*

Mikko Välttilä Laatikon ulkopuolella on usein hyviä ajatuksia!

Hienoa, Suomi! Syömme brasilialaisten orjien tuottamaa ruokaa!

Aamukahvi meni väärään kurkkuun taas vaihteeksi.

MT välitti Reutersin uutisen pakkotyöstä brasilialaisilla kotieläintiloilla. Siinä kerrottiin tuhansien ihmisten tekevän työtä täysin epäinhimillisissä oloissa ja jopa 20-tuntisia työpäiviä. Yhteensä arvioitiin Brasiliassa olevan noin 160 000 ihmistä pakkotyössä (tämä tosin käsittääkseni eri aloilla, jutusta ei käynyt ilmi)

Teen päivätyökseni ruoantuotannon lisäksi suomalaisten pientuottajien ruoan myyntiä ja markkinointia. Tiedän ja tunnen oman yritykseni sekä kymmenien muiden ruokayritysten kamppailun elintarviketurvallisuuden, verojen, työllistämismaksujen ja kauppa- sekä kuljetuslainsäädännön kanssa. Se ei ole helppoa.

Ja kun sitten keskustelen kulutajien kanssa suomalaisesta ruoasta, kuulen yleensä halpuuden vahvimmaksi argumentiksi ostaa tuontiruokaa. Yleensä se on vain pieni, äänetön päätös marketin hyllyn vieressä: sinne kärryyn sujahtaa kuitenkin se muutaman sentin halvempi leikkelepaketti. Äänekkäimmät tekevät siitä ideologian: "maataloustukia maksetaan näin ja näin paljon ja silti tää on näin jumalattoman kallista!"
Taloustieteen liberalistit jopa suunnittelevat kotimaisen tuotannon alasajoa ja siirtymistä kokonaan tuontiruokaan.



Olen pyöritellyt ajatusta tuontikiellosta ruoalle jonka kasvatus ei täytä meikäläisiä säädöksiä eläinten kohtelun, antibioottien, kasvinsuojeluaineiden ja elintarvikesäädösten osalta. En ollut ajatellut, että tähän pitäisi yhä liittää myös ihmisoikeudet. Nyt ajattelen.

Tuontikielto voi olla liian vaikea asia toteuttaa. Liian moni kansainvälinen kauppasopimus sotii sitä vastaan. Toisaalta satavuotias Suomi on itsenäinen valtio. Minkäs sille mahtaisi, jos me ilmoittaisimme ettei ole tällaisella liha- tai vehnäerällä asiaa tänne? "Mut jos sie pysyt paikollais etkä lähe hitoilkaa, nii minkä hää tekköö? Et sie sovi hänen kansaa sammaa monttuu. Se on tään puolustussovan ratekia. (Rokka)"

Olen aina suhtautunut tavaroiden vapaaseen liikkuvuuteen myönteisesti. Ollut sitä mieltä, että jos suomalainen kinkku on asia joka ei kiinnosta kuluttajaa hintansa arvoisesti, sitä ei sitten kuulu tuottaa. Haluaisin ajatella vieläkin niin, mutta alan uskossani horjua. Satavuotiaasta Suomesta on nimittäin tulossa globaali riistäjä. Olemme sadassa vuodessa tehneet matkan Euroopan köyhimmästä kolkasta yhdeksi rikkaimmista. Ja teemme sitä matkaa tänä päivänä riistämällä sumeilematta köyhempiemme työtä ja omaisuutta. Haluaisimme ulkoistaa ruokammekin tuotannon sinne, missä orjatyön pidosta edelleen selviää vähän lahjuksia maksamalla. Sinne, missä kielletyt kemikaalit levitetään peltoon yöllä, kun kukaan ei näe. Olemme valmiit ostamaan päiväkoteihimme lihaa jonka alkuperä, siis se eläin, on kärsnyt koko elämänsä ajan. Lihaa, joka teurastetaan niin epähygienisesti, että se joudutaan teurastuksen jälkeen pesemään hapolla jotta bakteerit saadaan edes jotenkin hallintaan ja joka silti ehtii mädäntyä ennen pakastamista. Ja jonka, niinkuin nyt selvisi, tuottavat meille ihmiset jotka ovat pakkotyössä. Siis orjia.

Lisäksi olemme muka niin hirveän ympäristötietoisia, eläinten hyvinvoinnin tiedostavia ja muutenkin älyttömän valveutuneita, kun säädämme kotimaiselle tuotannolle lakeja ja ehtoja. Todellisuudessa me pikku hiljaa ulkoistamme koko ruokamme ympäristötaakan muualle. Syöme toisten valtioiden maataloustuilla ja vesistöjen pilaantumisella ja eläinten kärsimyksellä tuotettua ruokaa. Ja pakkotyöllä. Ummistamme siis silmämme kaikelta pahalta ja annamme toisten maksaa viulut. Sellainen on satavuotias Suomi.

 

Mitäpä jos antaisimme Suomelle syntymäpäivälahjan? Tai vaikka maailmalle lahjan omana juhlapäivänämme ja aina tulevaisuudessakin?  Vaikka emme voisi valtiona laittaa rajojamme kiinni huonosti tuotetulta, meistä jokainen voi tehdä itse sen valinnan: kysyä ja vaatia tietää ruoan alkuperän. Ja tietää sen eläimen, joka on siksi lihapalaksi muuttunut, elinolosuhteet. Ja jos niistä ei saa tietoa, jättää se liha ostamatta. Koska mitäpä syytä olisi salaillla jos kaikki on kunnossa? Kun kukaan ei osta, ei sitä kukaan tuokaan. Ja silloin yhden viiden miljoonan ihmisen osalta olemme tehneet voitavamme vaikkapa brasilialaisten pakkotyöläisten kärsimyksen eteen.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

11Suosittele

11 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (15 kommenttia)

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

"Olemme valmiit ostamaan päiväkoteihimme lihaa jonka alkuperä, siis se eläin, on kärsnyt koko elämänsä ajan."

Tällaiset vuodatukset uppoaisivat huomattavasti paremmin, jos ei suomalainen elintarviketuotanto olisi omalla tekopyhyydellään ihan itse tuhonnut omaa uskottavuuttaan asioiden suhteen.

Palataan asiaan siinä vaiheessa kun julkisuuteen vuodettujen tuotantoeläinten oloja tai teurastamoilla tapahtuvaa kohtelua kuvaavien videoiden suurin ongelma ei tuottajajärjestöjen mielestä ole se, että joku on tehnyt vääryyttä ja kuvannut moista.

Käyttäjän MikkoVlttil kuva
Mikko Välttilä

Olet tuossa ihan oikeassa. Kotimainen eläintuotanto on laittanut ovensa kiinni ja kiillottaa julkisivuaan. Ihan turhaan.

On totta, ettei täälläkään kaikki asiat ole kunnossa. Mutta meillä tehdään älyttömästi töitä sen eteen, että asiat paranevat koko ajan. Itse kannattaisin sataprosenttista avoimuutta. Se on se ase jolla suomalainen kotieläintuotanto pärjää. Kerrotaan asiat niinkuin ne ovat, nostetaan käsi pystyyn virheen merkiksi ja parannetaan asioita.

Nämä "julkisuuteen vuodetut videot" jätän koko alan tilan kuvaajina omaan arvoonsa. Ne ovat tarkoitushakuista propagandaa eivätkä edusta edes keskiarvoa. Jokainen tapaus on silti liikaa.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Mielestäni en millään tavalla väittänyt, että nuo videot olisivat jonkinlaisia koko alan tilan kuvaajia. Olenpa niiden tarkoituksestakin samaa mieltä.

MUTTA: se miten niihin eri tahoilta reagoidaan, kertoo huomattavasti enemmän. Siinä ei ole pienintäkään merkkiä "käden nostamisesta virheen merkiksi", vaan lähinnä vähättelyä ja huolta siitä että nyt lipsahti vahingossa julkisuuteen. Jatkotoimenpiteinä ei ole lisää avoimuutta ja asioiden parantamista, vaan uusia keinoja estää väärien asioiden lipsahtaminen julkisuuteen.

Vähän kuin hiihtäjien dopingsirkusta seuraisi. Mutku norskit ja venäläiset roinaa enemmän.

Käyttäjän MikkoVlttil kuva
Mikko Välttilä Vastaus kommenttiin #3
Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo

Muutenkin tuntuu pahalta, että kotimaista tuotantoa markkinoidaan suorastaan valhteellisesti. Ei se tehotuotettu suomalainen eläin ole mitään maailman eettisintä ruokaa, kuten se toinen Mikko julistaa, vaikka lihaa tuotetaan muualla huomattavasti huonommissa olosuhteissa.

Falskit paskapuheet karkoittavat aika tehokkaasti ainakin minun innokkuuden erityisesti puolustella kotimaista tuotantoa.

Silti välttelen noita huonoissa oloissa EU:n ulkopuolella tuotettuja lihoja viimeiseen asti ja valitsen aina kotimaista, kun se on mahdollista. EU maiden välilläkin on aika suuria eroja.

Käyttäjän JuhaniVehmaskangas kuva
Juhani Vehmaskangas

Itse suosin suomalaista ruokaa. Riisiäkään en osta vaan olen sen ohralla korvannut.

Käyttäjän HarriMuttilainen kuva
Harri Muttilainen

Ikävä kyllä tuo brasilialainen broileri ei ole pelkästään halpuutetuimman tarjonnan ongelma. Tarkistin hiljattain esim Stockmannin omalla tuotemerkillä myytävien kana-caesar kolmioleipien sisällön ja brasilialaista broileriahan niistäkin löytyy. Ei noin Stockmann!!

Käyttäjän Kalle kuva
Kalle Pohjola

Näin naapurikunnan miehenä, avaajan yritystoimintaa melko läheltä seuranneena; harva tuottaja elää kuten kertoilee. Avaajan tiedän elävän juurikin noin.
Meillä lampaanlihana syödään Koijärveläistä karitsaa, kananmunat tulevat, etten nyt sanoisi vapaista kanoista, mieluummin villeistä. Meidän kanat kun asuvat yli kahdeksan kuukautta ns avoimessa kanalassa; ei ole verkkoja ei aitoja. No, ymmärrän kyllä, ettei munantuottaja ehkä satoine kanoineen voi tietenkään toimia noin. Meillä kun on vain runsaat kymmenen kanaa + pari kukkoa; kotitarpeiksi.
Lihajalosteeni/lihat ostan naapurista, perunat samoin, mahdollisuuksien rajoissa suosin aina lähi-/pientuotantoa.

Ville Mattila

"Toisaalta satavuotias Suomi on itsenäinen valtio. Minkäs sille mahtaisi, jos me ilmoittaisimme ettei ole tällaisella liha- tai vehnäerällä asiaa tänne?"

Satavuotias Suomi on 22-vuotias osavaltio ja tekee kauppaa EU:n kauppasopimusten mukaan.

Risto Salonen

Satavuotias Suomi koostuu 5.5 miljoonasta itsenäisestä ihmisestä, jotka joka aamu peiliin katsoessaan näkevät ostopäätöksiä tekevän kuluttajan.

Jani Ilola

Muuten ihan asiaa, mutta siitähän se Prisman hyllyttäjä ilahtuu, kun kaikki alkavat tivaamaan että mistäs tämä ja tämä liha on peräisin ja onko pihvillä varmasti elinaikanaan ollut kaikki hyvin. Kaupan johtoporraskin ilahtuu, kun asiakas jättää kokonaan ostamatta kun ei se hyllyttäjä osannutkaan vastata.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Olisihan se varsinainen kauhistus, jos suomalainen vähittäiskauppa joutuisi satsaamaan palveluun ja laatuun, eikä pelkkä hyllyttäminen enää riittäisi!

Tommi Lähteenmäki

Voi kun kaikki puolustaisi myös suomalaista käsityötä ja teollisuutta yhtä ahkeraan kuin maataloutta. Ei varmaan kovinkaan moni arvaa että sun vaatteesi on saattanut valmistaa joku lapsi orja, tai että ne sun vaatteen kankaat on saattanut värjätä joku intialainen niin että hän on polkenut niitä kankaita itse ilman suojaimia myrkyllisessä väriaineessa. Suomessakin on valmistettu joskus vaatteita isommassa mittakaavassa, mutta ne on ollut meille liian kallista. Täällä on myös tehty myös kenkiä, turkiksia ym. Sekä tehty kankaita ja lankaa. Mutta liian kallista. Sekä useat suuret tehtaan myös mainostavat että heidän tuotteet on suomalaista, joo voihan ne olla, mutta kukaan ei ota sitä huomioon että heidän tuotteet tehdään ulkolaisilla halpa koneilla/laitteilla, vaikka kotimaisiakin koneita olisi saatavana. Meidän kaikkien pitäisi suosia enemmän suomalaisia tuotteita oli sitten kyseessä elintarvike tai mikä tahansa hyödyke. Mutta valitettavaa on myös se että tuo ruoka on kohta ainut kotimainen tuote mitä sieltä kaupan hyllyltä löytyy. Voitte myös arvata sen että pitääkö pelkkä maatalous meidän talouden pystyssä, no ei.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

”...halvan kultti tunkee lonkeronsa eri puolille yhteiskuntaamme ja vesittää kaiken mihin se koskee. Huonot hyödykkeet ajavat hyvät pois, kunnes emme enää tunnista eroa hyvän ja huonon välillä.”

https://www.rapport.fi/journalistit/jani-kaaro/hal...

Käyttäjän IiroOrava kuva
Iiro Orava

Hyvä kirjoitus, mutta ei tuo eläinten kasvatus pidemmän päälle Suomessakaan mitään eettistä ole. Tarvitaan uusi eläintensuojelulaki, johon keskusta eikä perussuomalaiset pääse vaikuttamaan, koska se olisi sama kuin se pukki kaalimaan vartijana.

Käyttäjän TeemuTorssonen kuva
Teemu Torssonen

Tässä nostettiin tärkeäitä ja olennaisia asioita esille. Suomalaisten tulisi ostaa ja syödä eläinperäisistä tuotteista vain kotimaisia ja eläinsuojelullisesti hyvin tuotettuja tuotteita.

Tämä tukee kotimaista yrittäjyyttä, maaseuden elinvoimaisuutta, eläinten hyvinvointia, meidän omaa ja lastemme terveyttä yms.

Näin todellakin tulisi toimia. Jos tämä kaikki maksaa 5- 20€ enemmän kuussa per henkilö, niin on todellakin taloudellisen panostuksen arvoinen asiaa. Ihmisillä menee rahaa paljon enemmän huomattavasti turhempaankin.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset