*

Mikko Välttilä Laatikon ulkopuolella on usein hyviä ajatuksia!

Totuuksia ruokakeskusteluun

Ihan mahtavaa, että ruoasta ja sen eettisyydestä sekä ekologiasta keskustellaan. Heitänpä siis lusikkani soppaan. 

Suureksi osaksi vegaanihaasteen ja sen joissakin tahoissa aiheuttaman mielipahan vuoksi tällä hetkellä väännetään siitä, kuka saa sanoa ja mitä. Ja kenen argumentit ovat oikeita ja vääriä. Ja kuka on oikeassa. Viittaan tässä blogiväittelyyn, jota käyvät Mikko Kärnä, Suvi Auvinen, Jukka Vornanen ja nyt viimeisimpänä Timo Kilpiäinen.

He yrittävät kukin osoittaa jonkun tai kaikkien olevan väärässä.

Mitäs kun minä väittäisin kaikkien olevan oikeassa? Tämä vaatinee perusteluja. Perusteluna heitän huomion siitä, että meikäläinen ruokakeskustelu pyrkii yhden totuuden etsintään ja toisten teilaamiseen eikä edes YRITÄ löytää ratkaisuja asioihin. Kaikki tarkoittanevat hyvää, mutta jokaisen agenda on värittynyt aatteellisesti ja poliittisesti. Totuus jää jalkoihin. 

En yritä väittää omistavani jotain suurempaa totuutta tässä asiassa, mutta haluan työntää keskusteluun mukaan faktoja, joilla voitaisiin päästä keskustelussa eteenpäin. Tämä alkaa nimittäin puolin ja toisin muistuttaa sitä kuuluisaa "totuuden jälkeistä" ajattelua.

Kuitenkaan ei yhtä totuutta ole olemassakaan. On tapoja tuottaa ruokaa ja tapoja syödä. Jotkin tavat sopivat joillekin alueille aiheuttamatta sen kummempaa ongelmaa, mutta jossain toisessa ilmastossa tai yhteiskunnassa ne ovat kestämättömiä. Esimerkiksi naudanlihan tuotantoa arvosteltaessa käytetään usein argumenttina sen vesi-intensiteettiä. Se onkin varsin relevantti luku siellä, missä peltoja joudutaan kastelemaan rehun kasvattamiseksi. Toisaalta pohjoisessa Euroopassa, jossa sadanta on suurta, tuolla luvulla ei ole mitään käytännön merkitystä. Monien ihmisravinnon kasvien kanssa tilanne on sama. 

Samoin karjaa voidaan kasvattaa niin, että sen vaikutus ympäristöön on diversiteettiä lisäävä ja ilmastonmuutosta VÄHENTÄVÄ. Mutta toisaalta sitäkin vain tietyin ehdoin eikä kaikilla alueilla. 

Tähän keskusteluun ei ole vielä tuotu jakolinjaa luomu-ei luomu. Siinäkin usein luomun puolustajat jakavat tutkimustuloksia, joissa luomulla päästään samoihin, ellei parempiin satoihin kuin ns. tehomaataloudella. Siinäkin unohdetaan ilmastolliset tekijät. Alueella jossa sadon ensimmäinen niukkuustekijä on sadevesi, luomulla päästään helposti samoihin tuloksiin, koska maksimisadon vaatima ravinnemäärä on helppoa maaperään tuottaa. Meillä Suomessa rajoittavia tekijöitä on kasvukauden lämpösumma ja ravinteet. Tämä siis vain esimerkkinä keskustelun vaikeudesta, ei väitteenä luomun puolesta tai vastaan.


Jotta pääsisimme edes joskus johonkin järkevään tulokseen keskustelussa ihmiskunnan ruokkimisesta, 
meidän pitäisi löytää yhteinen sävel edes jostain. Niin kauan kuin aktivistejen salakuvausiskut ovat joidenkin keskustelijoiden totuus ja toisaalta sokea usko kotimaisen maataloutemme puhtauteen ja kauniuteen toisten, emme pääse tuloksiin.

En jaksa lakata hämmästelemästä sitä, kuinka suomalainen kulttuuri antaa ihan kaikkien syyttää suomalaista ruoantuottajaa ihan kaikesta. Ihan oikeasti. Tuntuu, että kun alkaa maanviljelijäksi, antaa kaikille luvan lyödä potkia ja sylkeä päälle. Tämä on puhtaasti kotoinen ilmiö. Euroopassa varsinkin ollaan keskimäärin ylpeitä omasta ruokakulttuurista ja tuotannosta. Suomessa maanviljelijää ja sen ruoan tuottajaa pidetään yhteiskunnan loisena joka ei muuta tee kuin tuhoaa ympäristöään. Tässä ihan varmasti iso vika on maanviljelijöissä itsessään, mutta ei varmasti isoin. Miksi ihmeessä meillä suhtaudutaan ruokamme tuottajiin näin?

Tarjoan tässä ehdotuksia hyviksi lähtökohdiksi kaikille jotka keskusteluun haluavat osallistua:

Yhtä ja ainoaa tapaa ruokkia koko ihmiskuntaa ei ole.

- Lihansyöntiä tulee vähentää rajusti. Se on melko kiistatta todistettu fakta.

- Mikä sopii yhdelle alueelle, ei sovi toiselle.

- Suomalainen maatalous ei ole puhdas pulmunen.

- Suomalainen maatalous on maailmanvertailussa silti poikkeuksellisen vastuullinen.

- Suomalainen maatalous ei osaa hyödyntää omia vahvuuksiaan vientimarkkinoilla.

- Ei ole ekologisesti järkevää syöttää ihmisille suomalaista tomaattia helmikuussa, vaikka se olisikin taloudellisesti mahdollista.

- Ei ole ekologisesti järkevää syöttää soijaa eläinten rehuksi täällä, missä se ei kasva vaikka se olisikin taloudellisesti kannattavaa.

- On mahdollista olla sekasyöjä jonka ruokavalio on hyvinkin eettinen ja ekologinen.

-Keskustelussa ei ole voittajana poliittinen kanta tai muu aate tai jokin valtio. Voittaja tai häviäjä on koko maapallo.


 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

11Suosittele

11 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (40 kommenttia)

Käyttäjän Taukovihko kuva
Timo Kilpiäinen

Mitä tähän nyt voi yhtenä keskustelijana todeta?

Hieno kirjoitus ja erittäin asiallisia ja ennen kaikkea rauhallisen järkeviä pointteja.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Sinulla on usein (jätän sanomatta aina) tolkullisia näkökantoja keskusteluihin. Tosin tuo sama pätee lähes kaikkeen, mistä keskustellaan. Väkisin yritetään viedä läpi oma totuus tai ainakin vähintään kaatamaan naapurin totuus ja oikeastaan erityisesti se naapuri.

Mutta takaisin tuohon ruokakeskusteluun. Suomalainen maanviljelijä on varmasti perinteisesti ollut hyvinkin vastuuntuntoinen. Luonnon ehdoilla eläminen on ollut elinehto. Ja hän on ollut myös hyvin oppimiskykyinen ja oppimisvalmis. Kunhan asiat on vain tultu esittämään oikein. Siis sillä mielellä, että haetaan ratkaisu ongelmaan.

Mutta kyllä se varmaan alkaa nyppimään, jos puolet porukasta alkaa esittämään heidät suunnilleen yhteiskunnan loisiksi tai ympäristön pilaajiksi. Se ei ole oikein hedelmällinen lähtökohta keskustelulle.

Katsotaan, ehdinkö palaamaan noihin teeseihisi lähemmin. Äkkiä katsoen ne näyttävät aika hyviltä.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

"Lihansyöntiä tulee vähentää rajusti. Se on melko kiistatta todistettu fakta."

Ei normatiivinen lause ole faktaa. Lihan kulutus muuten kasvaa Suomessa: http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/lihan...

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Kyllä tarvittava toimenpidekin voi olla tosiasia. Ja Välttilähän vielä lisäksi kertoo sen totuusarvon olevan lähellä ykköstä (0-1 skaalalla) mutta ei tasan 1.

Lihan kulutus on nousussa varmaan siksi, että suuret ikäluokat ovat lapsena tottuneet siihen, että liha oli ylellisyyttä. Ovat opettaneet lihansyönnin vielä seuraavallekin sukupolvelle. Kaiken lisäksi liha (ja kala) ovat vielä erittäin hyvää ruokaa. Kasviksia, juureksia, marjoja ja hedelmiä unohtamatta, jotka myöskin ovat erittäin hyvää ruokaa.

http://www.murnis.com/murnis-warung/warung-introdu...
Tuolla muistaakseni menun kansilehdellä luki vapaasti suomentaen 'Jos on tehtävä valinta terveen ja maukkaan ruuan välillä, valitsemme maukkaan'. Listalta löytyy niin lihaa kuin kasvistakin.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Vetoomus Vihreille, voisitteko siirtää sittisontiaisia Kärsämäen ylämaankarjanalueelle, sillä niiden ruuassa ei olisi säiliörehujen jäämiä, niin kannalla olisi mahdollisuus säilyä maassamme.Phatkiellet kertovat vihreiden siirrellee sammakoita ja niidenkutuakin luonnonsuojelutarkoituksessa.

Kanahan jalostaa kasvisruuan lehmänlailla toisenlaiseksi ravinnoksi.

Tosin nämä asiantuntijay eivät pääsääntoisesti edes tiedä mita on se valkea kananpaskassa..

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #6

Perskules, Aimo veti sittisontiaiskortin esiin - nyt on muuten vakava paikka.. ;-)

Oletko jatkanut tutkimuksia Kärsämäen sittisontiaispolulaation parissa? Oletko löytänyt syytä vähenemiselle?

Laitan sulle kyllä yhden näytteenä Kangasniemeltä ensi kesänä kuten kerran sovittiin. :-)

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes Vastaus kommenttiin #8

Kiitos näytteestäsii jo ennakkoon, mutta sittijäiset katosivat, kun AIV-säiliörehu otettiin ruokinnassa käyttöön, kun aikaisemmin käänsi lehmänläjän, niin saattoi olla viisikin sittisontiasta samassa läjässä. AIV tuhosi sittisontiaisten elinmahdollisuudet.
Voisiko tuosta Miilurannan Ylämaankarjan ruokinnantapauksesta tehdä projektin sittisontiaskannan säilyttämiseksi, kun Kangasniemelläkin tuntuu ainakin yksi elävä vielä löytyvän

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #9

Aimo,
ano sie EU-rahat tutkimukseen, niin mie oon mukana. ;-) Onhan tämä traagista Kärsämäelle.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes Vastaus kommenttiin #11

Muualla maassamme on varmaankin vahva kanta, niin olen väärässä.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen Vastaus kommenttiin #6

Mikä lantakuoriaislaji sinulla Aimo on siellä Keuruulla erityisenä huolenaiheena?

sontiainen Geotrupes stercorarius (Linnaeus, 1758)
metsäsittiäinen Geotrupes stercorosus (Scriba, 1791)
kevätsittiäinen Geotrupes vernalis (Linnaeus, 1758)
pulskasantiainen Aegialia arenaria (Fabricius, 1787)
hoikkasantiainen Aegialia sabuleti (Panzer, 1797)
laakalantiainen Aphodius erraticus (Linnaeus, 1758)
piilolantiainen Aphodius subterraneus (Linnaeus, 1758)
ukkolantiainen Aphodius fossor (Linnaeus, 1758)
aholantiainen Aphodius haemorrhoidalis (Linnaeus, 1758)
pyörölantiainen Aphodius brevis Erichson, 1848
nummilantiainen Aphodius arenarius (Olivier, 1789)
kaarilantiainen Aphodius rufipes (Linnaeus, 1758)
metsälantiainen Aphodius depressus (Kugelann, 1792)
laidunlantiainen Aphodius luridus (Fabricius, 1775)
pikkulantiainen Aphodius pusillus (Herbst, 1789)
vuonalantiainen Aphodius coenosus (Panzer, 1798)
tadelantiainen Aphodius contaminatus (Herbst, 1783)
hakalantiainen Aphodius conspurcatus (Linnaeus, 1758)
täplälantiainen Aphodius paykulli Bedel, 1908
kirjolantiainen Aphodius distinctus (Müller, 1776)
auhtolantiainen Aphodius punctatosulcatus Sturm, 1805
naudanlantiainen Aphodius sphacelatus (Panzer, 1798)
syyslantiainen Aphodius prodromus (Brahm, 1790)
paahdelantiainen Aphodius serotinus (Panzer, 1799)
silkkilantiainen Aphodius tomentosus (Müller, 1776)
helolantiainen Aphodius merdarius (Fabricius, 1775)
pihalantiainen Aphodius fimetarius (Linnaeus, 1758)
salalantiainen Aphodius pedellus (DeGeer, 1774)
punalantiainen Aphodius foetens (Fabricius, 1787)
kangaslantiainen Aphodius fasciatus (Olivier, 1789)
mustalantiainen Aphodius ater (DeGeer, 1774)
pohjanlantiainen Aphodius borealis Gyllenhal, 1827
hirvenlantiainen Aphodius nemoralis Erichson, 1848
lapinlantiainen Aphodius lapponum Gyllenhal, 1806
poronlantiainen Aphodius piceus Gyllenhal, 1808
hietalantiainen Aphodius sordidus (Fabricius, 1775)
rusolantiainen Aphodius rufus (Moll, 1782)
särkkälantiainen Aphodius ictericus (Laicharting, 1781)
kunttalantiainen Aphodius niger (Panzer, 1797)
mantulantiainen Aphodius plagiatus (Linnaeus, 1767)
vaisulantiainen Aphodius lividus (Olivier, 1789)
lounalantiainen Aphodius granarius (Linnaeus, 1767)
niittymantuainen Heptaulacus villosus (Gyllenhal, 1806)
mustamantuainen Oxyomus sylvestris (Scopoli, 1763)
juurimantuainen Psammodius sulcicollis (Illiger, 1802)
pikkulaakasittiäinen Onthophagus nuchicornis (Linnaeus, 1758)
isolaakasittiäinen Onthophagus gibbulus (Pallas, 1781)
katkolaakasittiäinen Onthophagus fracticornis (Preyssler, 1790)

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #12

Heh,
Aimo, pitää valita, kaikkia en muuten etsi.. Tarkan tunnistamisenkin saanee joku muu tehdä. Rouhea lista.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes Vastaus kommenttiin #12

Älä nyt kuitenkaan tee muuttoilmoitustani Keuruulle.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen Vastaus kommenttiin #16

Pahoittelut! Merkillisiä nämä mukaparemmintietävät näpyttelyn oikaisimet. Onhan Kärsämäki tietenkin tuhannesti mielenkiintoisempi paikka kuin joku Keuruu.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

#3 #4 Jouni viittaa Humen giljotiiniin. Toimenpide voi olla "tarvittava" vain, jos teemme sen arvoarvostelman, että koko ihmiskunnan tuhoutuminen ei olisi hyvä.

Fakta on, että lihansyönnin vähentämättä jättäminen todennäköisesti aiheuttaisi huomattavia sukupuuttoja.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu Vastaus kommenttiin #13

Eihän Välttilä esittänytkään lihansyönnin vähentämistä moraalisena valintana vaan toimenpiteenä, joka on ennemmin tai myöhemmin edessä halusimme tai emme. Toimenpide, joka on tosiasia, joka voidaan johtaa ihan muista tosiasioista. Ilman mitään moraalisia valintoja.

Jos nyt oikein ymmärsin.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #19

Tämä nyt on filosofian kieltä. Kun sanotaan "tulee vähentää", se on normilause, jota ei voi johtaa faktoista. Elämän ja kuoleman kysymyksessä Humen giljotiini on voimaton. Se onkin ajalta ennen luonnonvalintateoriaa.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu Vastaus kommenttiin #20

Ok, ehkä opin jotain, ehkä en...

JK. Vähintään tämäkin osoitti, että vaikka onkin muita viisaampi, sitä eivät muut välttämättä ilman rautalankaa ymmärrä.

Käyttäjän IiroOrava kuva
Iiro Orava

Miksi ei muuten voisi olla jotai sertifikaattia lihan eettisyydelle?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Iiro,
kaiketi eläintuotannossa luomu on samalla merkki jonkinmoinen merkki eettisyydestä: "Esimerkiksi kana pääsee luomutilalla kuopsuttamaan maata ja nukkumaan orrella. Sika saa tonkia ja lehmä elää laumassa. Luomueläimiä ei kytketä tai pidetä häkeissä. Ne myös ulkoilevat paljon ja laidunkauden ulkopuolella nauttivat ulkoilmasta jaloittelutarhoissa"

https://fi.wikipedia.org/wiki/Luomuel%C3%A4intuotanto

Tässä luomuajattelussahan on tosin se veikeä piirre, että esim riista ja luonnosta kerätyt marjathan eivät ole luomua, koska niiden kasvua ja elämää ei olla valvottu luomutuotannon vaatimalla tavalla. Niille pitäisi Suomessa kehittää joku oma tunnus, tosin eiköhän ihmiset sen ymmärrä muutenkin.

Mielestäni tuotanto voi olla eettistä sen olematta luomusertifikaatin alla, mutta se nyt on ainakin olemassa puutteineenkin.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Hyvä kirjoitus ja hienosti tehty lista. Lopun listauksestasi itse voin olla kenties mitättömiä vivahde-eroja lukuunottamatta yhtä mieltä kaikesta.

Ongelma tässä syntyi heti alussa kansanedustaja Kärnän ruokahaasteessaan esittämistä väitteistä. Hän kertoi rehvakkaasti valintansa olevan kaikista eettisin ja ekologisin. Siis vain yksikertaisesti parempi kuin kaikki muut.
Tällä ja esitetyillä huterilla sekä pääosin virheellisillä perusteilla vähäteltiin muiden valintoja ja mielipiteitä sekä nostettiin omat ajatukset korkealle jalustalle. Yhtä hyvin hän olisi voinut esittää väittämän siitä, että Keskusta on maailman eettisin ja ekologisin puolue. Olisi sekin varmaan vastareaktion synnyttänyt?

Jopa mainonnassa ja markkinoinnissa ei käytetä väittämiä eettisimmästä tai ekologisimmasta puhumattakaan maailman sellaisesta. Mikäli esität tällaisen väittämän joudut todistamaan hyvin pian sen markkinatuomioistuimessa tai markkinoinnin eettisessä neuvostossa. Jos näitä väitteitä käsiteltäisiin noissa paikoissa, olisi Kärnän postilaatikko täynnä uhkasakkoja ja epäeettisen mainonnan kieltoja.

Kenties tätä muuten pitäisikin laajentaa poliitikkoihin? ;-) Siitä tulisi veikeää. Yleensäkin toivoisin poliitikkojen tutustuvan viljelemiensä käsitteiden sisältöön, on käytännössä mahdotonta todeta todistettavasti jonkun olevan maailman eettisintä. Lyhyt moraalifiosofian opus riittänee alkuun. Pitää ymmärtää mitä väittää.

Itse luulin jo hetken Kärnän ottaneen jotain tästä opikseen ja tulleen kirjoittamallesi sovintoa hakevalle linjalle, kunnes hän yhteen näistä blogeista kommentoi vielä tänään puolen päivän aikaan:
"Riistaliha on eettisintä ja ekologisinta. No doubt about it. Suomalainen eläintuotanto on myös eläintuotantona maailman eettisintä ja ekologisinta."

No doubt about it.. You can have your own opinions, but You can't have your own facts. Muistutan vielä kaikkia arvon lukijoita, että yksikään täällä aiheesta bloganneista ei ole esittänyt vastaavaa väittämää omasta ruokavaliostaan eikä mistään muustakaan ruokavaliosta - ainoastaan osoittanut, ettei tuo Kärnän väittämä ole oikeudenmukainen eikä kohtuullinen. Siitä tässä kaikesssa on kyse.

Rest my case - lepuutan laukkuni. ;-)

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Kärnän väitteissä oudointa on, että hän, peruskepulaisesti, vastustaa geenimuuntelua, ovatpa sen vaikutukset ruoan määrään ja laatuun mitä tahansa.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Kiitos jälleen loistavasta tekstistä!

Kun oikein etsii, niin löytää kommentoitavaakin:

"Euroopassa varsinkin ollaan keskimäärin ylpeitä omasta ruokakulttuurista ja tuotannosta. Suomessa maanviljelijää ja sen ruoan tuottajaa pidetään yhteiskunnan loisena joka ei muuta tee kuin tuhoaa ympäristöään."

Väittäisin, että suuri syyllinen on huonojen aikojen suomalaisiin, niin kuluttajiin kuin tuottajiin iskostama asenne ruoasta mahdollisimman edullisena nälän poistajana. Lopputuloksena kuluttaja kantaa marketista halpaa bulkkimoskaa, ja tuottaja yrittää tuottaa sitä mahdollisimman halvalla.

En tiedä mitä pitäisi tehdä, että laatua alettaisiin vaatia ja tuottaa? Noin esimerkiksi, mistä ihmeestä saa sellaista sianlihaa joka ei ole ravannut Sukulan juoksumatolla rasvanpoistossa?

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Helppous on jostain syystä ruokatrendi jota suomalaisille tuputetaan. Olin nauraa itseni tärviölle kun näin ensi kerran pussitettua, valmiiksi silputtua salaattia. Mutta niin sitä vain minäkin olen siihen sortunut joskus.

Kaiken pitäisi syntyä äkkiä, puolivalmistein tai huonoista raaka-aineista. Suomalaiset valmismarinadit ovat jotain ihan umpihullua.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Olen antanut itseni uskoa, että valmiiksi silputut salaatit tai valmiiksi kuoritut sipulit ovat marginaali-ilmiö. Laatu, tai sen puute minua jurppii enemmän. Se, että käyttää aikaa ja energiaa ruoan valmistukseen, ja lopputuloksesta maistaa että kunnollisten raaka-aineiden löytämiseen tarvittava perinpohjainen salapoliisityö olisi taas ollut tarpeen, syö miestä rotan lailla.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Tomi,
toteat: "En tiedä mitä pitäisi tehdä, että laatua alettaisiin vaatia ja tuottaa? Noin esimerkiksi, mistä ihmeestä saa sellaista sianlihaa joka ei ole ravannut Sukulan juoksumatolla rasvanpoistossa?"

Se on kysymys osittain siitä, mikä koetaan laaduksi. Terveysintoinen trendi tuntuu olevan hakea vähärasvaisinta lihaa, ja se käy kaupaksi. Jos puhutaan mausta, niin rasvattomuuden korostaminen on syvältä - rasva tuo makua ja pitää lihan mehukkaana. Oman kokemukseni mukaan suuri joukko arvostaa myös tätä ja kyllä noita tuottajia on sekä lisää varmaan tulee.

Tai sitten aletaan myydä rasvatonta pekonia.. ;-)

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

No, kanapekoni (vai oliko broileripekoni) on jo aika lähellä sitä. Pitihän sitä kokeilla. Kaikki kokeilut eivät onnistu...

Ei maussa sinänsä valittamista mutta ei siinä myöskään mitään lisäarvoa ollut. Ei varsinkaan, jos halusi tehdä pekonia ja munia.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #25

Heh, tämän perusteella taidan jättää kanapekonin kokeilematta. Jo tuolla ns fileepekonilla tulee mauttomampi tulos.

Olen kuullut joskus, että jenkeistä viedään suunnaton määrä kanankoipia ulkomaille, kun halutaan vain helppoja fileitä. Koivissa on rasvaa ja kaikkea (myös makua), sillähän että leivitetään ja paistetaan upporasvassa ei taas ole mitään väliä. Useissa koulupiireissä Jamie Oliverin mukaan ranskalaiset lasketaan kasviskiintiöön.. ;-)

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes Vastaus kommenttiin #25

Jokaisella on omat käsityksensä kuten silläkin ravintolan asiakkaalla jolle hovimestari suositteli häränkieltä, johon asiakas minä en hlua syödä sitä joka on ollu suussa, minä otankin kananmunia.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala

- Lihansyöntiä tulee vähentää rajusti. Se on melko kiistatta todistettu fakta.
Kyllä, mutta niin kuin sanoit, niin siinä järki käteen miten se tehdään. Eikä silleen että kaikki liha, vaan lasketaan hyödyt ja haitat, esim. mikä eläin on tarpeellinen. Esim. pelkkään lihantuotantoon meneviä eläimiä ei saisi pitää.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Ja vielä vähemmän pelkkään turkistuotantoon meneviä saisi pitää...

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala

Niin, turhuutta se on, mutta tuskin kovin päästöintensiivistä.
No, meidän silakathan ne syö, heh.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Suomessa kulutettiin lihaa 79,4 kg/hlö. Tässä on mukana kaikki liha. Broilerista nautaan.

Ruokailu suosituksissa ei lintujen lihaa edes ole mukana Huom! Tanskassa ollaan luvussa 114kg. Ranskassa 88kg jne..

Suomi on kehittyneiden maiden häntä päässä. Eikös?

Maailman lihan kulutus oli 41,3kg/hlö. Arviotiin nousevan 45,3kg vuoteen 2030 meneessä.

Nyt kun suomessa on väestöä 5,5 miljoonaa ja maailmalla sitä on 7 miljardia ja 15 vuoden päästä miljardi tai puolitoista lisää. Mitä tuolla teidän puuhkaamisellanne on merkitystä? Jos suomessa ei syötäisi lihaa lainkaan?

Tämän pääsisältö on, kuten vihreillä ja vastaavilla aina. Muita halutaan pakottaa elämään, kuten joku pikku joukkio haluaa. Maailman ympäristöongelmia eikä ruoantuotannon ongelmia tällä ratkaista.

Järkevät asia tietenkin kannatta tehdä. Esim terveyteen vaikuttavat asiat. Nämä maailman ruoantuotantoon liittyvät asiat ovat hiukan eriluokassa suomen vihreiden pipertämisen kanssa.

Millään tällaisella ei ole lopulta merkitystä, jos väestönkasvun suuntaa ei saada muuttumaan. Tai edes pysähtymään. Vielä takavuosina siitä puhuttiin. Ei liene enää poliittisesti korektia.

Tosiasioista pitäis puhua. Vähän kuin eräässä keskustelussa joku vihreä horisi muovipussien kulutksesta ja perusteluna oli, että ne päätyvät valaiden kitaan. Siis Suomesta. Täältä Raisiosta ne päätyvät ainakin polttolaitokseen. Muovinkuluksen vähentäminen on järkevää ja niiden pussienkin. Ne ovat korvattavissa paremmilla tuotteilla. Oma pussien kulutukseni on ainakin vähentynyt huomattavasti. Perusteluiden pitäisi olla hiukan järkevämpiä.

Käyttäjän MikkoVlttil kuva
Mikko Välttilä

Paatko linkin tuohon vertailuun?

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

En nyt taas löytänyt ihan niitä mitä tuossa lueskelin viimeksi. Mutta kyllä näitä on ja ne ovat aika saman suuntaisia.

http://www.lihatiedotus.fi/liha-tilastoissa/lihan-...

http://chartsbin.com/view/12730

Haulla wolrd meat consumption per capita

Asialliset hommat kannattaa tehdä. Nämä jutut vain vaikuttavat niin tarkoitushakuisilta.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Jp Lehto,
perustelusi eivät ole kovin kestäviä. Lähtökohtasi näyttää olevan, että koska Syomi on maailman mittakaavassa pieni, niin ei tarvi tehdä mitään - niillä ei ole vaikutusta.

Miten sitten olisi, hommataako sitten kaikille vaikka Hummerit autoiksi ja pistetään kunnolla haisemaan, eihän sillä ole mitään merkitystä?

Toteat: "Millään tällaisella ei ole lopulta merkitystä, jos väestönkasvun suuntaa ei saada muuttumaan. Tai edes pysähtymään. Vielä takavuosina siitä puhuttiin. Ei liene enää poliittisesti korektia."

Kyllä siitä puhutaan, mutta tähän vaikutusmahdollisuutemme ovat kovin pienet. Joten kannattaa tehdä puhua ja tehdä tekoja, joihin pystymme - ei vihreiden kuitenkaan kannata lähteä Afrikkaan jakamaan kondomeja.

Tosiasioista pitää puhua, valaskysymys ei liene kovin merkittävä, joku harhailija taisi joskus käydä Itämerellä. Ei muovipussien vaikutus Suomen luontoonkaan nyt edullinen ole. Virheitä perusteluissa tehdään molemmin puolin leiriä mikä on valitettavaa mutta inhimillistä. Todella ikävää on, että niihin tarttumalla saadaan ohjattua keskustelu väärille urille.

Tuli mieleeni vanha juttu. Kaveri vastasi kysyttäessä hänen uskostaan yksilön vaikutusmahdollisuuksiin seuraavasti: Eikös ne Aatu ja Josefkin ollut yksilöitä. ;-)

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Enhän minä sanout, että ei kannata tehdä mitään. Mutta ole syömättä lihaa. Tee ratkaisu itse.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #37

Jp,
minä teen omat ratkaisuni enkä ole varmaan parissakymmenessä tai yli kommentissa aiheeseen tuputtanut ratkaisujani kertaakaan kellekään. Ja vaikka olen vegaanejakin puolustanut, niin itse en ole sinne päinkään.

Ongelma syntyi siitä, että Kärnä alkoi puhua aivan höpöjä ilman faktoja. Hän alkoi väittämään omia ratkaisujaan eettisimmiksi, ekologisimmiksi ja maailman eettisimmiksi. Siitä tämä soppa syntyi. Niitä oli pakko oikoa.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto Vastaus kommenttiin #38

No tämä on myös totisinta viherpopulisimia. Lätkäistään vielä lihavero ja lihantuotantovero. Maailma ei parane senttiäkään ja suomalaiset tuovat lihansa ulkomailta. Taitaa olla hintojen takia muutoinkin tulevaa kehitystä.

Nämä ovat sellaista hörhöilyä, jolla tosiaan ympäristön ja maailman tilaa ei paranneta.

Pääsisältö tässä on tämmöisten joukkioiden halu käyttää valtaa nimenomaan muihin ihmisiin. Perusteluina käytetään aivan mitä tahansa, jotta päästään moralisoimaan. Esimerkkejä on muitakin, tuulisähkön tuotanto käyrää voi käydä katselemassa

http://www.fingrid.fi/fi/sahkomarkkinat/kulutus-ja...

Jos tämän hömpän varassa oltaisiin ei suomessa olisi tuotettu mitään ja kylmäkin olisi välillä tullut. Ehkäpä todellinen tarkoitus on täyttää joidenkin ihmisten taskut veronmaksajien rahoilla.

Mutta kyllä maailmassa höynäytettäviä näköjään riittää. Vihreillä on siis lupaavaa tulevaisuus. Suomesta ei voi sanoa samaa. Mutta eihän sillä mitään merkitystä isompien asioiden ollessa kysymyksessä.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #39

Heh,
aina kun vihreiden vastustajalta muut keinot loppuvat, tuodaan esille tuulivoima - kätevää.

Voisitko Jp ystävällisesti tarkentaa mikä vastauksessani oli sitä viherpopulismia? Totesithan vastauksessasi nimenomaan minulle:"No tämä on myös totisinta viherpopulisimia."

Avuksi pohdintaasi wikipedian kuvausta populismista:
"Populismi tavoittelee laajaa kannatusta tarttuvilla iskulauseilla, vaatimalla asioita, joita enemmistö haluaisi, kehumalla ”todellista kansaa” ja pilkkaamalla räikeästi poliittisia vastustajiaan"

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Kunhan saisi edes joka kaupasta kanaa, nautaa, possua ilman tuota inhottavaa marinadilitkua.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset