Mikko Välttilä Laatikon ulkopuolella on usein hyviä ajatuksia!

Saako eläimelle syöttää eläintä?

Minua askarruttaa aika-ajoin kysymys: 

 

Pitäisikö meidän syöttää tuotantoeläimille lihaa? Miltä kuulostaa se, että sialle tarjotaan syötäväksi vaikkapa naudanlihaa? Tai kanalle kalaa tai matoja?

 

Minussa ainakin herää heti ajatus "siinä on jotain väärää". Mutta miksi, sitä en osaa sanoa.

 

Kana ja sika kuuluvat yksimahaisiin sekaravinnon käyttäjiin. Se tarkoittaa, että jos luonnonvarainen sika löytää kuolleen eläimen, se syö sen hyvällä halulla. Seuraavana päivänä se on yhtä tyytyväinen löytäessään vaikkapa perunapellon ja täyttäessään vatsansa sieltä. Sekä perunoilla, että tietysti vaikka madoilla, jos niitä sattuu löytymään.Kana taasen metsässä vapaana ollessaan on aivan yhtä iloinen kasvin siemenestä, mehevästä madosta ja ruohonlehdestä. Lehmät ja lampaat puolestaan ovat selkeästi kasvissyöjiä, joten niille ei eläinperäinen ruoka maistu.

Olisiko siis todellista lajinmukaista ruokavaliota tukeaksemme syytä lisätä yksimahaisten rehuun vaikkapa lihaluujauhoa? Pitäisikö kanoille tarjota matoja, joiden kasvattaminen kananrehuksi olisi paitsi helppoa, myös taloudellisesti ja ekologisesti varsin kannattavaa? 

Eläinperäisten rehujen tarjoaminen tuotantoeläimille on tällä hetkellä kiellettyä poislukien kalajauho. Syynä siihen on taannoinen hullunlehmäntauti-epidemia. Minun yksinkertainen näkemykseni tuon epidemian syystä on ihmisen ahneus: Kun tarjolla on suuria määriä hyvin edullista rehua, rehutehtailijan, ja miksei yksittäisen farmarinkin, on vaikea vastustaa kiusausta. Niinpä Britanniassa lampaille syötettiin rehuseosta, jossa oli mukana kuivattua ja jauhettua lammasta. Tällaisen pakotetun kannibalismin seurauksena yleistyi lampailla Creutzfeldt-Jakobin tauti. Lampaista se siirtyi liharehuperäisenä edelleen nautoihin ilmeisesti muuntuen BSE:ksi (hullunlehmäntauti). Huomattavaa tässä mielestäni on ennenkaikkea se, että lammasta syötettiin lampaille ja naudoille, jotka ovat KASVISSYÖJIÄ!

Mutta: Jos haluamme tarjota kotieläimillemme ihan oikeasti lajinmukaisen ruokavalion, ainakin sioilla ja kanoilla siihen pitäisi kuulua eläinproteiini ja -rasva.

 

Miten tämä tulisi ratkaista? Kalajauhoakaan ei voi tarjota niin paljoa, kuin pitäisi. Mitä mieltä olisit kuluttajana, jos lihaluujauhon rehukäyttö taas alkaisi? Entä pitäisikö kanoille, miksei sioillekin, ihan oikeasti alkaa kasvattaa matoja ruuaksi? 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo

Mielestäni matojen ja hyönteisten käyttöä pitäisi merkittävästi lisätä. Edullista ja laadukasta proteiinia tosissaan tarvitaan ja se parantaisi tuotantoeläinten hyvinvointia, varmaan sitä kautta myös lihan terveellisyyttä. Kalat sopisivat paremmin ihmisten ruuaksi kuin eläinten rehuksi.

Hyönteiset ja madot sopisivat myös ihmisten ruuaksi. Miksi esimerkiksi kuntoilijoiden lisäproteiinivalmisteita ei voisi tehdä proteeinipitoisista hyönteisistä? Lihaluujauhon kaltaista tuotetta ihmiset syövät jo eineksissä.

Eläimestä pitäisi hyötykäyttää kaikki sen osat mahdollisimman tehokkaasti.

Janne Hilden

Aloita sinä hyönteisten syönti, ehkä joku sitten seuraa esimerkkiäsi.

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo

Hyönteisten syönti ei ole mikään ihan uusi juttu ihmiskunnalle.

Janne Hilden Vastaus kommenttiin #3

No emme asukaan missään viidakossa. Itse jauhan proteiinipirtelöni kyllä muista aineista, kun voi vapaasti vielä valita.

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo Vastaus kommenttiin #4

Jos saisi proteiinit ja omega kolmoset myös halvempina ja parempina ötökkäversioina, sehän lisäisi valinnanvapautta?

Käyttäjän halaolla kuva
Hannu Ala-Olla

Vastustan ilman muuta liharehun syöttämistä lehmille - pääsevät vielä lihan makuunja syövät meidät kaikki. Lehmiä on kuitenkin enemmän kuin ihmisiä. Pelottavaa.

Käyttäjän HeikkiSantala kuva
Heikki Santala

Mikko,

on siinä ihmettelemistä: hengissä pysymiseksi pitää toisilta viedä henki ja syödä kroppa. Koko elämä perustuu tappamiseen; elämän riistämiseen.

Homo S:n "jälkeläiset" lajin yläpäässä ovat tehneet siitä suoranaisen taiteen.

Kyllä tosiaan jotain on väärää.

Käyttäjän halaolla kuva
Hannu Ala-Olla

Siinä on väärää vain sen takia, että "yläpäähän" päästyämme meillä on aikaa vatvoa turhia. Eläimet ovat ruokaa, niiden elävältä syöminen olisi vielä enemmän väärin.

Käyttäjän HeikkiSantala kuva
Heikki Santala

Hannu,

aivan oikein. Koetin kyllä puhua koko luomakunnasta.

Henkesi pitimiksi, ota toiselta henki. Henkikulta kun on sille antiloopillekin kaikki kaikessa. Mutta jellona ei siitä välitä.

Sama se on täällä luomakunnan yläpäässä. Miksi se on näin ?

Käyttäjän halaolla kuva
Hannu Ala-Olla Vastaus kommenttiin #8
Käyttäjän HeikkiSantala kuva
Heikki Santala Vastaus kommenttiin #9

Hannu,

no eipä mulla ole eväitä enempää viisastella; pieni pää.

Mielestäni kuitenkin kaikki syöjät olisi voitu "luoda" tai voineet kehittyä ruohon purijoiksi ja kaarnan syöjiksi, niin kuin toukat. Ja kaikki olisivat silloin, ah niin onnellisia.

Tapparan tuleva lätkäkulta toki lieventää tätä vääryyttä ;))

Käyttäjän MikkoVlttil kuva
Mikko Välttilä

Niin, itseasiassa koko maailman kaikki hengissä pysyminen ja kasvu pohjaa kuolemaan. Jos ei ensin joku kasvi olisi kuollut ja antanut sitten maalliset jäännöksensä sienten ja bakteerien murkinaksi, ei olisi multaa, josta voisikasvaa uusi kasvi. Minä en oikein ymmärrä tätä kasvien ja eläinten erottelua tässä kohtaa. Madonruokaahan meistäkin ihminen -nimisistä eläimistä joskus tulee. Ja sitä myöden palaamme kiertoon. Mitä väliä sillä sitten on, palaako siihen kiertoon ennemmin vai myöhemmin ja lihana vai multana?

Käyttäjän HeikkiSantala kuva
Heikki Santala

Mikko,

aivan oikein. Mutta on siinä ainakin vivahde-ero, tulla tapetuksi tai itse kuukahtaa.

On kyllä väitetty, että kasveillakin olisi ns. tunteet. Ruusuillekin pitäisi puhua mukavia. Olen koettanut; leperrellyt ja uhkaillut: ei havaittavaa eroa.

Taitaa aihe käydä minulle liian vaativaksi; jään tällä pysäkillä pois ;)

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset