Mikko Välttilä Laatikon ulkopuolella on usein hyviä ajatuksia!

Luomun vahva brandi on suuri ongelma suomalaisen lähiruuan voittokululle.

  • Kuvassa Free Range sikoja ja kanoja Suomesta.
    Kuvassa Free Range sikoja ja kanoja Suomesta.

Törmään työssäni MunaEggsPress- suoramyyntipalvelun pyörittämisessä päivittäin kysymykseen "onko tämä luomua?" ja joudun vastaamaan ettei se ole. Ja näen kiinnostuneen asiakkaan silmissä pettymyksen. Ehkä jopa häivähdyksen puolustusmekanismin kytkeytymisestä: "tuohan yrittää myydä minulle tehotuotettua kuraa!".

Mutta kun asiat eivät ole niin yksinkertaisia. Luomu on ihmisen tekemä säädöstö ihmistä varten. Se kyllä takaa monta hyvää asiaa, muttei ole läheskään aina välttämättä se ainoa oikea tapa tuottaa eettistä ja laadukasta ruokaa.

Olen hyvin hämmästynyt siitä, miten vähän luomuruokaa Suomessa myydään, kun suhteutetaan myyntimäärä brandin imagoon. Kuluttajat kokevat luomun kaiken puhtaan ja hyvän edustajaksi. Siitä on tullut yleisnimitys ja adjektiivi, joka kuvaa järkevää ja eläimiä kunnioittavaa tuotantotapaa.

Miksi tämä sitten olisi ongelma? Koska luomu-sertifikaatin saa tuotteelleen vain jos pystyy ja haluaa täyttää luomu-säädöstön jokaisen ehdon. Kuluttaja ei ymmärrä, että luomupossun kinkusta tulee ei-luomua, jos se savustetaan palvaamossa, jolla ei ole luomu-hyväksyntää. Eivätkä he ymmärrä sitäkään, että ruisleipää, jonka jokainen raaka-aine on luomua ei voi markkinoida luomuna, jos leipomoa ei ole tarkastettu luomun varalta. Miten kuluttaja voisi ne ymmärtää, kun säädökset ovat täysin käsittämättömiä ja maalaisjärjen vastaisia?

On paljon tuottajia, jotka eivät periaatteellisista tai taloudellisista syistä halua tuottaa luomu-säädöstön mukaisesti. Kuitenkin he voivat tuottaa niittynautaa, ulkoilevia sikoja, ulkokananmunia tai vaikkapa maitoa täysin luomuhyväksytyissä olosuhteissa. Mennä jopa kaukaa yli minimivaatimusten, mutteivät silti ole vaikkapa rehustukseltaan luomua.

Ja tämä on se ongelma: Jotta saa paikan kuluttajien sydämessä, on oltava luomu. Jos ei ole, on tehobulkki ja vähintäänkin vesistönpilaaja ja eläintenrääkkääjä.

Me tarvitsemme vahvan ja tehokkaan perusmaatalouden. Me tarvitsemme myös luomun. Ihan niin vahvana, kuin se nyt onkin. Jotta me saisimme takaisin elävän maaseudun, me tarvitsemme myös vahvan kolmannen tuoteryhmän: free-range, grass-fed, torjunta-ainevapaa ja niin edelleen. Siis fiksujen suomalaisten maajussien fiksusti eläimiä ja ympäristöä kunnioittaen tuottamaa huippuluokan ruokaa, josta kuluttajat kyllä ovat valmiita maksamaan. Varsinkin, jos siinä välissä ei ole koko elintarvikeketjun koneistoa, vaan viljelijä ja ehkä siinä naapurissa oleva pieni teurastamo tai pakkaamo.

 

 

 

Tämä kirjoitus on julkaistu myös blogissani: http://www.mikkovalttila.fi

Olen aikaisemmin kirjoittanut aiheesta:

 

http://mikkovlttil.puheenvuoro.uusisuomi.fi/158982-ulkovapaanluomuonnell...

http://mikkovlttil.puheenvuoro.uusisuomi.fi/162770-tuotantoelainten-kars...

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (55 kommenttia)

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Jostain luin että myös tuontituotteissa on sama ongelma. Luomusertifikaatti on niin kallis että kaikki luomutuotteet eivät pysty ilmoittamaan että ovat puhtaita.

Käyttäjän MikkoVlttil kuva
Mikko Välttilä

Sekin on varmasti totta. Mutta tuohan on ongelma kääntäen. Kaikki eivät pääse luomuun, jotka haluaisivat. Suomessa ongelma on enemmänkin se, että ne, jotka eivät halua, eivät pääse markkinoille, vaikka tuote olisi kuinka eettinen ja laadukas.

Kari Ahveninen

Luomun ongelma ei ole vahva brändi vaan vahva ja yli-innokas virkakoneisto ja liian "hyvät" määritykset.

Hyvä ääriesimerkki on erään ystäväni viljely, siellä tuotettua härkäpapua joka kasvatetaan ilman torjunta-aineita, ilman lannoitteita, ilman säilöntäaineita jne. ei kelpuuteta luomuksi vain sen takia että sen kanssa vuoroviljellään vehnää. Ja papua kasvatetaan nimenomaan sen takia että se tuo maahan typpeä ja muita hivenaineita, joten vehnä ei tarvitse niin paljoa lannoitteita.

Kumpi siis oli vahvempi, brändi vai yli-innokkaat määräykset ja virkamiehet jotka niitä toteuttavat?

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel Vastaus kommenttiin #30

"Härkäpapua ei kelpuuteta luomuksi vain sen takia että sen kanssa vuoroviljellään vehnää".

Kyselepäs hyvältä ystävältäsi uudestaan; olet ilmeisesti ymmärtänyt väärin. Palkokasvien vuoroviljely viljan kanssa ei ole kielletty vaan suositeltava ja itse asiassa esimerkillistä.

Siitä olen täysin samaa mieltä, että nimenomaan Suomessa "yli-innokkaat määräykset ja virkamiehet" ovat olleet valtava ongelma viljelijäväestölle (ja luomulle erityisesti).

Kari Ahveninen Vastaus kommenttiin #31

Kyseisessä tapauksessa on kaksi asiaa:
1. ylettömän raskas lupamenettely jotta pavuille saisi luomuleiman
2. koska ne kuitenkin ovat vain sivuseikka ja vehnä se varsinainen tuotantovilja jolle vuoroviljelyn lisäksi käytetään keinolannoitteita niin se jo yksistään riittää ettei luomuleimaa saa.

Jotta siis saisi luomuleiman pavuille (jotka on kasvatettu ilman torjunta-aineita, keinolannoitteita jne.) pitäisi useamman vuoden ajan kasvattaa vehnätkin ilman keinolannoitteita koko tilan alueella. Ja se vehnä kuitenkin on pääasia ja tulon lähde, pavut lähinnä syötetään sioille rehuksi.

Käyttäjän MikkoVlttil kuva
Mikko Välttilä Vastaus kommenttiin #30

Päättelen kirjoituksestasi, että vehnä viljellään tuolla tilalla tavanomaisin metodein? Ja että tila ei ole luomu-tila? Juuri tusta kiikastaa. Viranomaisillakin on ihan kivasti järkeä nykyään, mutta eivät he voi sääntöjä ylittää.

Luomu on käykkä ja iso standardi, jossa tila joko viljelee luonnonmukaisesti aina ja joka vuosi, tai sitten ei ollenkaan. Luomuviljelyyn siirryttäessä ja luomun säännöin viljeltäessäkään kahden ensimmäisen vuoden satoa ei voi myydä luomuna, kun "maaperän pitää saada puhdistua". Luomu ei ole ympäristö- tai eläinten hyvinvointistandardi, vaikka mukana niitäkin elementtejä säännöissä on. Luomu on myrkkykammostandardi!

Kari Ahveninen Vastaus kommenttiin #33

Ei ole luomutila, mutta yksi tärkeä syy vuoroviljelylle on nimenomaan sen keinolannoitteiden käyttöä vähentävä vaikutus.
Tosin, päätellen siitä millaista määräysnippua luomuleiman saaminen noudattaa jos edes metsässä kasvanut hirvi ei kelpaa luomuksi, niin en yhtään ihmettele että sellainen on vain jollain kasvipuutarhalla joka viljelee retiisejä ja on mahdollista tappaa ötökät vasaran ja puukalikan kanssa. Luonnossa sellainen ei onnistu.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel Vastaus kommenttiin #35

Kari kirjoitti: "Ei ole luomutila" eli alkuperäinen kertomuksesi "ei kelpuuteta luomuksi vain sen takia että sen kanssa vuoroviljellään vehnää" ei pitänytkään paikkaansa, kuten vähän ounastelinkin. Toisin sanoen: se oli siis huono "ääriesimerkki" (ks. kommentti 30)

Kari Ahveninen Vastaus kommenttiin #37

Ilmari, se oli vastaus kysymykseen että onko luomutila. Ja syy miksi ei ole, on myös mainittu edellä: Liian raskas lupamenettely.
Ei kannata muutaman sadan tonnin papujen takia sellaiseen ryhtyä kun luvan saamisen edellytykset maksavat enemmän kuin on papujen arvo.

Itse tilallista kuultuani kiinnostusta olisi luomutuotantoon, mutta lupamenettelyn ja viranomaisten takia ei maksa vaivaa, juurikin vehnän vuoroviljelyn takia jossa käytetään myös lannoitteita. Ja se vehnä on se joka tuo taloon tulot, ei pavut.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel Vastaus kommenttiin #45

Juu ja samalla se oli hyvin selkeä vastaus siihen miksei tuo härkäpapu saanut luomustatusta (vrt. oma viestisi 30: "ei kelpuuteta luomuksi vain sen takia että sen kanssa vuoroviljellään vehnää").

Kari Ahveninen Vastaus kommenttiin #47

Ja sinähän olit juuri oikea virkahenkilö ilmaisemaan mielipiteesi? ok. Tollo, mikä tollo. Maksa mansikoita siitä että saat "luomutuotteita" ilman että sinulla on mitään tietoakaan onko ne luomua tai ei.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid Vastaus kommenttiin #52

Kari, myönnä nyt toki, että viestisi "ei kelpuuteta luomuksi vain sen takia että sen kanssa vuoroviljellään vehnää" oli harhaanjohtava. Ei se todeksi muutu vaikka nimittelet toisia ja rakennat olkiukkoja.

Henry

Kari Ahveninen Vastaus kommenttiin #53

Okei. Se oli huonosti muotoiltu, oikea muotoilu on se että vuoroviljely vehnän kanssa aiheuttaa niin ylipääsemättömän byrokratian, kulut ja virkamiesten mielivallan että ei paljoa sen kanssa viitsi käydä pelleilemään.

Mieluummin tuottaa papuja sioille kuin kauppaisi niitä ihmisille.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid Vastaus kommenttiin #55

Oikein! :)
Kymmenen pistettä, eli totesit "byrokratiassa business as usual" :)

Henry

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Tervehdys Mikko - pitkästä aikaa!

Täällä Kreikassa ystäväni ottivat yhteyttä suunnilleen samasta asiasta. Ensin taustoja: He haluavat viedä pohjoiseen, mm. Pohjolaan mahdollisimman puhdasta ruokaa. Lupasin tietenkin auttaa etsimällä oikeat tahot jne.

He eivät kuitenkaan olleet tyytyväisiä näihin sertifiointisysteemeihin. Esimerkkinä vaikkapa "puhdasta hunajaa". Puhdasta hunajaa saadaan myös niistä maista, jossa mehiläiset käyvät ryystämässä mettä GMO-pellolta vaikkapa maalitehtaan tai muun kemiallisen tehtaan mailta.

Heiltä hunaja tulee mm. Kreikan vuoristosta. Tulee toki myös lakeuksilta.
Niin käytiin läpi oliviöljyt yms.
Tultiin tulokseen, (eivät vielä kuitenkaan päättäneet), että hittoon kaikki sertifikaatit, koska ne eivät kerro kaikkea.

Ratkaistiin ongelma näin:
- He perustavat 'sateenvarjoyhdistyksen', jonka tehtävänä on kouluttaa ja tiedottaa sekä koordinoida vientiä.
- Jokaisella puutarhurilla on etiketissä yhdistyksen logo ja tämän www-sivuosoite + yhteystiedot.
- Jokainen puutarhuri esittelee etiketissä oman puutarhansa ja millä metoodeilla kasvattaa; ei GMO, ei kemiallisia lannotteita, ei myrkkyjä jne.
- Jokainen puutarhuri laittaa puutarhansa koordinaatit etikettiin, jotta kuluttaja voi todeta missä "Jorgoksen puutarha" sijaitsee käyttämällä esim. Google Maps'iä.
- Jorgoksen puutarhan WWW-sivun osoite, jos hänellä sellaiset on + muut yhteystiedot
- Jorgos (voi myös) pyytää siinä samassa etiketissä, kaikki hänen kuluttaja-asiakkaansa tervetulleiksi tutustumaan hänen tuotantoonsa. Sateenvarjoyhdistys järjestää ja koordinoi kulttuuriryhmämatkoja/opastettuja retkiä tätä silmällä pitäen.

Henry

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Henry Björklidin lista ei ole huono idea vaan hyvä.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Kiitos. Uskon, että saavat tarpeeksi paljon tuottajia tämän taakse. Tarvitaan vain aika paljon vapaaehtoista ja sitoutunutta porukkaa viemään tämä läpi.
Meillä ei tietääkseni ole (vielä) ketään logistiikka-gurua. ;) Mutta kyllä se siitä.

Henry

Käyttäjän MikkoVlttil kuva
Mikko Välttilä Vastaus kommenttiin #19

Moro Henry!

Ei ole huono idea Jorgoksella! Jotain tuollaista mä olen viritellyt täälläpäinh ja yrittänyt vähän tulla siksi logistiikka-guruksi!

Oletkos tutustunut tähän: https://www.facebook.com/groups/827477007270617/

Mä aloitin tuon homman ja nyt mukana on jo mehiläistarhuri, kotileipuri, makkara- ja lähieines tehtailija....

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid Vastaus kommenttiin #26

OK!
Mä liityin ja nyt on vain hyväksyntää vaille!
Toivon, että myös mahdollisimman moni kuluttaja tulisi mukaan keskusteluihin.

Joka tapauksessa, voitaisiin yhdessä kehittää näitä "oma sertti"-juttuja. Ja tietenkin myös logistiikkaa, markkinointia yms..
Voisin varmaankin tuoda täysin ekologista "virgin" oliiviöljyä, vapaasti Sinun luonasi (tai missä teillä myyntipiste onkaan) jotakuinkin 6 - 6,50 € litra 10 litran pöniköissä. Noin niinkuin esimerkin vuoksi. Katsoppa mitä tämä maksaa per litra kaupassa. Nimenomaan "Virgin olive oil", ei sitä halvempaa.

Minun s-postiosoite: Henry.Finland@gmail.com
Ja voi minulle muutkin kirjoitella. Nimenomaan kiinnostaa kuluttajan näkövinkkeli.

Tilannehan on se, ettemme kuluttajina lainkaan tiedä mitä syömme. Suunilleen kaikki prosessoidut ruuat ovat huijausta; maku- ja tuoksuvahventimia ja muita E-numeroita.
Siksi olisi tärkeää, että kaikki informaatio olisi saatavilla. Vaikka kaikki mahtuisikin etu-ja takaetikettiin normaali kirjasinkoolla, niin valokuvia yms. infoa voi sitten laittaa jokaisesta tuotteesta www-sivuille. Ja minä olen se, joka tekee vapaaehtoistyönä näitä www-sivuja näille meidän renkaan viljelijöille.

Vielä: Jos mukana on jo mehiläistarhuri, meidän on turha tuoda hunajaa Suomeen, vaan me voimme myydä hunajat reitin varrella esim. Saksaan. Joukossamme on jo eräs itävaltalainen koordinaattori-markkinoija.

Henry

Käyttäjän VesaHytnen kuva
Vesa Hytönen

Minä hämmästyin kun huomasin kaupan hyllyllä tölkin, jonka kyljessä luki, että sisältö on Luomu Mustikkakeittoa. Mitä ihmettä? Viimeisen päälle luomufani ystäväni kertoi, että silloin mustikan keruualue on tarkastettu ja hyväksytty, samoin poimijalla taitaa olla jokin sertifikaatti tai luomupassi, tuotantovaiheen vaatimuksista en sitten enää tiedä.

http://www.valio.fi/tuotteet/mehut-ja-marjakeitot/...

Kun meidän muori käy mustikassa tuolla meidän takamailla ja itse keittää siitä minulle soppaa, niin sen ekologisempaa ja luonnonmukaisempaa on vaikea kuvitella. Ilman ensimmäistäkään sertifikaattia.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Syöt ilman serttiä!!???? o^0

Henry

Käyttäjän KalleSalo kuva
Kalle Salo

Tässä on massiivinen ideologinen ja propagandistinen ongelma, jota ei auta yhtään se, ettei tavan tallaaja ymmärrä mistä käsitteiden merkitys tulee. Ihan kuten yllärit siitä ettei hirvenliha tai puolukat ole luomua. Luomu, tuo byrokraattislegislatiivinen brändi on uskonnollis-ideologistettu niin ennennäkemättömän tehokkaasti, etten heti keksi historiastakaan mitään verrokkia. Brändin ja 'luonnonmukaisen' ero on hävitetty täydellisesti ja tavanomainen versus luomu -kahtiajako on kärjistetty niin onnistuneesti kuin mikään koskaan, polarisoiden kuluttajat ja jopa tuottajatkin omiin ryhmiinsä. Kaikki positiivinen on ehdollistettu 'luomuun' niin hyvin, että toinen positiiviseksi koettu, eli 'lähi', ajatellaan siten automaattisestsi luomuksi.

Onkohan keskushallinto tästä ylpeä vai tajuaakohan se edes mitä on saanut aikaan. Ainakin uuden tukikauden kiemurat tuntuvat tökkivän tuottajia siirtymään luomun suuntaan. Paljon paremmat tuet ja erinäisiä erivapauksia.

Käyttäjän MikkoVlttil kuva
Mikko Välttilä

Lähi on tosiaan ongelmissa iilman luomumerkintää. Mitä tälle voisi tehdä?

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Siirtymällä luomuun; sehän käy kohtuuhelposti: sinun peltosi ovat näköjään jo luomussa. Teet rehusopimuksen jonkun luomukasvitilan kanssa.

Käyttäjän MikkoVlttil kuva
Mikko Välttilä Vastaus kommenttiin #42

Meidän kanat EIVÄT OLE siirtymässä luomuun. Eivät missään tapauksessa. Sitä kohtaloa en kanoilleni soisi.

Käyttäjän KalleSalo kuva
Kalle Salo

Koulutus eli vastapropagandan onnistuminen näin voimakkaan ensivaikutuksen alla ei enää oikein toimi. Vahvin vaikute on näillä yksittäisillä tekopyhyyksien paljastumisilla, joita ajoittain uutisoidaan, ja jotka toivottavasti ajan kanssa tekevät tehtävänsä. Ilmarin kaltaisiin fundamentalisteihin ei auta aikaansa tuhlata.

Itselle luomuun siirtyminen tietäisi parempaa tulotasoa, mutta vielä pahemmin lahjonnasta johtuen kuin normimaatalous. Häpeä olisi kammottava, kun se nyt on vain inhottava, enkä näe luomussa mitään hyvää muutenkaan. Ne jotkut asiat luomuun sisältyvissä toimenpiteissä on hyvää, voi tehdä ilmankin uskontoa.

Silloin aikoinaan ennen kuin EUssa oltiin edes luomubrändiä suunniteltu ja ennemminkin, toki oli jo silloin ainakin jossain päin maailmaa niin sanotussa """tehotuotannossa""" jotain ongelmia ja on vieläkin. Niiden ratkaisuun ei kuitenkaan olisi koskaan tarvinnut pamahtaa niin äärireunaan taju kankaalle kuin mitä luomu EUssa on. Totaalikieltäytyminen kasvinsuojeluaineista ja kemiallisista lannoitteista, peitatuista siemenistä, ym. on pelkkä tekopyhä äärireaktio. Poikkeusluvat viimeinen naula arkkuun.

Ei maatalouden ongelmien korjaaminen olisi vaatinut eikä vaadi vieläkään tällaista absolutismia, vaan kohtuullistaminen tai minimoiminen riittää.

Luomua on olemassa EUssa nykylaajuudessaan vain valtavan keskusjohdon johtaman ja rahoittaman brändinluonnin ja markkinoinnin sekä massiivisen lahjonnan ansiosta. Ei ole selkeämpää saati pinnallisempaa esimerkkiä mielikuvamainonnasta nähty kuin se KEMIKAALIPELKO, jolla luomu on alusta asti ratsastanut. Muuallakin päin maailmaa on omanlaistaan luomua, parhaimmillaan puhtaasti markkinaehtoista.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel Vastaus kommenttiin #46

Luomutuotanto ei ole uskontoa, mutta on kiinnostavaa huomata, että monet uskovaiset sitä harjoittavat. Biodynaaminen viljely (Steinerin antroposofiaa) on monessa mielessä uskon asiaa, mutta tavallinen luomu ei; se kun perustuu aivan normaaleihin maataloustutkimustuloksiin. Sen eräänä oppi-isinä pidetään muun muassa A.I.Virtanen, joka harjoitti Sipoon Joensuu-tilalla jo 1940-luvulla "typpikotovaraista viljelyä", menestyksellä. Kallen kannanotot lähentelevät omassa inhossaan jo fundamentalismia ja se olkoon hänen valintansa.

Muuten, Suomen puolustusvoimat ovat olleet koko ajan kiinnostuneita luomutilojen käytännön tuloksista, mahdollisten suurkriisien yhteydessä (kun ei saada sitä typpeä, fosforia ja kalia kaupasta, saatikka satamasta).

Itse en näe mitään järkeä siihen, että tuotamme täällä ylimäärän elintarvikkeitä, vaikkapa Venäjän markkinoille (jotka nyt ovat siis tukossa) jolloin meille jäävät nuo ravinnepäästöt saaristomereen. Toiset tykkää; toiset kyseenalaistavat.

Käyttäjän JarmoHalttu kuva
Jarmo Halttu

Tämä luomu homma on kuin uskonto. Se ei ole tieteellisesti yhtään parempaa kuin Suomalainen normituotettu ruoka. Toki paljon kalliimpaa. Ihmisiä lyödään linssiin oikein kunnolla!

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Miksi joku typpilannoitus muka olisi pahasta?

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Mielelläni ostaisin lihaa ja munia, joiden tuotannossa on kopioitu luomuohjeiden mukainen hyvä tuotantoeläimen hoito, mutta ei niiden syömän rehun tarvitsisi olla tehottomasti tuotettua luomua.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Kyllä rehu vaikuttaa makuun - ja jopa keltuaisen väriin.

Henry

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

En kiistä, etteikö rehun kokonaislaatu vaikuttaisi. Mutta kyllähän luomutuotannossa eläin myös liikkuu enemmän ja kasvaa hitaammin. Joten onko vaikkapa sillä enää vaikutusta, syökö kana tavallista vai luomumaissia.

Luomussa minua miellyttää eläinten hyvä kohtelu. Luomun heikkous on tehottomuus: ravinnon tuottamiseen tarvitaan enemmän viljelyalaa, mikä on huono yhtälö väestöpaljouden kanssa.

Ihanteellisessa maailmassa ihmisiä on sen verran vähän, että kaikki ravinto voidaan tuottaa luonnonmukaisesti, ja silti voidaan rauhtoittaa suuret maa-alueet luonnolle. Tähän on mahdollista päästä ehkä 500-1000 vuoden kuluessa. Sitä ennen tarvitaan tehokkaampaa ruoantuotantoa.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel Vastaus kommenttiin #20

Kalevi kirjoitti: "Luomun heikkous on tehottomuus: ravinnon tuottamiseen tarvitaan enemmän viljelyalaa, mikä on huono yhtälö väestöpaljouden kanssa".

Hieman ylimalkainen johtopäätös, joka ei perustu faktoihin saatikka kokemuspohjaan. Tätä mantraa kuulee turhan usein ja se pätee korkeintaan karjattomaan kasvinviljelyyn luomuna. Luomutuotanto on varsin tehokas silloin kun kasvinviljely tilalla on sidottu suoraan eläinpitoon samalla tilalla (0,5-1,5 eläinyksikkö/ha). Tässä esimerkki erittäin tehokkaasta tuotannosta, joka on kaiken lisäksi superpuhdasta ja kestävää:

http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/33425-itame...

Kun puhutaan maailman väestöpaljoudesta, niin tässä keskeisin ongelma siitä:

http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/127087-ulos...

http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/20001-vesik...

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #22

"Hieman ylimalkainen johtopäätös, joka ei perustu faktoihin saatikka kokemuspohjaan"

Faktoina olen pitänyt median välittämää tietoa, jossa mm. sanotaan, että luomun teho on puolet tavalliseen verrattuan, vaikkapa tässä:

http://yle.fi/uutiset/nakokulma_luomu_on_hyvaa_tar...

Mutta olisihan se hienoa jos luomu todella olisi yhtä tehokasta, silloinhan keskeiseltä vastustamisen argumentilta putoaisi perusteet pois.

Kiitos linkeistä, tutustun niihin myöhemmin, kun on paremmin aikaa.

Käyttäjän MikkoVlttil kuva
Mikko Välttilä Vastaus kommenttiin #22

Ilmari: huomasitkos mitään ristiriitaa tuossa "Luomutuotanto on varsin tehokas silloin kun kasvinviljely tilalla on sidottu suoraan eläinpitoon samalla tilalla (0,5-1,5 eläinyksikkö/ha)."?

Luomupelto kasvaa, kun se saa karjanlantaa ja sen saman pellon tuote menee takaisin karjalle.

Mistäs ne kasvikset saadaan?

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel Vastaus kommenttiin #25

Kasvinviljely luomussa toimii viljelykierrolla, viherlannoituksella sekä ravinteiden kierrätyksellä, joka on maailmanlaajuisesti aivan päin persettä.

Huomasitko muuten nuo kaksi alinta linkkiä kommentti numero 22:ssa? Luepa läpi.

Ymmärsin, että sinulla on kanoja. Eikö sinulla ole peltoa ollenkaan?

Käyttäjän MikkoVlttil kuva
Mikko Välttilä Vastaus kommenttiin #27

On kanoja, on peltoa. Pellot luomussa, kanat eivät. Eivätkä tule. Pelto ei pelkällä ravintokierrolla kasva yhtään mitään. Karjanlantaa JA typensitojakasveja tarvitaan, että sinne saadaan ladattua kunnon kasvupotentiaali edes yhdeksi vuodeksi. Ihan turha väittää, että luomu on tehokas tapa tuottaa peltokasveja. Ei se sitä ole. Silti mielelläni pidän pellot luomussa. Olen aina rakastanut hyvinvoivaa peltomultaa ja sitä mulla on nyt ja paljon.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel Vastaus kommenttiin #41

Menestystä poliittisella urallasi!

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid Vastaus kommenttiin #41

En tiedä peltokasveista, mutta puutarhassa on useampi luomuvaihtoehto - tai miksi sitä nimittää:
- ei myrkkyjä
- ei kemiallisia lannotteita
- viherkompostointi + olki (läheiseltä pellolta)

- hugelkultur'in mukainen järjestelmä (puuta, olkea, kariketta, puunlehtiä, maata) Tässä lyhyt video:
https://www.youtube.com/watch?v=AH0Hjujcqmg&src_vi...
Kun tämän on kerran rakentanut, ei tarvitse mitään tehdä 10 - 15 vuoteen, paitsi ehkä lisätä olkea katteeksi.

- olkipaaliviljely (ei tarvitse kitkeä rikkaruohoja, ei tarvitse kyykistellä ja myös esteettisistä syistä, koska minulla on myös suuri betonoitu piha)
Video:
https://www.youtube.com/watch?v=Ynkt_hSkTmw

Kun olki lopullisesti maatuu, vien tämän kompostina varsinaiseen puutarhaan ja laitan uudet olkipaalit betonipihalleni.
Viime kesänä sain valtavan sadon. Teen tästä jossakin välissä blogin.
Muutaman olen jo tehnytkin.

Henry

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Aloitus on paikallaan ja ymmärrän lähiruoan ongelmat. Itse ajoin aikoinani (1990-luvulla) voimakkaasti tavoitetta, että koko Suomen maatalous olisi siirtynyt luomuun. Perusteluina Itämeren suojelu ja se tosiasia, että tämä tuotantomenetelmä oli juuri standardisoitu koko EU:n alueella. Suomen liittymisneuvotteluissa (1993-1994) maatalous olisi voinut hyödyntää EU:n tarjoamaa ympäristötukea juuri tähän tarkoitukseen. Tämä oivallus puuttui niin MMM:lta kuin MTK:lta ja nyt ollaan missä ollaan (Hemilän velkavetoiset suursikalat ja jättinavetat).

Olen iloinen ja ylpeä siitä, että luomubrändistä on tullut juuri niin vahva kuin ennustimme, mutta surullinen siitä, ettei meillä ole sellaisia luomutuotantomääriä kuin vaikkapa Tanskassa, Ranskassa ja Itävallassa. "Sitä saa mitä tilaa" pätee siis tässäkin. Tällaista maatalouspolitiikkaa meillä on ollut; nauttikaamme siitä!

Lähiruoan tuottajille on tarjolla tasan kaksi vaihtoehtoa: joko opettaa omia kuluttajia luottamaan omiin lähituotteisiin (tilaesittelyt ym) tai tekemällä luomusopimus.

Luomu-Suomi:
http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/52815-luomu...

Sinilevät ja ruokavalinnat:
http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/173175-sini...

Käyttäjän MikkoVlttil kuva
Mikko Välttilä

Vaihtoehdoista olet tasan sataprosenttisesti oikeassa. Se on vaan väärin!

Ei luomu ole niin puhdas ja autuaaksitekevä, kuin annetaan ymmärtää. Se ei aina ja kaikissa tapauksissa ole paras ympäristölle, ei kotieläimille, eikä edes ihmiselle.

Kuluttajan pitäisi oppia tekemään valintoja. Muitakin kuin on/off

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Ei pidä suuttua luomulle siitä, että se on hoitanut brändinsä jo ajat sitten (EU-standardisointi tapahtui jo 1990-luvulla).

Paremmin voisi moittia meidän kotimaisia maatalouspoliitikoita huonosti tehdystä työstä.

Käyttäjän MikkoVlttil kuva
Mikko Välttilä Vastaus kommenttiin #28

Mä en ole yhtään suuttunut. En edes kade. Kerron tässä vain ongelmista, joita lähiruokatuottaja kohtaa. Luomu ei ole autuaaksitekevä. Se on yksi tapa tuottaa ruokaa ja ihan hyvä sellainen.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Yleisesti ottaen vieroksun vaistonvaraisesti kaupassa kaikkia tuotteita, joiden kohdalla lukee jotain ekstraa tyyliin "luomu", "sokeriton", "kofeiiniton", "gluteeniton", "alkoholiton", "laktoositon", "rasvaton", j.n.e. Ne kuulostavat jotenkin aidon korvikkeilta.

Eero Mattila

Luomu on hyvä esimerkki siitä, mitä tapahtuu kun hyvää asiaa aletaan ajamaan virkamiesvetoisesti. Aluksi katoaa käytännön järki, sitten kannattavuus, lopuksi uskottavuus....
- Luomu on nyt saatu näkymään kaupan hyllyille, siitä on tullut uskottava kauppatavara eli brändi. Suurin osa uusista luomutuotteista tulee kuitenkin ulkomailta. Jo tämä on luonnonmukaisen ajattelun periaatteiden vastaista, tuotteita pitäisi kuljetella mahdollisimman vähän ja mahdollisimman lyhyt matka.
- Suomessa pitäisi viljellä tänne hyvin sopivia kasveja härkäpapua, hamppua, tattaria, lanttua, perunaa ja jalostaa niitä täällä - karjalle rehuksi apilaa. Lannoituksen pääpaino on karjanlannassa ja typensitojakasveissa kuten härkäpapu, apila, sinimailanen..
- Mutta tässä tullaan käytännön todellisuuteen. Olen itse viljellyt luomumarjoja kymmenen vuotta. Joka vuosi vähintään kaksi tarkastuskäyntiä, parhaimpana vuotena neljä. Saman 10 vuoden ajanjakson aikana tavanomainen marjatila tarkastetaan keskimäärin ehkä kerran.
- Luomutarkastajien ja ELY-keskuksen tarkastajien ammattitaito on todella kirjava. Toinen voi hyväksyä ja toinen todeta virheen. Vaikka luomutarkastaja hyväksyy viljelyksesi, ELY-keskuksen tarkastaja voi silti ohjeistaa sinua "luomuviljelijänä" vaikka ei ole koskaan viljellyt yhtään mitään.

- Kun mennään torille myymään tuotteita, minulla pitää olla etiketit paikallaan ja kaikki mahdolliset tarkastuspöytäkirjat mukana. Naapurin täti voi vieressä myydä mehujaan vanhoissa viinapulloissa ihan laillisesti ilman merkintää viimeisestä myyntipäivästä ja sanoa, että juu kyllä tämä on luomua. Ammattimainen torikauppias voi myös myydä kotimaista "luomua" siihen saakka kun saavun paikalle, sitten kyltit kääntyvät, alkuperä onkin tuoretori tai joku muu tukku... ei varsinaisesti ole haettu luomuhyväksyntää. Mutta kyllä tämä ainakin torjunta-aineetonta on...
- Niinpä "luomupioneerit" kuten Schepel aloittivat tai löysivät uudelleen luonnonmukaisen viljelyn 90-luvulla. Lähes kaikki luomumenetelmät löytyvät vanhoista 1900-luvun alun viljelyoppaista. Uutta on hyvin vähän, ehkäpä joku harmaanhomeen torjunta mehiläisten avulla...
- 90-luvulta on pitkä matka tähän päivään. Luomupinta-ala on tasaisesti kasvanut, mutta tuotteiden menekki ei ole. Meille on luotu virkamiesten toimesta keinotekoinen luomumarkkina, jota ei oikeasti ole. Edelleen luomuperunoita ja vihanneksia ajetaan metsään tai myydään tavanomaisena. Samoin käy luomumaidon ja luomulihan kanssa - riittävän jalostusketjun puutteessa tuote päätyy tavanomaiseksi, kuten blogin kirjoittajakin totesi.
- Syitä on monia: Suoramyynti on Suomessa tehty tarpeettoman vaikeaksi samoin viljelijöiden omien tuotteiden jatkojalostus. Pitkässä ketjussa tuotannon kannattavuus katoaa välikäsille...
- Tarkastustoiminta ja siihen liittyvä valvonta on Suomessa todella hankalaa. Tarkastajien asenne omaa tuotettaan jalostavaan viljelijään on lähes poikkeuksetta hyvin vastahankainen - kyse on usein puhtaasta mielivallasta. Posliilinen käsipesuallas ei miellytä, se pitää vaihtaa rosteriseen jne... erillinen käsienpesuallas jokaisessa tuotantorakennuksen huoneessa, siivouskomero mukaanlukien. Tämä on aivan kotimainen ilmiö, olen vieraillut kymmenissä jatkojalostuskohteissa Eestissä, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Saksassa, Englannissa, Italiassa... ei tällaistä ole missään muualla.
- Kun jatkojalostus tehdään hyvin hankalaksi katoaa ensimmäinen luomun valteista eli tuoreus ja lyhyt välimatka kuluttajiin. Suomessa on haluttu että jokainen tuote kiertää kaupan logistiikkaketjun kautta eikä mitään tavaraa myydä tuoreena.
- Toisaalta monessa kaupan takahuoneessa vierailleena tiedän, ettei kauppojen tai tukkujen varastoissa ole käytännössä minkäänlaista "luomuvalvontaa". Tuotteet sekoittuvat tahattomasti tai tahallisesti. Kun kaupan harjoittelija kaataa luomuomenoita myyntitiskiin, kuka tarkistaa mistä laatikosta hän niitä kaataa - ei kukaan.
- Toinen luomun valteista on uskottavuus. Huolimatta siitä, että on luotu kankea ja raskas valvontakoneisto, ei kuluttajalla ole tosiasiallisesti mitään takeita siitä mitä "luomuna" markkinoitu tuote oikeasti on. Jos se on tuotu ulkomailta, luomusäännöt ovat erilaisia. Samalla tilalla voidaan viljellä sekä luomua, että tavanomaista. Pelkästään ympäristön laskeuma lähes kaikissa muissa Euroopan maissa tarkoittaa sitä, että luomua ei voida viljellä täysin puhtaana. Tuontituotteissa on lähes aina esim. torjunta-aine jäämiä. Ja yhä useammin luomutuotteen selosteessa lukee, "tuotettu EUssa tai sen ulkopuolella". Kun tuote paketoidaan luomuhyväksytyssä laitoksessa, siitä tulee virallisesti "luomua".
- Jossain määrin olen samaan mieltä Mikko Välttilän kanssa. Mielestäni luomun brändi ei kuitenkaan ole vahva, se on enemmänkin kieroon kasvanut. Luomusta on haluttu tehdä hyvä bisnes kaupoille ja jatkojalostajille. Ja siinä on onnistuttu. Melkein kaikki myy missä on luomuleima, mutta mitä leima oikeasti takaa?
- Alkutuottajalle luomu on jo ongelma. Viljelijänä joudut tekemään sitoumuksen sääntöihin, jotka saattavat muuttua sopimuskauden aikana tai ainakin niiden tulkinta muuttuu. Pienellä erikoisviljelmällä, joka elää tuotteiden myyntituloilla - luomutuella ei ole mitään merkitystä kannattavuudelle. Mutta erilaisten sääntöjen tulkinta on iso ongelma. Esimerkiksi lannankäyttö saattaa olla hyvin hankalaa, pitäisi rakentaa lantala vaikka ajat lannan suoraan pellolle. Viljelykiertosuunnitelman orjallinen noudattaminen on ongelma. Vuodet ovat erilaisia, jos suunnitelma kirjoitetaan joka vuosi uudestaan se menettää käytännössä merkityksensä. Luonnonolosuhteissa kun eletään pitäisi ymmärtää, ettei asioita voi eikä pidä päättää etukäteen vaan pitäisi elää luonnonolosuhteiden mukaan. Viljelykasveja, muokkaustapoja jne. pitää pystyä muuttamaan tilakohtaisten olosuhteiden ja markkinatilanteen mukaan. Nyt ollaan jo luotu järjestelmä, jossa luomutilojen pinta-ala kasvaa, mutta myytävien tuotteiden määrä ei kasva. Luomutuen merkitys korostuu tiloilla, joilla tuotteiden arvo on matala ja päinvastoin.
- Kaikesta hössötyksestä huolimatta luotettavinta on ostaa luomutuotteet suoraan tilalta... mihin siis tarvitaan tätä kauhiaa valvontakoneistoa, joka tekee tuottamisen vaikeaksi?

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Sehän on tunnetusti tappava seos: suomalaisen virkakoneiston tsaarinaikaiset perinteet, yhdistettynä EU:n sääntöviidakkoon.

Vaikka aina niin mielellään mennään EU:n selän taakse niin suuri osa suomalaisen maatalouden ongelmista johtuu Helsingistä..

Meillä on EU:n ylivoimaisesti monimutkaisin maataloustukijärjestelmä ja siitä on kiittäminen niin MMM:tä kuin MTK:ta. Brysselin iltalypsyjen lopputulos.

P.S. Eero, olin "luomupioneeri" jo 1970-luvulla:

http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/58794-vuosi...

Eero Mattila

Anteeksi asiavirhe;-) tarkoitus oli sanoa, että teidän luomupioneerien työ alkoi näkyä 90-luvulla, mutta ajatus vähän unohtui kirjoittaessa.
- Ruotsissa "luomu" oli jo pari vuotta sitten mielipidemittauksien perusteella vasta kolmas valintaperuste elintarvikeostokselle.

1. kotimaisuus
2. läheisyys
3. luomu

Suomi tulee tässäkin asiassa varmaan jälkijunassa. Ja kun huomataan, että suuri osa luomuhankkeisiin mätetystä rahasta on haihtunut taivaan tuuliin syylliseksi nostetaan viljelijä, joka ei ole koskaan näitä rahoja nähnytkään. Virkamiehet jatkaa kohti uusia hankeseikkailuja ilman huolen häivää toimeentulosta tai vastuusta;-)

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel Vastaus kommenttiin #39

Eero: "suuri osa luomuhankkeisiin mätetystä rahasta on haihtunut taivaan ".

Mikko saa näköjään luomutukea pelloistaan ja hyvä niin. Itse olin sillä tavalla etuajassa luomuviljelijänä, etten saanut luomutukea. Viljelin Heinävedellä 48 hehtaaria luomuna 1970- ja 1980-luvulla. Lopetin päätoimisena viljelijänä kun valmistuin agronomiksi ja ryhdyn luomukouluttajaksi maatalouskeskuksen leivissä.

Mitä tuosta opimme? Ei pidä olla etujoukossa (ainakaan tukien saannin takia). Heips!

Käyttäjän MikkoVlttil kuva
Mikko Välttilä Vastaus kommenttiin #49

Heinävesi selittää. Ei sielläpäin muutenkaan ole satoennuste kovinkaan suuri. Meidän aukealla on ohran keskisadot kohta viittä tonnia hehtaarilla. Siinä on apilanurmella ilman karjanlantaa tekemistä.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel Vastaus kommenttiin #51

Joo, joo 5 t/ha, josta maksetaan vieläpä "ympäristötukea". Kuten olemme huomanneet, saaristomeri kiittää moisesta..

Käyttäjän MikkoVlttil kuva
Mikko Välttilä Vastaus kommenttiin #54

Niin muuten kiittääkin. Kaikki mahdolliset ravinteet tulevat sadon mukana pois pellosta, eivätkä jää kuleksimaan vesistöihin.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel Vastaus kommenttiin #57

Suloinen uskosi on jos luotat siihen, että helppoliukoisten ravinteiden vapautuminen pysähtyy siihen paikkaan silloin kun puimuri elokuun lopussa korjaa nuo monokulttuurin viljat pois.. Sen jälkeen alkaa pitkä syyssadekausi eikä pellolla ole enää kuin sänki (suorakylvössä) ja/tai pahimmassa tapauksessa kyntöviilu. Seuraavana kasvukautena taas viljaa viljan perään. Aluskasvit tai pyydyskasvustot olisivat eräs ratkaisu, vuoroviljelyn ja syysviljojen voimakkaan lisäyksen ohella.

Muuten, nuo ravinnetaselaskelmat, jotka pikku hiljaa ovat tulossa maatalouteen (vihdoinkin), ovat luomututkimuksen aikaansaannos jo 1980-luvulta.

Mutta eiväthän vihreät kunnolla ymmärrä maataloutta..Sen olen vuosien varrella saanut huomata. Pahimmat ovat cityvihreät.

Mikäli ympäristötuen teho kiinnostaa, niin tässä VATT:in suorastaan musertava lausunto ("Maatalouden ympäristötuki kannattaisi suunnata kokonaan uudelleen"):

http://www.vatt.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedot...

Käyttäjän MikkoVlttil kuva
Mikko Välttilä Vastaus kommenttiin #58

Mä en nyt oikein ymmärrä. Mä olen maanviljelijä ihan ammatiltani. Ollut kohta 20 vuotta. Ja nyt, kun olen alkanut tunnustaa vihreää, niin en ymmärrä yhtäkkiä ammatistani mitään?

Ei mulla ole mitään harhaluuloja valumien olemisista tai olemattomuuksista. Mä yksinkertaisesti totean, että kun lannoitemäärät on säädöksillä rajattu, on ympäristön etu, mitä enemmän satoa pellosta tulee. Aina enemmän sieltä silloin tulee kaikkea tavaraa siinä halutussa muodossa viljalaariin.

Mikä tässä nyt niin vaikeaa on ymmärtää?

Käyttäjän HeikkiPenttil kuva
Heikki Penttilä

Luomu on erikoinen totalitarismin muoto. Tuttavani hoitaa pientä kanalaa ja myy munat omalla kylällä ja tuttaville. Hän näki paljom vaivaa saadakseen kananmunantuotantonsa luomu-statuksen piiriin. Rehut, tilavaatimukset, rakennuksen vaatimukset täyttyivät mutta sitten tuli ongelma. Hänellä on kolme lemmikkiviiriäistä, jotka elävät samassa pienessä kanalassa. Viiriäiset eivät ole luomukirjoissa, eikä luomukotieläinten kanssa saa pitää muita, kuin luomueläimiä. Hän valitsi luomun ja viiriäisten väliltä viiriäiset. No, munantuotanto ja kauppa jatkuu edelleen ilman luomu-statusta ja sen mukanaan tuomaa byrokratiaa. Kukahan tässäkin voitti?

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Minullakin on kanoja ja viljelen mansikkaa enkä ole luomuvalvonnassa (viljelen siis luomumenetelmin, mutten ole valvonnassa). Kuten jo aiemmin ilmoitin: en saa myöskään minkälaista luomutukea enkä edes tarvitse sellaista. Ainoastaan ns. tilatukea. Enkä valita.

Luomu on hieno juttu, jota on pilattu virkamiesvoimin! Silti esimerkiksi suuret lypsykarjatilat, joiden pellot ovat jo yli 20 vuotta luomussa ovat loistoesimerkki ympäristöystävällisestä tuotannosta. Nostan heille hattuani. Esimerkiksi Arto Kopola, Kärsämäki: 250 lypsylehmää, 4 robottia eikä grammakaan väkilannoitetta vuodesta 1992 ja maitoa tulee vuodesta toiseen; Pohjois-Pohjanmaan suurimpia maidontuottajia.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset