. Hirveä edellä on vain nauta. Nautoja meillä on 882 000 kappaletta, vasikat mukaan lukien. Nauta tuottaa teuraslihaa 86 miljoonaa kiloa vuodessa.

Hirvien lukema on keskimäärin noin 120 000 päätä, kevään vasat mukaan lukien. Hirvi tuottaa teuraslihaa 8-9 miljoonaa kiloa vuodessa. Se on kymmenesosa naudan vuotuisesta teuraslihasta.
 
Koko maan tasolla kolmanneksi tärkein on poro. Niitä on 200 000 kappaletta, ja niiden teuraslihaa saamme vajaat kaksi miljoonaa kiloa vuodessa.

Porotalouden puolesta

Poronhoito on ja pysyy koko poronhoitoalueen tärkeänä osana monimuotoista ja arvokasta kotiseutuamme.

Emme elä yksin, joudumme sietämään muitakin toimijoita. Naapuri ärsyttää joskus, mutta toisena päivänä huomaammekin tarvitsevamme toisiamme. Pohjois-Suomen rikkaus on monimuotoinen luontoon perustuva elinkeinotoiminta ja tapa elää luonnon kanssa.

Porotalouden petokorvaukset kolminkertaistuneet kuudessa vuodessa

Poro on hieno eläin ja poronhoito elämäntapana osa suomalaista kulttuuria, mutta tukijärjestelmä tälle toiminnalle on lähtenyt lapasesta. Katsottaessa petoeläinvahinkojen korvausmäärien kasvua eivät ne ole missään suhteessa petojen määrän kasvuun. Vuonna 2010 korvauksia maksettiin noin 3,5 miljoonaa euroa ja vuonna 2016 jo 10,3 miljoonaa (Kuva 1).

Ahma ryhtynyt riehumaan paljon aiempaa enemmän - laskelma ilman Lex Hallaa

Sodanjulistukset poronhoitoa vastaan eivät auta

Eduskunnassa on tänä syksynä tehty kansanedustajien toimesta parikin valtiopäivätoimea, jotka on suunnattu suoraan poronhoitoa vastaan. Oululainen perussuomalaisten kansanedustaja Ville Vähämäki vaati kirjallisessa kysymyksessään poronhoitolain päivittämistä ja vapaan laidunnusoikeuden poistamista.

Lappi tarvitsee porot laitumillaan

Poromies haluaa elää lihanmyynnillä, eikä korvauksilla. Korvauksilla ei elä, sillä korvaus ei vaso. Vasattomalla vaatimella ei ole tulevaisuutta.

Porotalouden kehittämisen voimavarat ovat viimeiset viisi vuotta menneet petoasioiden hoitamiseen. Aina kun kohtaan poromiehiä, alkaa keskustelu petoasioista. Haluaisin keskustella elinkeinon kehittämisestä, johon meillä olisi paljon mahdollisuuksia:

Poroelinkeinon elinvoima turvataan autonomialla

Osallistuin tänään kolmanteen Lapin liiton järjestämään petofoorumiin. Teemana tällä kertaa olivat poronhoitajien perustuslailliset oikeudet. Tilaisuudessa käytiin vilkasta keskustelua aiheesta sekä valtion petopolitiikasta noin yleensä. Totuus on, että poroelinkeino on kriisissä ja valtiolta vaaditaan pikaisia toimenpiteitä, jotta tämän perinteisen elinkeinon jatkuvuus saadaan turvattua.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä