Mikko Välttilä Laatikon ulkopuolella on usein hyviä ajatuksia!

Puolitin lihankulutukseni -enkä luopunut yhtään mistään

Olen ollut lihan suurkuluttaja. En ole koskaan laskenut paljonko sitä olen syönyt, mutta reippaasti kuitenkin.

Pikku hiljaa ruokavalioni alkoi kuitenkin muuttua. Annoskoot pienenivät, leivälle tuli kahden meetvurstisiivun sijaan yksi, tai ei lihaa ollenkaan. Pitsan päälle tulee nykyään kasviksia ja vaikka katkarapuja aiemman parin-kolmen lihalaadun sijaan ja niin edelleen.

Kaikki on käynyt vähän kuin vahingossa. En ollut edes itse ymmärtänyt tapahtunutta ennen kuin tänään. Grillasin sesongin ensimmäisen lihan, niinkuin varmaan tehtiin monessa muussakin suomalaiskodissa. Meillä grilliin pääsi possun sisäfile. Olin sitä itsekasvatetusta siasta säästänyt juuri tähän hetkeen. Grillasin sen ja se oli ah-niin-hyvää!!! Ja silti siitä jäi puolet syömättä kun perhe lopetti ateriansa, pari vuotta sitten ei olisi jäänyt. Aloin oikein miettiä että mitä me syömme nykyään ja tulin siihen tulokseen, että ihan samoja juttuja kuin ennenkin, mutta lihan osuus vain on pienentynyt. Ei se loppu sisäfile toki roskiin päätynyt, siitä tulee huomenna osa ateriaa. Tai sitten leivänpäällinen.

Ja kyllä, kyllä minä välillä vedän kunnon lihaöverit jos vaikka onnistun tekemään huippuhyvät lihapullat. Mutta sitten taas on välillä kasvispäiviä jolloin lihaa ei kulu lainkaan.

Arvatkaas mitä? En olisi ikinä suostunut muuttamaan ruokavaliotani jos joku olisi minun käskenyt tehdä niin. "Älä tule minulle kertomaan mitä minun tulee syödä!" on vahvana sielussani, niinkuin varmaan suurimmalla osalla meistä ihmisistä. En varsinkaan olisi onnistunut, jos olisin yrittänyt kieltäytyä lihasta. Mutta tällä lailla vahingossa, jälkikäteen asian todeten, muutos tuntuu hyvältä. Saatan jopa olla vähän innoissani ja jatkaa lihan kulutuksen vähentämistä. Ikinä siitä kokonaan luopumatta.

Sitten aloin ajatella asiaa laajemmin: varmasti minuun on vaikuttanut jatkuva yhteiskunnallinen keskustelu siitä, että lihan syöntiä tulisi vähentää. Mutta se keskustelu, siitä haluaisin silti sanoa aika monta asiaa. Se on nimittäin luokatonta.
Suurinta ääntä siinä pitävät marginaalit: Obelixina suupielet rasvaa tihkuen villisikaa mässäilevät lihansyöjät ja telaketjuvegaanit. Kummankaan tavoite ei ole saattaa maailman lihankulutusta tasolle jossa se olisi kestävää. Eikä kummankaan tavoitteena ole myöskään saada sitä jäljellejäävää tuotantoa mahdollisimman ympäristö- ja eläinystävälliseksi. Osasto Obelix haluaa lihansa runsaana ja halpana. Osasto telaketju näkee kaiken eläinperäisen murhana.

Käy siinä sitten järkevää keskustelua siitä mikä olisi sopiva määrä ja miten se tulisi tuottaa.

Siis keskustelua siitä, mikä riittää. Mikä on TARPEEKSI?

Koska suurin osa ihmisistä seuraa tätä väittelyä, jankkaamista, epätietoisena. He haluavat vain tietää kuinka paljon ja minkälaista lihaa he voisivat syödä, jotta maapallo olisi olemassa vielä lapsenlapsillekin. He haluavat tietää mitä heidän pitää tehdä, jotta olisivat tehneet TARPEEKSI. Eikä sen tiedon saavuttamista auta yhtään loanheitto Obelixin ja telaketjuvegaanin välillä.

En minäkään tiedä mikä on tarpeeksi, tuskin tietää kukaan. En ainakaan ole nähnyt uskottavaa tutkimusta jossa aukottomasti osoitetaan sopiva lihantuotannon määrä. Paljon on tehty tutkimuksia joiden raporteissa osoitetaan nykyistä kasvispainotteisemman ruokavalion olevan hyväksi paitsi ihmiselle, myös maapallolle. Ei niissäkään kerrota mikä olisi oikea määrä lihaa jaettuna koko ihmiskunnalle. Nolla se ei ole, siitä ollaan melko varmoja, muttei se ole nykyiset määrätkään. Ja juuri tämä epätietoisuus lienee syynä tämän keskustelun mahdottomuudelle. Monet tilastot kertovat esimerkiksi tämänhetkisen lihateollisuuden hiilidioksidipäästöt. Mutta kun lihaa voidaan tuottaa niin monin eri tavoin. Kestävästi ja mahdottoman kestämättömästi, tuhlaten ja tuhoten, mutta myös säästäen ja jopa tuhoja korjaten. Tästä asiasta meillä ei vain ole tietoa.

Oman mutkansa matkaan tiedonhankinnassa tekevät vielä nuo samat Obelix ja telaketjuvegaani. Keskustelun ääripäät siis. Omista, lähinnä aatteellisista, lähtökohdistaan he ovat kyseenalaistamassa tutkimuksen toisensa perään jos sen tulos ei heitä miellytä, eivätkä tutkijatkaan aatteellisuudelta voi kokonaan välttyä.

Maataloustuottajatkin haluaisivat tietää mikä on tarpeeksi. Mikä on riittävän pieni hiilijalanjälki ruoalle? Mikä riittävä eläinten hyvinvoinnin taso? Paljonko on hyväksyttävissä oleva vesistökuormitus? Entä kemikaalikuormitus? Heitä olennaisena osana tätä palettia vaivaa vielä yksi murhe: He ovat tehneet jo hyvin paljon, muuttaneet toimiaan ja parantaneet tekemistään, mutta mikään ei tunnu riittävän. Mikä on heiltä tarpeeksi?

Ja itseasiassa: kun me ihmiskunta nyt yhtenä rintamana torjumme koko ilmastonmuutoksen, meidän pitää asettaa itsellemme päästökiintiö. Raja, jonka alla meidän on pysyttävä. Kuinka suuri osa kasvihuonekaasupäästöistä sen kiintiön sisällä saa olla ruoan tuotannosta? Kuinka paljon sallimme itsellemme muuta kuin välttämättömän, eli ruoan ja lämmön? Mikä on tarpeeksi? Ja minkä kustannuksella?

Itse siis olen vahingossa puolittanut lihankulutukseni. En silti koe tehneeni ollenkaan tarpeeksi.



 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (25 kommenttia)

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Kun perheeseen kuuluu vegaani niin sitä on tullut oppineeksi aika usein myös lihatonta vaihtoehtoa.
Se on tietenkin valmistustavasta kiinni. Hyvä ruoanlaittaja tekee kelpoista niin lihasta kuin lihattomasta; huono pilaa kummankin.

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Lihankulutusta on oikeastaan aika helppo vähentää, vähin erin se kulutus vain väheni ja nykyisin syön lähinnä erilaisia kasvisproteiineja, kalaa, broileria, kananmunaa ja maitotuotteita + tietenkin kasviksia ja hedelmiä. Joskus myös muuta, silloin lähinnä kylässä. Rakastan tomaattipohjaisia melko maustettuja ruokia.

Ilmastonmuutoskeskustelu on mennyt överiksi, se on saanut ihmiset takajaloilleen. Pikkuinen Suomi ei voi paljonkaan tehdä globaalin ilmaston hyväksi. Tietenkin voimme näyttää esimerkkiä muille ja ennen kaikkea meidän pitää hoitaa omat vesistömme kuntoon. Meillä on vesistöjä joissa kalat ja simpukat kuolevat. Monimuotoisuuden vaaliminen on myös tärkeää, varsinkin pölyttäjien kohtalo on huolestuttava. Suomessakin metsässä elävät pölyttäjät ovat vähentyneet, jolloin esimerkiksi rypsi- ja marjasadot laskeneet. Maailman ruokahuollon kannalta tämä on huolestuttavaa.

Meidän on muistettava että väestömme on pieni mutta ilmastomme kylmä - Väestömme pienuus on hyvä asia sillä kulutuksemme jää siksi melko pieneksi - Energiaa kuluu väistämättä paljon koska elämme kylmässä maassa. Maailman väestöennusteet sen sijaan huolestuttavia...

Lihasta vielä vähän - Jotkut tutkijat katsovat etteivät Afrikan suurta väestömäärää voi ruokkia pelkällä kasvisproteiinilla, tarvitaan myös vähän lihaa. Lihaa pitää tuottaa luonnonmukaisesti, eli kasvatettavan karjan on siirryttävä paikasta toiseen niin kuin eläinlaumat luonnossa tekevät - Tätä on kokeiltu Afrikassa ja Kaliforniassa ja kuulemma toimii.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

# 3
"Lihaa pitää tuottaa luonnonmukaisesti, eli kasvatettavan karjan on siirryttävä paikasta toiseen niin kuin eläinlaumat luonnossa tekevät - Tätä on kokeiltu Afrikassa ja Kaliforniassa ja kuulemma toimii."

Se todellakn toimii. Googlettamalla etsii Youtubesta "No till" sanoilla ja löytää mm. suurviljelijä Gabe Brown'in videoita niin asia selviää.

Henry

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Tämä "No till"-järjestelmä perustuu mm. seuraavaan:

- Pyritään mukauttamaan menetelmän osia siten, että ne seuraavat mahdollisimman hyvin luonnon omia ratkaisuja ja rakenteita.

- Maata ei muokata konein. Kylvö tosin tapahtuu traktorilla, joka viiltää ohuen viillon maaperään, johon kone syöttää siemenet.

- Maan ruokamultakerrosta kasvatetaan esim. laiduntamalla karjaa pelloilla. Tämä siitä syystä, jotta pelto pystyisi imemään mahdollisimman paljon vettä, eikä rankkasateet veisi ravinteita mukanaan tai tapahtuisi maa-eroositiota.

- Näin säästetään myös kasteluvedessä.

- Kasvit suojelevat maata, se ei koskaan ole paljaana.

- Ei käytetä muita lannoitteita kuin mitä karja ja jäljessä tulevat kanat tuottavat. Kanat päästetään myöhemmin laitumelle, jolloin syövät karjalantaan munitut munat ja mahdolliset toukat. Samalla krapsimalla lantaa he tehokkaasti levittävät sitä.

- Kasveja ei myrkytetä.
_________________

Tuloksena on erittäin hyvää lihaa, säästöjä karjanruokinnassa, lannotteissa, myrkyissä sekä työtunneissa ja kalustossa. Taloudellinen tulos on näin menetellen parempi.

Tämä voi tuntua hieman ihmeelliseltä. Allaolevista videoista selviää kuitenkin näiden menetelmien logiikka ja toimivuus.

SOIL CARBON COWBOYS
https://www.youtube.com/watch?v=ZGvVli0OTrQ&t=3s

Gabe Brown: Keys To Building a Healthy Soil
https://www.youtube.com/watch?v=9yPjoh9YJMk

Henry

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Lihankulutuksen vähentäminen onnistuu helpoimmin siirtymällä käyttämään kokolihan asemesta makkaraa.

Käyttäjän MikkoVlttil kuva
Mikko Välttilä

Mielenkiintoinen väite. Olisi ihana uskoa. Voitko kuitenkin todistaa väitteesi esim tuosta koko lannoiteteollisuuden osuudesta, ettet ihan menisi Obelix-osastoon?

Käyttäjän MikkoVlttil kuva
Mikko Välttilä Vastaus kommenttiin #8

Ah, tuttu artikkeli. Olet vain ymmärtänyt vähän väärin. Ei tuossa sanottu, että ihmisravinnoksi suunnatun kasvistuotannon jalanjälkeä lasketaan eläintuotannon piikkiin, niinkuin väitit.

Käyttäjän beige03 kuva
Risto Laine

Itse olen koko ikäni syönyt monipuolisesti. Kasvikset, Hedelmät, Marjat, Kala, Liha.

Hyvin tässä on pärjätty ja voitu hyvin, eikä ole tarvetta suuntautua ideologisesti mihinkään suuntaan.

Käyttäjän MikkoVlttil kuva
Mikko Välttilä

Korhola taasen vetää mutkat rajusti suoraksi. Tämä on Obelix-tason blogaus.

Kun ihminen ei tarvitse lähellekään sitä määrää lihaa kuin mitä nykyään syödään. Olen itse 70 -luvun lapsi. Silloin lihaa syötiin puolet vähemmän kuin nykyään. Vanhempieni lapsuudessa kolmasosa nykyisestä. Ja sekin riitti mainiosti.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Korholan blogissa viitataan WWF:n "tutkimukseen".

Miten Mikko itse suhtaudut ajatukseen että ilmastosyistä kananmunia pitäisi syödä vain 6 kpl kuukaudessa?

Mitä muuta blogissa oli pielessä, sellaista joka teki sitä Obelixin kirjoittaman? Minusta tuo viesti on aikalailla sama kuin omassa blogissasi:

"Koska liha on ravintopitoisempaa kuin kasvisvaihtoehdot, ja koska eläimet voivat syödä sellaista mitä ihminen ei voi, lihantuotannolla on yhä perusteltu paikkansa. On varmaan viisasta vähentää sen osuutta jokapäiväisestä, mutta ilmastoa sen kiellolla tai verotuksella ei pelasteta."

Käyttäjän MikkoVlttil kuva
Mikko Välttilä Vastaus kommenttiin #13

Korholan kirjoitus on siitä huono, että sen perusvire kieltää ajatuksen että söisimme lihaa liikaa. Se flirttailee (vaalien alla, tarkoitushakuisesti) ihmisten haluttomuudella muuttaa mitään kanssa.

Ja muutosta, jopa mullistusta tarvitsemme.

Me syömme liikaa lihaa ollaksemme terveitä. Ja tuhlaamme ympäristöämme ja luontoamme sen liian lihan tuottamiseen. Se nyt vaan pitää tunnustaa.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #15

Jos luet tuon yllä olevan lainauksen "on varmaan viisasta vähentää lihansyöntiä" niin en ymmärrä miten päädyt johtopäätökseen että kirjoituksen mukaan sitä ei pitäisi vähentää. Ilmeisesti jokin puoluetaustasi johtuva händikäppi estää lukemasta tekstin ajatuksella.

Et vastannut, mitä mieltä olit WWF:n selvityksestä syödä maks 6 kananmunaa kuukaudessa?

Käyttäjän MikkoVlttil kuva
Mikko Välttilä Vastaus kommenttiin #16

Noh, jos jatkat lukemista ihan muutaman sanan eteenpäin "mutta ilmastoa sillä ei pelasteta". Siinä sitä sitten vähätelläänkin jo. Kun MIKÄÄN yksittäinen teko ei pelasta tätä palloa. Mutta kun joka paikassa tehdään voitavamme, alkaa yhyeisvaikutus tuntua.

Puoluetaustaani jos arvioit, niin kumpaan viittaat, Kokoomukseen vai Vihreisiin? Nykyään en kuulu kumpaankaan enkä aio kuuluakaan.

WWF ei kuulu suosikkeihini ilmastokeskustelussa. Minusta on surullista, että niinkin arvovaltainen järjestö sortuu toistuvasti julkaisemaan asenteellisia mielipiteitä tutkittuna tietona. (kannattaa lukea blogiani, olen siitäkin asiasta aiemmin lausunut.)

Minusta meidän tulisi syödä sellaista ruokaa joka pitää meidät terveinä ja maapallon elinkelpoisena. Lihaa, munia ja muutakin eläinperäistä voidaan tuottaa hyvin ja huonosti. Sitä tutkimusta juuri kaipailin tässä kirjoituksessani.

Käyttäjän PaavoVaattovaara kuva
Paavo Vaattovaara Vastaus kommenttiin #15

Jos uskotte, että maapallon globaali ilmaton lämpiäminen vähenee suomalaisten ruokatottumusten muuttamisesta, niin syökää sammalia ja jäkälää.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

"Ja itseasiassa: kun me ihmiskunta nyt yhtenä rintamana torjumme koko ilmastonmuutoksen, meidän pitää asettaa itsellemme päästökiintiö. "

Tuskin tarvitsee asettaa päästökiintiöitä ainakaan hiilidioksidin vuoksi. Ensin pitää löytyä näytöt hiilidioksidin vaarallisuudesta. Enkä koe olevani telaketju Obelix, vaan ihan tavallinen liikakansoituksesta ja löpön loppumisesta huolestunut eläjä.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Kokeilin jokin aika sitten syödä 300 gramman pihvejä mutta 200 gramman pihvit ajavat saman asian kun mukaan ottaa maitotaloustuotteita. Kun treenaa, huomaa nopeasti mikä ruokavalio on hyvä ja mikä huono.

Punaista lihaa tulee syötyä muutaman kerran viikossa, loput on kalaa tai kanaa. Vihanneksia menee runsaasti. Vuoden alusta lähtien kokeilussa ollut ketodieetti on toiminut hyvin ja plösö palaa kehosta.

Käyttäjän MikkoVlttil kuva
Mikko Välttilä

Tuo on melko heikko argumentti myös.

Jostain ne ravinteet sinne lantaan ovat tulleet. Eli sieltä pellolta.

Toki, jos karja syö vain ilman lannoitusta kasvanutta heinää ja se sonta levitetään sitten kasvispellolle joka ei ilman lisälannoitusta pärjäisi, niin sitten tuossa on itua.

Käyttäjän jariekilpinen kuva
Jari Kilpinen

Jos puolittaa lihan kulutuksen, niin siinä luopuu sitten puolesta lihasta ;)

Käyttäjän MikkoVlttil kuva
Mikko Välttilä

Joo, mut ei yhdestäkään liha-ateriasta.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Itse olen sekasyöjä jolle ruokailu yleensäkin on enemmän kaloritankkausta kuin joku riitti. Kaikenlainen ruokahifistely herättää pikemminkin ärsyyntymistä kuin ihastelua. Kaikkein eniten vituttavat vieraat, joiden mielestä kaikki tarjoilut pitäisi rakentaa heidän ruokaoikkujensa mukaan.

Aidosti allergiset ovat toki oma ryhmänsä, mutta nykyisissä tuttavissa taitaa olla vain yksi aito keliakiaa sairastava, joka oikeasti pitää huomioida.

Omissa valinnoissa välttelen naudan- ja lampaanlihan ostamista. Niissä hiilijalanjälki on niin hurjan paljon muuta eläinproteiinia suurempi. Syön toki jos joku noita tarjoaa.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

Kyllä se riittää kun jouluna syö kinkkua ja pääsiäisenä lammasta. Jostain syystä populistit luulevat että nyt niiltä viedään nakit silmiltä ja autot teiltä.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

# 23
"...välttelen naudan- ja lampaanlihan ostamista. Niissä hiilijalanjälki on niin hurjan paljon muuta eläinproteiinia suurempi."

Riippuu täysin miten tätä lihaa tuotetaan. Jos karjaa käytetään kasvimaan parantajana, niin hiiltä sitoutuu maahan. (Kuten tuolla aiemman kommenttini linkeistä selviää). Tuotanto "eläintehtaissa" onkin ihan toinen juttu.

Henry

Käyttäjän petrikiiski kuva
Petri O. Kiiski

Homo Sapiens Sapiens-lajin voittokulku alkoi lihansyönnistä, onko nyt pakko ndegeneroitua?

Käyttäjän HaMi kuva
Hannu Rautomäki

Eiköhän se ihmisen voittokulku alkanut siirtymisestä kahdelle jalalle, jolloin kädet vapautuivat muihin askareisiin. Neliraajaisia lihansyöjälajeja ja sekaravinnon syöjiä on monia, mutta älykkyys ei ole siitä kasvanut.
Lisäksi ihmisen omintakeinen kurkunpää, jolla voi tuottaa puhettakin.
Nykyihmisen fyysisesti kevyessä elämässä lihaa tarvitaan ehkä vain kerran pari viikossa.
Ilman lihaakin pärjää loistavasti, kun vain muistaa, että B12-vitamiinia on saatavilla ainoastaan lihatuotteista, joten tässä piilee pitkällä aikavälillä vakava terveysriski.

Toimituksen poiminnat