Anteeksi, olen maalta.
Täällä huutelee turve-taavi. Rehupuntti. Lanta-lasse. Kansantalouden maanvaiva, kalliisti tuettu kannattamattoman tuotannon edustaja.
Taas on julkaistu oikein kirja siitä, miten kotimainen ruoantuotanto on pohjaton Molokin kita, johon kansalainen kaataa rahaa saamatta vastineeksi oikein mitään. EVP-toimittaja Seppo Konttinen on yhtynyt kuoroon, jossa huutavat suloisena kakofoniana samaa tekstiä kaupunkilaiset "ajattelijat", joilla ei ole minkäänlaista käsitystä siitä, miten ja ennenkaikkea millä ehdoilla ruokaa EU-Suomessa tuotetaan.
Samaan aikaan huutavat helsinkiläiset kaupunginvaltuutetut, että "maan asuttuna pitäminen on kaatava maan perikatoon". Sitten kaikenmaailman ajatuspajat kertovat miten maataloustuilla saataisiin 15 lastensairaala vuodessa.
Oikeassahan he ovat. Ruoka on kallista ja jos ruoan hintaan lasketaan mukaan maatalouden erilaiset tuet, se on vielä kalliimpaa. En minä tätä kritisoikaan. Kritisoin sitä, että näiltä vahtikelloilta puuttuu täydellisesti ymmärrys siitä, MIKSI ruoka on niin kallista.
Se on kallista koska Suomessa IHAN KAIKKI on kallista. Polttoaineet, verot, vakuutusmaksut, byrokratiamaksut, eläkemaksut: IHAN KAIKKI on kalliimpaa kuin vaikkapa Saksassa, saati Espanjassa. Jopa arvonlisävero on kalliimpaa. Oikeastaan vain sähkö on halvempaa. Eikä sähkö ole maataloudelle kriittinen kustannuserä. Työvoimakin on kalliimpaa. Elintarviketeollisuuden työvoimakulut ovat ihan suurimpia maailmassa. KIKY-tuottavuusloikka ei oikein ehdi mukaan, kun teurastajien tuntipalkka alkaa kolmosella ja varastohenkilöstökin tienaa pitkälle toistakymppiä tunti.
Ja sitten: Meillä on edelleenkin käytännössä määräävässä markkina-asemassa olevat kaksi kauppaliikettä. Ne, jotka omalla sisäänostollaan ratkaisevat koko maan tuottajahinnat KAIKESSA ruoassa. Samalla nämä kaksi ketjua kilpailevat toisensa henkihieveriin rakentamalla miljoonilla uutta liiketilaa ihan jatkuvasti. Tyhjiä kaupparakennuksia, varsin uusia sellaisia, on pikkukaupunkien keskustat täynnä. Ja syy niihin selviää kun liikkuu sen saman pikkukaupungin sisääntuloväylän varteen: Keskustassa on laitettu kiinni S-market, K-supermarket ja Valintatalo. Jäljellä on kadunkulman Alepa ja pieni K-market, sisääntuloväylän varressa on uusi Prisma. Kaupungissa, jossa väkiluku olisi riittänyt kannattelemaan kaikki kolme pienempää, on nyt yksi iso. Ja ainakin yksi, yleensä kaksi tai kolme kauppiasyrittäjää joutuu laittamaan ovensa kiinni.
Maataloustuista en jaksa tässä nyt jauhaa. En ole niiden fani, enkä edelleenkään aio tukihakemusta enää tänä vuonna jättää (tästä ehkä myöhemmin lisää, omituiset on kuviot siinäkin), mutta sen sanon, ettei se raha ole mitenkään vastikkeetonta. Ei Meillä Suomessa.
40 000 maanviljelijän lisäksi iso joukko kausityöläisiä (ulkomailta tosin, kun suomalaiset eivät niihin hommiin lähde, kun työvoimatuet heikkenevät), eläinlääkäreitä, pankkivirkailijoita, autoilijoita, kauppiaita…
Lisäksi maataloustukien ympärille nivoutuu sellainen tukityöllistämisten verkko, että oksat pois. Kolme virastoa, ELY, EVIRA ja MAVI työllistyvät hyvinkin pitkälle maataloustukien ympärillä. Rakkenukset, niiden vartiointi, huolto, henkilöstön työterveydenhuolto, toimimattomat atk-järjestelmät, kaikki tukitoimet mitä iso organisaatio tarvitsee. Lisäksi sata- ellei tuhatpäinen virkamiesjoukko valvoo pilkunpaikkaa paperissa ja tekee tarkastuksia lehmälaitumille sen perusteella, että "ilmakuvissa näytti puusto vähän tiheältä". Ihan oikeasti! Valvojat tulevat paikalle, kun lehtipuuvaltainen monisatavuotinen karjanlaidun on kesällä otetuissa ilmakuvissa sen näköinen, että on metsää. Ja tietysti laitumelle on tukiehdoissa määritelty rajat siihen, montako puuta saa kasvaa hehtaarilla. Ja tietysti isoa koivua kasvava kesäinen laidun näyttää ilmakuvassa siltä, että se on vahvasti metsittynyt. Ja tietysti ELY lähettää paikalle tarkastajan jos toisenkin laskemaan puut laitumelta.
Kyllä maataloustuilla saadaan paljon työllisyyttä aikaan. Älkää sitä epäilkö.
Tietysti aina voi kysyä että mitä jos lakattaisiin rakentamasta niitä kauppapalatseja ja laskemasta niitä laitumen puita?
Eniten ottaa pannuun se, että aina kun joku tekee tutkimuksen ja kertoo paljonko maataloustukien summa on, tai kirjoittaa poliittisen kannanoton siitä miten maataloustuet ovat väärin, keskustelu menee siihen että maanviljelijöissä olisi vika. Ei ole. Vika on järjestelmässä. Muuttakaa se, me talikonheiluttajat tulemme perässä kyllä.
Mutta ei kai tässä mitään. Olen maalta. Anteeksi.
Tähän auttaa se, että säädetään laki, joka kertoo kuinka monta julkisen hallinnon paperinpyörittäjää ja pikkupomoa saa olla Suomessa per yksityisen sektorin työllistetty.
Olen täysin varma, että Suomi pyörisi paremmin kuin nyt, jos virastoista poistettaisiin 30-40% nykyisestä työvoimasta. Se pakottaisi poistamaan täysin keinotekoisia hallinnon rajoja sekä kehittämään tietojärjestelmiä. Lisäksi halu kehittää koko ajan uusia säännöksiä hellittäisi. Vain todelliseen tarpeeseen tehtäisiin näitä.
Yksi tapa virastohulluuden vähentämiselle on sitoa virkamiesten palkat maan taloustilanteeseen. Kun vienti laskee ja maa ottaa lisää valtionvelkaa niin virkamiehen palkka voi tippua vaikka 20% ja nousee vasta, kun taloustilanne paranee. Tällaista työelämän joustoa siis julkiselle puolellekin.
Mitä tulee maataloustukiin niin ne ovat tietenkin Suomessa ok jollain tasolla, jota en osaa määrittää. Tuet ovat hinta kohtuullisen omavaraisuuden säilyttämisestä Suomessa. Oma tuotanto on elintärkeä.
Stadin pipopäät, hupparihengailijat ja punaviherpiipertäjät Jopojensa kahvoissa eivät tajua, että kriisiaikoina ei satamiimme tule yhtään rahtilaivaa täynnä luomukamaa Marokosta tai Espanjasta. Alepan ja Siwan hyllyt ovat tyhjät ilman kotimaan tiloja. Siinä voivat alkaa kasvattamaan perunaa Sinnemäen ja Niinistön uusien kaupunkibulevardien nurmikaistoilla. Että naurattaa ajatuskin näin etukäteen.
Ilmoita asiaton viesti
Ettäkö ihan oikeasti uskot sellaiseen kriisitilanteeseen, jossa yhtään rahtilaivoja ei tule,
mutta öljyä kyllä saadaan, kuin myös tuontirehua sekä keinolannoitteita? Nimittäin ilman näitä ovat Siwan ja Alepan hyllyt varsin nopeasti tyhjät. Että se siitä oman, ”kotimaisen” tuotannon turvasta…
Ja kriisitilanteissa, joissa ei laivoja tule, olisimme todennäköisesti myös ilman sähköä. Se tilanne tietäisi nyky-yhteiskunnassa vilua, janoa ja nälkää ynnä vi&@tusta jo ennen päivänlaskua.
…
Konttisen kirjasta huomattava osa on muuten keskusliikkeiden, elintarviketeollisuuden ja kepun haukkumista.
Ilmoita asiaton viesti
En usko vaan tiedän, että näin kävisi sotatilanteessa. Yksikään kauppalaiva ei pysyisi pinnalla Itämerellä, kun käytetään nykyaseita. Tilanne on täysin toinen kuin viime sodassa.
Lannoitteet ja polttonesteet saa myös unohtaa. Peltohommiin käytettäisiin hevosia ja ihmistyövoimaa sekä lannoitukseen lantaa. Ruotsissa on nimenomaan tällaista tilannetta varten säilytetty iso hevoskanta työkäyttöä varten eikä vain äidin pikkutyttöjen ratsastusharrastukseen.
Miten luulet Suomessa eletyn ennen keinolantaa ja maatalouskoneita? Ihan hyvin ja suurelta osin rahatalouden ulkopuolella eli vielä isänikin ensimmäiset 20 vuotta elämästään. Kaikki tehtiin itse, kaupasta ostettiin vain lamppuöljyä, sokeria ja suolaa. Ne maksettiin itsetuotetuilla munilla, lihalla ja voilla. Pellot kasvoivat ilman keinolannoitteitakin. Tuotto oli toki vain selvästi pienempi. Ja saastuminen.
Sotatilanteessa todellakin siirrytään helposti kymmeniä vuosia menneisyyteen. Tämä on monelle ikävä uutinen, mutta totta. Vielä pahempaa voi olla se, että vihollinen voi ympäristömyrkyillä tuhota viljelysmaat. Näin teki USA Vietnamissa, Venäjä Afganistanisssa, Japani Kiinassa sekä Italia 30-luvulla Etiopiassa, jossa Il Ducen pojat aiheuttivat koko valtioon nälänhädän myrkyillään.
No tuli tuossa huonoja uutisia tarpeeksi yhteen kommenttiin. Pidän tauon.
Ilmoita asiaton viesti
Hassu luentopurskaus. Ei noilla haaveilla ja uhoamisilla ole mitään tekemistä nykymaailman kriisitilanteiden kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
→ 2/EM: ”.. Että se siitä oman, ”kotimaisen” tuotannon turvasta…”
Huoltovarmuuskeskuksen etusivulla on isoin kirjaimin seuraava ilmoitus: Huoltovarmuudella turvataan yhteiskunnan toimintakyky häiriötilanteissa.
https://www.huoltovarmuuskeskus.fi/
Olen sen verran kauan ollut poissa noista kuvioista, että parempi jättää tältä osin kommentointi fiksummille. Kannattaa varmaan tutustua, mihin huoltovarmuusmaksut on sijoitettu. Itse kukin niitä mm. bensapumpulla makselee.
Huoltovarmuusmaksu
https://www.huoltovarmuuskeskus.fi/organisaatio/ta…
Ilmoita asiaton viesti
Toden totta voisi niitä turhia marketteja jättää rakentamatta. Liikaa niitä on jo nyt. 2014 kauppakeskuksia oli Suomessa 93. Määrä on varmasti tuosta kasvanut.
http://www.kauppakeskusyhdistys.fi/attachements/20…
Ympäristöministeriön mukaan kaupan hankkeet ovat rajusti ylimitoitettuja. Ympäristöministeriön tekemässä selvityksessä käy ilmi että uusiin kauppakeskuksiin on suunnitteilla kaksi kertaa niin paljon liiketilaa kuin arvioidaan tarvittavan vuonna 2020.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kauppakeskukset
Ilmoita asiaton viesti
Maaseutupolitiikka on yksi suuri kummajainen. Yksi suurimmista kummallisuuksista on tämä hömppähankemaailma. EU on aktiivinen taantuneilla ja syrjäisillä alueillaan ja suuntaa niille erilaisia aktivointitoimenpiteitä. Esim. Itävallassa on suuria taantuneita alueita nostettu EUn ja kansallisin toimin uuteen toimeliaisuuteen ajamalla käyntiin erilaisia ja kokoisia yrityksiä, jotkaa käyttävät paikallisia raaka-aineita ja joiden palveluja paikalliset asukkaat käyttävät.
Rahaa on käytetty Suomessakin ja rumasti samansuuntaisiin tarkoitusperiin mutta tulokset ovat vallan kummallisia tavoitteisiin nähden. Suomalainen hankelainsäädäntö ei pidä siitä, että hankehömpästä on hyötyä yrityksille, se on oikein erikseen kielletty lailla. EU tukee lyhyiden arvoketjujen kehittämistä tuottajalta kuluttajalle mutta niitäpä ei tueta jos hankkeessa sattuu olemaan alkutuottaja mukana 😉 Pykäläviidakko on sen sillisalaatti, että siitä ei ota selvää edes sen tehneet viranomaiset. Oheisesta linkistä selviää, että kuinka hyvin hömppähanketoiminta on saanut pidettyä maan asuttuna:
http://www.iltalehti.fi//uutiset/20170416220010350…
Hanketoimijoiden tärkein tehtävä hankemaailmassa on varmistaa jatkorahoitus seuraavalle hankkeelle.
Tämän parikymmentä vuotta kestäneen hömppähanketoimeliaisuuden aikana on saatu sen verran aikaiseksi, että erilaisia ryhmiä on kuljetettu eri puolilla eurooppaa ”ammatti”matkoilla ja hankkeet ovat tuottaneet laatikkokaupalla kauniille paperille hienoja esitteitä, joita hallinnon, edunvalvonnan ja neuvonnan kokoustelijat sitten jakelevat toisilleen loppumattomissa palavereissaan. Oikeat pienet maaseudun yrittäjät ovat onneksi saaneet yrittää yrittämistään ilman, että näistä hankkeilijoista olisi ollut isommin vaivaa 🙂
Tässä vielä lainattu MAVIn näkemys omasta ylivertaisuudestaan 🙂
”Maaseutuviraston mukaan ilman tukia Suomessa ei olisi merkittävää maataloustuotantoa.
– EU:n maatalouspolitiikan tavoitteena on kehittää yhteisön maataloustuotantoa tasapainoisesti ja edistää maaseutualueiden elinvoimaisuutta. Ilman maatalouden ja maaseudun tukirahoitusta Suomessa ei olisi merkittävää maataloustuotantoa, laajaa elintarvikejalostusta eikä maaseutu pysyisi laajasti asuttuna, virasto kertoi vuonna 2017.”
Sisälukutaito tai ymmärrys lienee ollut vähän puutteellista noissa kohdissa, joissa puhutaan maaseudusta 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos Mikolle tarpeellisesta blogista ja Heikille tästä kommenttista.
terveisiä maalta ja pohjoisesta,
pienviljelijä
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos, tässä on yksi keskeinen pointti.
– samalla maaseudun kehittämisrahalla, jolla luodaan Eestissä ja muualla Euroopassa kehitetään kannattavaa yritystoiminta ja oikeita työpaikkoja Suomessa luodaan puhdasta byrokratiaa.
– Miksi näin on? Sitä pitäisi kysyä MTKlta, Keskustalta, SDPltä ja Kokoomukselta…
Ilmoita asiaton viesti
Taas on laitettu maaseudun asiat riviin ja jonoon oikein ministeriön toimesta ja tehty strategia jossa ei taaskaan ole muuta kuin korulauseita. Ilmeisesti laissa on kielletty tässäkin kohtaa puhumasta paikallisista yrityksistä ja paikallisesta yrittämisestä, niistähän voisi syntyä kiusallista toimeliaisuutta. Mihin ihmeeseen tällaista hömppää tarvitaan?
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/hand…
Ilmoita asiaton viesti
Vuoden 1918-tapahtumat juontavat vuoden 1917 elintarvikepulaan. Suomi oli pitkälti riippuvainen venäläisestä tuontiviljasta. Vuosina 1942-1944 suomalaisten vilja oli pitkälti saksalaisten välittämää made in Ukraina.
Suomalaista sosiaalipolitiikkaa on osin sotien jälkeen hoidettu asutustiloja perustamalla, perustamalla rintamamiestiloja, Karjalaisille sekä petsamolaisille evakoille korvauksena uudisraivaustiloja… sotien välilläkin asutustiloja suosittiin puhumattakaan torppien lunastuslaista. Tämä kaikki siksi, että särpimen osalta ei luotettu vieraan apuun. Oli siitä paljon muutakin hyötyä, aikansa.
Ilmoita asiaton viesti