Ruokakauppa on voimiensa tunnossa, muu ketju heikompi kuin koskaan.

"On absurdi väite, että kaupan pitäisi maksaa tuottajalle isompi osuus ruuan hinnasta. Olen toiminut 20 vuotta kaupan yrityksissä, eikä vastaani ole tullut yhtään tuottajaa tai tilinumeroa, jolle olisi voinut maksaa vähän enemmän"

Näin sanoo Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa Päivittäistavarakauppa Ry:n toimitusjohtaja Kari Luoto. En tiedä minkälainen huumorintaju herralla yleensä on, mutta tämä meni ainakin minulta nyt huumorina ohi. Enemmänkin se kuulosti mahtailulta. Sellaiselta "Mitä ihmettä nää kuluttajat nyt valittavat, ostakaa sitä ruokaa nyt vaan!" -kommentilta. Kauppa piiloutuu teollisuuden selän taakse viljelijöiden ahdingossa, kun kuluttajat jo tietävät totuuden.

Ymmärrän kyllä, että väite siitä että kauppa vie liikaa välistä kuulostaa kaupan edustajan mielestä absurdilta. Kun hehän tekevät vain työtään, eivätkä riko lakeja. Heillä on oikeus ostaa sieltä, mistä halvimmalla saavat ja myydä sillä hintaa kuin haluavat. Niin onkin. Ja sitä vasten on absurdia väittää että kauppa tekisi jotain väärin.

Kysymys on enemmänkin yhteiskunnallinen ja keskustelunkin olisi oltava sitä. Kauppa nimittäin on Suomessa se instanssi, joka ruoan hinnoittelee. Sillä on siihen laillinen oikeus, mutta kun kaupan tehtävä on tuottaa voittoa ostamisen ja myymisen välistä jäävällä rahalla, niin on aika selvää että se käyttää hinnoitteluvoimaansa mahdollisimman halvalla ostamiseen. Ja kun sillä on suomalaiseen elintarviketeollisuuteen täydellinen ylivalta, ostohinnat laahaavat kustannuskehityksen perässä niin pahoin, että koko suomalainen alkutuotanto on rajussa kriisissä.

Toki, jos markkinatalouden perusperiaatteita katsotaan, vika ei ole kaupan vaan suomalaisen elintarviketeollisuuden. Me emme osaa tehdä kansainvälisesti kiinnostavia laatubrändejä. Kaikki elementit meillä siihen olisi olemassa, mutta elintarviketeollisuuden vientiponnistelut ja markkinointibudjetit ja -osaaminen ovat naurettavalla tasolla. Tuotetaan vaan sitä mitä se tuttu kaveri siellä Osuuskaupassa ja Keskossa haluaa. Ja sillä hintaa, mitä he sanovat. Koska kyllä, kauppa sanelee teollisuuden hinnat, vaikka se laillisesti sen tekeekin.

Meillä on kovaa vauhtia kasvamassa kolmiosainen ongelma: Alkutuotanto köyhtyy eikä sen infra kehity, teollisuuden neuvotteluvoima heikkenee ja kaupan kasvaa. Kuluttajat taasen maksavat ruokansa kahteen kertaan. Ensin maataloustukina verovaroista ja sitten vielä kaupan kassalla. 

Tähän ongelmaan ei oikein ole muuta ratkaisua, kuin se, että suomalainen ruoka vihdoin tehtäisiin vientituotteeksi. Ei halvimmaksi bulkiksi, vaan erikoistuotteiksi erikoishintaan. Siellä meillä on mahdollisuus. Sinne me kuuluisimme. Se vain vaatisi ajattelun ja tekemisen muuttamista koko ruokaketjulta. Uskallusta tehdä erilailla, rakentaa uusi järjestelmä jossa tienaajiksi siirtyvät maataloustuottaja ja teollisuus. Kauppa saa sen, mikä sille jää. Nyt asia on päinvastoin.

Kari Luodolle vielä tiedoksi: Tilinumeron annan mielelläni. Ota yhteyttä, yhteystiedot ovat julkiset.

 

MikkoVlttil
Somero

Minä olen somerolainen ruokayrittäjä. Toimitan ruokaa suoraan maatiloilta kuluttajalle Eggspress- verkkokaupan ja Pieni Ruokakauppa -kotiinkuljetuspalvelun kautta.
Poliittisesti olen joskus määritellyt itseni "oikeistolaiseksi viherliberaaliksi".
Tässä blogissa aion kertoa mielipiteitäni paitsi kaikesta ruokaan, maatalouteen ja yrittäjyyteen liittyvästä, myös satunnaisesti muista aiheista.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu