*

Mikko Välttilä Laatikon ulkopuolella on usein hyviä ajatuksia!

Euroopan kalleinta ruokaa. Miksi?

Suomalainen ruokakori on Euroopan kallein samalla, kun suomalaiset elintarvikkeiden alkutuottajahinnat ovat hieman tuotteesta riippuen kaikkein matalimmat tai ainakin matalimmassa neljänneksessä. 

Syytä tähän on pohdittu paljon. Puhutaan työvoiman kalleudesta ja veroista. Puhutaan myös hankalista ja kalliista tuotanto-olosuhteista ja säädöksistä.  Usein huomaan kaiken maailman salaliittoteoreetikoiden kääntävän katseensa maanviljelijöiden "piilossa saamiin tukiin", jotka jollakin mystisellä tavalla nostavat ruuan hintaa kaupassa. En ole oikein milloinkaan ymmärtänyt tätä logiikkaa, joten en sitä lähde myöskään kommentoimaan. 

Yhden asian pystymme kiistatta osoittamaan: maassamme kaupan osuus ruuan hinnasta on 52%. Se on käsittämättömän paljon. Se on Euroopan suurin luku. Se on enemmän kuin parhaassa vertailumaassamme Ruotsissa, jossa osuus on noin 38%. 

Kauppa kertoo joka paikassa, että sen kate tuotteesta riippuen on 10-20%. Tämä on totta. Mutta se luku on varsin hämäävä. Kate on sen verran, mutta osuus ruuan hinnasta on 52%. Yksinkertaistetaanpa hieman: Maitopurkki maksaa yhden euron. Kauppa ostaa sen sisään 48 sentillä ja vetää välistä 52 senttiä. Kauppa kuitenkin hukkaa jonnekin tästä 52 sentistä 46,8 senttiä, joten kate on 10% eli 5,2 senttiä. Oleellista ei siis ole kaupan kate, vaan se raha, jonka kauppa ottaa välistä. (Ja nyt kaikille niille, jotka haluavat ensimmäisenä kertoa, ettei maitopurkin hinta ole yhtä euroa: ei olekaan. Tämä on yksinkertaistettu esimerkki)

Mihin se kauppa sen 46,8 senttiä sitten hukkaa? Totta kai hävikkiin, myyjien palkkoihin ja kiinteistökustannuksiin. Nämä ovat selviöitä. Mutta sitten: Eräs ystäväni aloitti paikallisen osuuskaupan puotipuksuna lähes 20 vuotta sitten. Silloin hänellä oli yksi pomo. Hän lopetti kaksi vuotta sitten, kun hänellä oli 7 pomoa ja meininki kävi työssä täysin sietämättömäksi. Kukaan ei enää tehnyt mitään, pomot vain nokkivat toisiaan ja työntekijät hoisivat kauppaa paremmin silloin, kun lähin pomo oli lomalla. S-ryhmän pääkonttorissa on työssä 1700 ihmistä. Mihin ihmeeseen tarvitaan tuhattaseitsemääsataa ihmistä pyörittämään ruokakaupan hallintoa? Varsinkin, kun jokaisella alueosuuskaupalla on oma hallintonsa?

No, ymmärrän että on rankkaa pyörittää pankkia ja bonuskortteja ja niin eteenpäin, mutta tuhatseitsemänsataa!

Kauppa myös käyttää valtavat määrät rahaa erilaisten tuotteiden tuotanto-olosuhteiden auditointiin. Heillä on ohjelmat, joissa vaaditaan tietyt olosuhteet ja palkat työläisille, jotka tuotteita tekevät. Rahaa palaa, mutta sisään ostettu tuote on niin halpa, ettei sillä ole väliä. Kunhan pirkkaextraeuroshopperrainbow- ananasmehu pystytään myymään ulos pilkkahintaan, niin kaikki ovat tyytyväisiä. Valitettavan usein tosin kuuluu uutisia siitä, että auditoinnit ovat täysin tyhjänpäiväisiä. Viljelijät ja tehdastyöläiset riutuvat niistä huolimatta. Suomalaisen alkutuottajan olosuhdetta ei muuten auditoi kukaan. 

Nuo kaupan omat tuotemerkit ovat ruuantuottajien pahinta riistoa. Suomessa tämä korostuu ja kärjistyy, kun isoja ketjuja on vain kaksi ja lähes kaikissa elintarvikesegmenteissä merkittäviä valmistajafirmoja on yleensä vain kaksi. 

Kauppa myy oman brandinsa tuotteet isolla volyymilla ja vähän pienemmällä katteella, joten nuo kaksi elintarviketehdasta kilpailevat toisensa puolikuoliaiksi saadakseen tuottaa nämä pirkat. Kun kannattavuus on kilpailun jälkeen nolla, teollisuus lähtee suoraan alkutuottajan kukkarolle. Alkutuottajilla harvoin on mahdollisuutta kieltäytyä tuottamasta sillä ylhäältä ilmoitetulla alemmalla hinnalla. Maanviljely on hyvin pääomavaltaista ja pitkäjänteistä toimintaa. Joskus on sanottu, että talonpojan kvarttaali on 25 vuotta. Tässä hommassa on usein täysin mahdotonta laittaa pillit pussiin hetkeksi ja tehdä jotain muuta ja odottaa parempia aikoja.

Jos tuote on ulkomainen, se halpa hinta on suoraan pois paitsi sen kahvinviljelijän, myös sen kahvinpakkaajan selkänahasta. Tukkurit taasen rikastuvat. Ja se kauppa.

Vielä mieltäni painaa yksi asia: 80 -luvun alussa suomalainen lihanleikkaaja sai tuntipalkallaan ostettua yhden keskihintaisen kilon lihaa. Nykypalkalla sama leikkaaja saisi samaa lihaa kymmenen kiloa. Onko se ruoka sitten oikeasti niin kallista? 

Oli tai ei, kaupan keskittyminen Suomessa on luonut selkeää määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä. Se pitäisi saada loppumaan. Miten me sen saisimme tehtyä?

 

http://www.taloussanomat.fi/myynti/2011/08/23/20-syyta-miksi-ruoka-maksa...

http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2011/02/12/s-ryhma-huolestui-onko...

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

11Suosittele

11 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (45 kommenttia)

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Niin onhan niitä muitakin konnia.

Plokisti varmaan tuntee pellervolaiset ns. osuustoimintaan perustuvat elintarvikekonsernit, joiden mahtiasema on rakennettu kiihottamalla ja pelottelemalla maataloustuottajia Kepun suosiollisella avustuksella. Muistan ajan 1970-luvulla, jolloin maanviljelijäperheen lapsena sain seurata näitä kuvottavia juttuja läheltä.

Nykytilanteessa tuottajan tulisi pystyä itse markkinoimaan tuotteensa suoraan kuluttajille. Itsekin joskus ostan elintarvikkeita suoraan tuottajilta. Luulisin, että kuluttajien ja tuottajien täytyisi löytää uudelleen toisen ilman pellervolaistakaan välikättä.

Käyttäjän MikkoVlttil kuva
Mikko Välttilä

Tiedän kyllä, mitä tarkoitat. Jätin tuon osan tarkoituksella mainitsematta, kun ovat nekin jo kaupan ikeessä.

Jukka Matti

Olikos se edellisen hallituksen aikana kun kepulaisen ministerin teettämä tutkimus ruoan hinnan muodostumisesta laitettiin salaiseksi kassakaappiin. Miksi ?
Nykytouhua seuraavana herää epäilys maksettiinko tutkimustuloksien pimittämisestä ?

Jouni Nordman

Ei vaan siksi että kepu ei olisi millään voinnut omille kannatajilleen, jotka on maanviljelijöitä, sitä miksi tuottaja hinnat ovat niin huonot ja toisaalta kuluttajille ryöstetyksi tulemista.

Toisaalta Hallitukset on lobattu ottamaan EU diregtiivit tiukimmalla tulkinnalla, jolla saatiin pienet kilpailijat mahdottomilla investointi pelotteilla lopettamaan.

Eli Kepulle on ollut mahdoton tälläisistä kertoa, mutta ei tarvitse olla kovin viisas kun noi voi jo päätellä.

Petrik Halinen

1) Mikseivät maataloustuottajat heitä hanskoja tiskiin ja marssi sossunluukulle?
2) Mikseivät tuottajat ala myymään tuotteitaan suoraan kuluttajille tai loppukäyttäjätarjoajille?
3) Mikseivät ihmiset perusta itse osuuskuntia tuottajien kanssa ja järjestä tuotteet kartellien ohi 70% halvemmalla?

+ Älkää unohtako veroja ja byrokratiaa. Minulle yritystoiminta on sitä, että teen ilmoituksen Y-tunnusta varten, tilaan tavaraa ja myyn sen eteenpäin, lasken voitot ja tilitän siitä jonkun prosentin veroa. Todellisuudessa yrittäjän aika kuluu kirjanpidon ja lupabyrokratian ja lainsäädännön kanssa tappelemiseen, ja itse liiketoiminta jää paitsioon ja siitä saatava tuotto on monesti terveyteen suhteutettuna negatiivinen.

Käyttäjän MikkoVlttil kuva
Mikko Välttilä

1) Ei anna luonto periksi ennenkuin on pakko.
2) Tuo on nousussa ja tulossa. Byrokratia on helvetillinen.
3) Käypäs katsomassa FB-sivuni. (linkki profiilissa)

+ Ei ole unohdettu. Tuo sama kaava pätee myös maatalousyrittäjään ja elintarvikeyrittäjään, eli ei oikeuta kauppaa rohmuamaan.

Petrik Halinen

2) Myykää elintarvikkeita vain tekniseen käyttöön. Kukaan ei kiellä ostamasta sisäfilettä perkuujätteenä. Myyjä kykenee esittämään, että tuote soveltuu elintarvikekäyttöön, mutta ei myy sitä virallisesti sellaisena.

Meilläpäin talotkin rakennetaan varastotiloiksi asumisvalmiudella. Toistaiseksi satunnaisesti tapahtuva väliaikainen asuminen ei ole jatkuvaa asumista. ;)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Joskus tulee laskettua ruokatavaroiden hintoja markoissa:

salaattipussi 10 markkaa, kolme tomaattia seitsemän markkaa, suomalainen kurkku 12 markkaa, presidenttikahvi 30 markkaa, savukerasia 33 markkaa, kaksi pakattua pientä naudan sisäfilepihviä 72 markkaa, maitolitra seitsemän markkaa ...

Käyttäjän AkiTernt kuva
Aki Terentjeff

Vastaus on hyvin yksinkertainen, rakenteellinen korruptio.
Suuret puolueet ja kauppakeskittymien lobbarit ovat sopineet päälinjat = lopputulos on näkyvissä.
Jatkakaa äänestäen samoja törppöjä keskusta, SDP , Kokoomus, niin asiat vaan pahenevat.
Eri asia on kokonaan jos haluaa MUUTOSTA asioihin, niin sitten alkaa toimimaan toisin.

Rakenteellinen Puoluetuet, korruptio, isot kartellit, monopolit, siitä on Suomen maa tehty!

PS. Jos LIDL:ä ei olisi tullut Suomeen olisimme ilman "kalsareita"

Käyttäjän HaMi kuva
Hannu Rautomäki

Keskeinen tekijä ruoan huippukalleuteen on K- ja S-ryhmän kompus ja duopoli ruoan vähittäismyynnissä.

Siitä nähtiin kouriintuntuva todiste viimeisessä ruoan ALV:n alentamisessa.
Vanhasen hallitus valtiovarainministerinään Katainen ilmoitti laskevansa ALV:ia 5 %, mutta täysin järjettömästi siirsi veroalen voimaantulon peräti 8 kuukauden päähän, kun kuulemma keskusliikkeet tarvitsivat aikaa hinnoittelun muuttamiseen! 8 kuukautta!
Mitä tekivät K- ja S-ryhmä tuona aikana?

Ne hilasivat hintojaan sulassa sovussa ylöspäin 13 % ennakoimaan tulevaa veroalea, ja kun se astui voimaan, alestakin kaappasivat muutaman prosentin, ja näin hintoihin siirtyi alentavasti vain 2-3 %.
Näin saatiin huippukalliit ruoan hinnat, ja paljon korkeammat, kuin ennen hallituksen ilmoittamaa veroalea.
Eikä kilpailuvirasto tai mikään muukaan valtion instanssi tehnyt asialle yhtään mitään.

K- ja S-ryhmä ovat hallitsevassa asemassaan vähittäismyynnin syöpä.

Käyttäjän demoni kuva
Liisa Polameri

Suomi on uusrikkauden mentaliteetin rulettama maa. Uusliberalistiseen kilpailuttamisjärjestelmään siirtymistä perusteltiin aikanaan muunmuassa sillä, että kilpailu alentaa hintoja.

Tämän huijauksen voi jokainen todeta kilpailun täydellisenä puuttumisena, palveluiden ja tuotteiden laadun alentumisena (monilla aloilla), roskaruuan massiivisena lisääntymisenä sekä hyllymetrien pituuden, että myymälöiden koon kasvuna. On vain kaksi pääasiallista toimijaa, K- ja S- ryhmät, jotka sopivat keskenään tuotteiden hinnoista.

Olisi myös syytä miettiä kriittisesti näiden kahden toimijan bonusjärjestelmän osuutta tuotteiden hintoihin.

Mutta onneksi meillä on Lidl.

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen

Kun siirryin Lidl'n asiakkaaksi, säästö on ollut noin 30 prosenttia. Aika paljon!

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Lidl:n tavaravalikoima on vaan liian suppea. Ruokailu muodostuisi kovin yksipuoliseksi ja valmisruokapainotteiseksi Lidl:n asiakkaana. Siellä ei voi sanoa palvelutiskin kokkihattuiselle kaverille, että leikkaapa tuosta paistista kolmen sentin paksuinen pala. Myös vihannespuoli on vähäisempi kuin suurissa marketeissa.

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen Vastaus kommenttiin #15

Teemme kaikki ruuat itse, ja vain joitakin raaka-aineita joutuu hakemaan K- tai S-kaupasta. Ruokakulut riippuvat tietysti siitä minkälaista ruokaa syö, mutta luulen, että reseptimme ovat ravintolatyö- ja ravintolakoulutustaustan takia keskivertoa monipuolisemmat.

Toki on mukavaa nähdä kokkihattu ja saada palvelua tiskin takaa, ei siinä mitään.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #19

Ainakin ne Lidlit, joissa olen käynyt, ovat olleet erittäin "kapisia" verrattuna Prismaan tai K-Citymarkettiin. Niistä saa halvalla tiettyjä pesuaineita, jos niitä ostaa suuren määrän ja niissä saattaa olla ollut joku kanansiipipakkaus melko halvalla eineshyllyllä, mutta niistä on turha mennä hakemaaan tuoretta kalaa kalatiskiltä tai maksapalaa maksapihviä varten. Jopa saksalaisille tyypilliset metwurstit rajoittuvat muutamaan laatuun, kun suurissa marketeissa niitä on tusinoittain.

Lisäksi niitä halpatuotteita on suurissakin marketeissa kalliiden joukossa, jos vain tarkoin valitsee. Sitten saa vielä ne paljon parjatut bonukset.

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen Vastaus kommenttiin #22

En pidä Lidliä halpiskauppana vaan halvemmalla laadukkaita raaka-aineita tarjoavana kauppana. Ruuanvalmistuksessahan ei ole merkityksellistä, että on kymmenittäin jotain raaka-ainetta tarjolla, koska lopputuloshan koostuu aineiden yhdistelmästä. Jos jokaista ainesosaa on tarjolla yksi laadukas vaihtoehto, se on riittävästi.

Käyttäjän demoni kuva
Liisa Polameri

Lidl'in toimijat ovat tajunneet sen tosiasian, että kauppa hyötyy eniten ostajien määrän - siis mukaan lukien niiden kaikista pienempituloisten - ja tuotteiden laadun hyvästä suhteesta. On syytä toivoa, että Lidl säityttää maltillisen hintatasonsa eikä lähde mukaan meidän ylimieliseen hinnoittelupolitiikkaamme.

Käyttäjän ArtoNakkila kuva
Arto Nakkila

Mieenkiintoinen kommentti? sain käsityksen että keskihintainen liha maksaa tänäpäivänä noin 1,4e kilo... mistähän sitä voi ostaa?? ostan kaikki. Lähikaupassa Pirkka "nötkötti" halvin jauheliha maksaa 2,69e/400g eli 6,72e/kilo keskihintainen liha vastaavasti maksaa noin 12e/ kilo, tarjouksessa.. Mitä tulee 80 luvun akuun, keskitasoinen palkkataso oli tuoloin noin, 15mk/tunti eli noin 2,5e tunti. tänäpäivänä palkansaajien keskimääräinen tuntipalkka on noin 14e/tunti. eli käsitykseni mukaan saman verran saa tuntipalkalla keskiverto lihaa? Lihan hintaero tulee kuitenkin huomattavasti suuremmaksi kun verrataan ns. parempaa lihaa. 80 luvun alussa naudan sisäfile maksoi noin 30mk/kilo eli kahden tunnin palkka. Tänäpäivänä vastaava liha maksaa n. 45e/kilo eli kolmen ja puolen tunnin palkan.

Käyttäjän MikkoVlttil kuva
Mikko Välttilä

Avainsana tässä oli lihanleikkaaja. Heidän ansiokehityksensä on ollut vähän toisenlainen.

Siksi lihanleikkaaja, että sivuaa alaa. Sianlihan tuottaja sai tuolloin 80-luvun alussa siastaan 15 markkaa kilo. Se maksoi kaupassa noin 25 markkaa. Nykyään tuottaja saa 1,60 euroa kilolta, kaupan hinta pyörii jossain 4,5 euron huiteilla ja lihanleikkaaja saa 45 euroa. (kun osaa hommansa ja urakka pyörii)

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Suomalaiset tilastot eivät valehtele. Sen sijaan suomalaisilla(kin) tilastoilla voidaan valehdella mielin määrin, koska harva vaivautuu selvittämään, mitä oikein on tilastoitu, ja millä perusteella.

Ruoka Suomessa EI ole kallista. Uskokaa nyt jo vihdoinkin.

Ruoka Romaniassa ja Bulgariassa, noin esimerkiksi, on kallista, sikamaisen kallista. Ruoka ei ole kallista, jos siihen on kaikilla varaa. Juuri siksi ihmisiä saapuu Romaniasta ja Bulgariasta kerjäämään ruokarahoja Suomeen. Suomesta ei tiettävästi ole kukaan (vilä) mennyt Romaniaan tai Bulgariaan kerjäläiseksi, koska ruoka on liiaan kallista meillä hankkia.

Ruoan hinnasta ja hinnanmuodostuksesta enemmän täällä:

http://jheyno.puheenvuoro.uusisuomi.fi/138087-kans...

Hyvinvointivaltiosta yleisemmin lisää täällä:

http://jheyno.puheenvuoro.uusisuomi.fi/159012-hyvi...

ja kansantlaoudesta ja sen toiminnasta laajemmin täällä:

http://jheyno.puheenvuoro.uusisuomi.fi/152551-kans...

Lue enemmän, luulet vähemmän!

Käyttäjän MikkoVlttil kuva
Mikko Välttilä

Olet, Jouko oikeassa tuossa väitteessäsi. 70-luvulla keskivertosuomalaisen ansioista meni noin 30 prosenttia ruokaan. Eikä silloin syöty eineksiä eikä lihaa joka päivä. Nykyään tuo luku on (korjatkaa, ken tietää oikean) luokkaa 15%

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Juuri näin. Eikä millään mene joillakin jakeluun. Kummallista.

Käyttäjän Peter kuva
Pekka Lehtonen

Mikko Välttilä kysyy miksi ruoka on kallista. No se on kallista mm. siitä syystä, että kukaan ei oikeasti ajattele asiaa. Paasataan siitä, että kauppa on keskittynyttä, mutta miksi se on keskittynyttä, siihen ei kukaan puutu. Se on keskittynyttä siitä syystä, että valtiovalta antaa sen keskittyä pitämällä kiinni Alkon monopolista. Olen laulanut tätä jo vuosia mm. HS:n mielipidesivuilla, mutta lähes kaikki saamani kommentit osuvat kauas maalista. Vieläkään asia ei mene perille vaikka jo kolmannes alkoholista tuodaan Virosta. Suomen alkoholi politiikka on 20-luvulta ja siihen ei uskalleta puuttua. Tämän olen kuullut henkilökohtaisesti usealta kansanedustajalta. He kaikki ovat sitä mieltä, että meitä suomalaisia pitää holhota, siis holhota näillä sanoilla. Holhotaanko meitä sitten - ei näköjään kuitenkaan koska Viron ralli jatkuu. Itketään sitä, että kivijalka kaupat häviävät, no häviäväthän ne tietenkin kun isot marketit saavat kylkeensä Alkon. Jos viini, vaikka vain viini, voitaisiin ostaa lähikaupasta, niin silloin Jumbot ja Bimbot eivät olisi niin suuria ja syntyisi aitoa kilpailua elintarvikepuolella. Sen sijaan nyt mm. Helsinki sulkee silmänsä ja yrittää kaavoituksella pakottaa kauppiaita kivijalkoihin. Ei mitään järkeä. Ne menevät yksi toisensa jälkeen konkurssiin vuoden kahden kuluessa. Asko-Seljävaara totesi minulle jyrkästi, että ei viinä maitokauppaan koskaan. Hän käveli seuraavana päivänä vastaani Alkosta astuen muutaman askeleen mennessään City Markettiin Ruoholahdessa. Eikö tämä todista, että koko Alko on jo maitokaupassa, siis saman katon alla. Mutta missä ovat pienyrittäjät omine kauppoineen, ei missään. Osuuskauppa on luku sinänsä. Paikallisten osuuskuntien hallinnossa istuu vain poliitikkoja, joten siihen pesään ei pääse talviunilta herätetty karhukaan. Räikein esimerkki on kuitenkin ABC asemat, joissa lähes kaikissa on Alko ja kirkonkylät ovat tyhjinä. Suomen pysyvä ongelma on hyvä veli, lobbaus, kähmintä ja oman edun tavoittelu niin voimakasta, ette emme voi asialle mitään, joten unohtakaamme koko juttu.

Käyttäjän demoni kuva
Liisa Polameri

Jouko Heynon mukaan ruoka ei ole kallista ja sanoo että uskokaa nyt jo.

Mutta kun usko ei ole tiedon väärti. Siitä, onko ruoka meillä maailman kalleinta, ei ole varmaa tietoa, mutta kallista se on moniin muihin Euroopan maihin verrattuna, suhteessa tulo- ja muuhun hintatasoon. Pelkästään Suomessa voi tehdä selvää hintavertailua Lidl'n ja K- ja S- ryhmittymien välillä. Pitää huomioida myös se, että tuloerot meillä Suomessa ovat suuret tänä päivänä.

Valitettavaa on, että tilastotieto ja tutkimuksetkin ovat kaupan ja menettäneet siitä syystä uskottavuutensa.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Luepa koko kirjoitukseni, ei pelkästään tuota yhtä virkettä.

Vilkaise vielä aikasi kuluksi noihin linkkeihin.

Ruoka on halpaa, jos siihen on varaa. Intiassa ruoan nimellishinta on selvästi alle Suomen hintatason. Ruoka halvempaa intialaisille Intiassa kuin suomalaisille Suomessa?

Käyttäjän demoni kuva
Liisa Polameri

Juuri näin Jouko: "jos siihen on varaa". Kysymys viimekädessä ole siitä, minkälaiseen ravintoon ihmisellä on varaa. Ruuan hintakysymys on sekä poliittinen että sosioekonominen kysymys ja se tuskin tyhjenee näissä somekeskusteluissa.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #25

Juuri näin. Ja Suomessa kaikilla on varaa ruokaan, Intiassa ei. Hinnat ovat Intiassa alhaisemmat, onko ruoka siellä siis halvempaa?

No ei.

Sama koskee Eurooppaa Suomen ulkopuolella.

Lukisit nyt aikasi kuluksi ne antamani linkit.

Seppo Lepander

Jouko, miksi esim Saksassa on ruoka 25% halvempaa?

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #26

Peruselintarvikkeiden hinta määräytyy heikoimmin toimeen tulevan desiilin maksukyvyn mukaan. Siksi.

Lue edellä antamani linkit.

Seppo Lepander Vastaus kommenttiin #31

Väitätkö, että Suomessa on rikkaampi desiili kuin Saksassa? Ja nuo linkit ovat Sinun tekstiä, että se siitä.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #36

Kyseessä ei ole väite, vaan tosiasia.

Totta kai tekstit, jotka itse kierjoitan, ovat omaa tekstiäni. Entä sitten? Lue ne, ja osoita nissä virhe, jos pystyt. Korjaan mielelläni.

Käyttäjän ArtoNakkila kuva
Arto Nakkila

Vai 45euroa tunti.... kyllä ystäväni joka pitää liha ja kalatiskiä sopimuksella prismassa oli tukehtua nauruun kun mainitsin asian hänelle. hän kertoi alan (SEL) työehtosopimuksen mukaisen palkkatason perusteella hän maksaa työntekiöilleen noin 13e tunti. sen päälle hän maksaa boonusta noin 150e/kk hyvänä aikana. Häneltä olen saanut vähittäis hinnat millä tänäpäivänä liha ja kala tuotteet myydään kuluttajille. Se mistä hinta muodostuu on taas eri asia. Mainitsemasi 45e/h tarkkoittaa 7830euroa kuukaudessa eli 93960e vuodessa. kokonais palkkakustannukset olisi työnantajalle 155000 vuodessa... Joten ollaan realistisia kun aletaan keskustelemaan tavalisten työntekiöiden palkoista. mieti kuinka monta tuhattakiloa yhden työntekiän pitäisi leikata, pakata ja myydä lihaa viikossa, kuukaudessa, että hänen palkkakustannukset, kiinteät kulut ja työnantajan katteet saavutettaisiin.

Seppo Lepander

Voi se olla, kun osaa asiansa ja tekee urakkatyötä.

Käyttäjän MikkoVlttil kuva
Mikko Välttilä

Tuo laskelma tuossa ylhäällä on vakuuttava. Sitä samaa olen itsekin ihmetellyt, kun olen kuullut luotettavilta tahoilta (siis sekä pomoilta Nurmossa, että lihanleikkaaja/teurastajilta Forssassa) paljonko he oikein tienaavat. Itse, kun olin lihatiskillä töissä sain muistaakseni noin 12 euroa/tunti.

Seppo Lepander

Sitä ihmettelen, kun muutamat tilat myyvät lihaa suoraan tilalta, niin se maksaa enemmän kuin kaupassa.

Käyttäjän MikkoVlttil kuva
Mikko Välttilä

Hyvä huomio. Tässä lienee kysymys lähinnä siitä, että suoramyyjät tuottavat yleensä erikoistuotetta. Luomua, pihvikarjan lihaa, hyvinvointipossua jne.

Ja toiseksi näissä suoramyyntijutuissa ei koskaan päästä massavolyymin katteisiin. Silloin, kun olin vielä sikafarmari kasvatin noin 3000 sikaa vuodessa. Olisi vallan mainiosti riittänyt, jos olisi saanut kympin per sika palkkaa. Jos sikoja on sata, se ei oikein riitä.

Sivuhuomautuksena sanottakoon, että jos kustannuksissa tapahtuu muutaman euron muutos per sika, se palkka tietysti romahtaa. Kymppi kun tippui alle viitoseen, aloin olla todella pulassa.

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

Minun elinaikanani ei ruoka ole ollut näin halpaa kuin viime vuosina.
Lisäksi ruoka on tullut monipuolisemmaksi EUn ja halvan energian vuoksi.

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

Heräsi kysymys kuinka paljon matkailu varsinkin kaukomatkailu lisää kurjuutta kotipöytään.
Jostain ne matkarahat on tietenkin saatava kokoon.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Ah me suomalaiset rakastamme niitä ihania bonuskortteja... eikö kukaan ole ihmetellyt miksi bensa abc-asemalla maksaa monta senttiä enemmän kuin normiasemilla...

Ja eikun bonus/plussakorttia höyläämään.

Syitä on lueteltu tässä 20:

http://www.taloussanomat.fi/myynti/2011/08/23/20-s...

Maistiaisia:

1. Kilpailua ei ole. Kauppa on keskittynyt kahden toimijan – S-ryhmän ja Keskon – käsiin. Teollisuus on niin ikään keskittynyt kullakin ruoka- ja juomatuotannon alalla vain parin suuren toimijan käsiin.

2. Vähittäiskaupan keskittyminen on Suomessa EU:n korkein

3. Kun muualla Länsi-Euroopassa kaupan saama siivu ruoan hinnasta on laskenut, meillä se on noussut. Ruotsissa ja Tanskassa kaupan osuus on 37–39 prosenttia. Meillä se on 52 prosenttia

8. Bonuskortit maksavat. Mitä järkeä niissä on, kun ne ovat jo melkein kaikilla? Jos kortit leikattaisiin kahtia, ruoan hinta laskisi monta prosenttia. Myös järjestelmän ylläpito maksaa satoja miljoonia ja näkyy hinnoissa.

9. S-ryhmä siirtää asiakasomistajille kuuluvia voittoja investointeina Venäjälle ja Baltiaan. Viime perjantaina avautui Pietariin jo kahdeksas Prisma.

Ruokaa mainostetaan Suomessa enemmän kuin missään EU-maassa.

jne....

anita frisk

Vielä enemmän kuin kalliit hinnat kiukuttaa ruoan heikko laatu ja se ei ole tuottajien vika. Kun esim. kelpo possu lähtee tilalta ja päätyy kaupan altaaseen, se on käynyt läpi sellaisen metamorfoosin kaikissa jalostus-, pakkaus- sun muissa himmeleissä, että takuulla on hygieninen - ja täysin mauton. Samoin esim. vihannekset. Kananmunien maku lienee ainoa joka on tuottajien vastuulla, luonnon parhaaseen pakkaukseen eivät edes nämä keskitetyt välikädet ole pystyneet puuttumaan.

Suomessa leuhkitaan, että meilläpäs on maailman puhtain ruoka. Oli sitten totta tai ei, onko se joku itseisarvo maun kustannuksella? Onko muualla maailmassa sitten suuriakin katastrofeja kun joutuvat syömään epähygienistä ruokaa? Ai niin, se Nestlen äidinmaitovastike.

Suomessa ruoan hinta on poliittinen juttu. S- ja K-duopolia ei haluta purkaa. Miksi, sitä voisi kysyä niiltä sadoilta poliitikoilta jotka näiden ko. firmojen erilaisissa instansseissa istuvat vuodesta toiseen. Saavat sitten omat pikku bonuksensa, mutta pääasia lienee tuntea itsensä tärkeäksi vaikuttajaksi.

Kimmo Leino

Suomi on BUROKRATIA ; meillä on KIINTIÖ tinkimaidon myyntiin suoraan tilalta ja jokaiselle ostajlla on annettava lappu "käsittelemättömän" maidon VAAROISTA !

Jopa hirvenlihan hintaa hilattiin ylöspäin vaatimalla jätti-investoinnit lahtivajoihin ( kaikki veri on saatava talteen säiliöihin ... purut ei kelpaa enää ).

Eri eläinlaatuja EI saa teurastaa samassa tilassa !

Yhden "lemmikkikanan" pitämisestä pitää tehdä ilmoitus ELY-keskukseen !

Kesko jäi kiinni 11 miljoonan verovilpistä ( IHMISOIKEUSTUOMIOISTUIMEN päätös jota ei juuri ole uutisoitu ); heti päätöksen jälkeen YT-neuvottelut jotta pomojen mokat saatiin maksetuiksi myyjien palkoista ).

Kansaa ei enää koulussa opeteta käsittelemään lihaa tai muita "käsittelemättömiä" elintarvikkeita ... itse olen senvarran vahan kansan miehiä; että saan tehtyä elävästä elukasta lihaa itselle ... possu esimerkiksi maksaa 2 e kilo kokonaisena ja 2,5 euroa kilo puolikkaan ( virallisessa teurastamossa teurastettuan; minimi erä kokonainen possu ) ... lihamylly on syytä löytyä !

Kananmunat on ongelma tuon "direktiivin" takia !

Suomi ei ole vapaa markkinatalous ruuan osalta; ja mm. lannoitteiden hinnat nousivat 25 % heti Kemiran Yaralle myynnin jälkeen ( yritys maksoi Kemiran hinnan takasin 4 vuoden nettotuloksella ! )

Ministeriön teettämä tutkimus ruuan hinnan muodostumisesta JULISTETTIIN SALAISEKSI !

Jos kuskaat MUIDEN lihoja samalla kun omia olet periaatteessa rikollinen ja vastuussa "kylmäketjun" toteutumisesta ( omia saa kuljettaa ).

Jo jauhelihan teko toiselle on "todella rikollista " touhua Suomessa.

Paikkakunnan naudankasvattaja myy jo PUOLET naudoista ns. suoramyyntinä ... uusi este tälle; pää ja luut pitää toimittaa alan "ongelmajätelaitokselle"; MAKSAA ( haaskan pito naudan luilla kiellettiin omassakin metsässä 2014 alussa ) ... LISSÄÄ BYROKRATIAA ... kyllä elintarvikkeille hintaa saadaan !

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

"Yhden "lemmikkikanan" pitämisestä pitää tehdä ilmoitus ELY-keskukseen !"
Ei voi olla että kanan lisäksi on elätettävä virkamiestä?

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren Vastaus kommenttiin #46

Ruotsi tulkitsee toisin välttääkseen turhaa työtä.
Tuttavallani oli joitakin kanoja ja vuohia kaupan asiakkaiden iloksi.
Vasta hankittuaan lampaan pihalleen tuli virkamies mukana.

Käyttäjän PekkaSavolainen kuva
Pekka Savolainen

Termi "On olo kuin osuuskaupan hoitajalla ennen inventaariota" juontaa juurensa siitä, että vielä reilut 30 vuotta sitten yhdestä osuuskaupan yksiköstä vastasi yksi hoitaja, jolla pienemmässä putiikissa oli yksi alainen, isommissa muutama. Makkaraa ostettaessa kysyttiin, että siivuina vai palana. Yksiköt oli fiksusti sijoitettu kaupungeissa eri kaupunginosiin ja maaseudulla kyläkeskuksiin, ja osula oli kaupungissa kävelymatkan päässä, maalla saattoi tarvita fillaria tai potkuria kauppareissulla. Työt osulassa teki kauppias tai apulainen, ei asiakas. Maitokauppa oli maitokauppa, huoltsikka huoltsikka ja pankki oli pankki.

Nykyisin on ehkä turha puhua osuuskaupan yksiköstä, kun hallit ovat enemmän kuin monikkoja, ja jos satut löytämään osulan pysäköintialueelta parkkipaikan, se ei ole kohtuullisen kävelymatkan päässä osulasta.

Huoltsikalta taas löytyy kaikkea muuta, paitsi mitään autoiluun liittyvää, hyvällä tuurilla muutama jääraappa on tarjouksessa Juhannuksen tienoilla. Bensapumppu on, mutta siihen on maksettava seteleillä tai kortilla, kun kassa paistaa hamppareita tai pizzaa, eikä ehdi myymään bensaa. Jos kysyt huoltsikan kassalta moottoriöljyä, kassa vastaa, että heillä ranskalaiset paistetaan rypsiöljyssä.

Jos kuitenkin onnistut pääsemään alkuperäiseen kohteeseen, eli osulaan, haluamasi peruselintarvike, kuten makaroni, on sijoitettu monikon perimmäiselle seinälle, kuten kaikki muukin tarpeellinen (ihan myyntistrategisista syistä, tarvitsen toki kaninomistajana välttämättä esim. possunkorvia, muuten vaan uuden taulu-TV:n, naisten alusasuja ja uusimman muumimukin, joten ne ovat kätevästi reitillä, ja myös konkreettisesti tiellä), ja edestakainen kävelymatka on helposti 400 metriä.

Siinä jää nitroja napostavalta mummolta makarooniloota tekemättä, kun jo perustervettä, auton omistavaa makaroninostajaa veetuttaa sen verran, että jauheliha (jota saa 400g:n ja 400g:n pakkauksissa, joiden sisältö muistuttaa lihaa enemmän styroksille pursotettua norsun hammastahnaa) unohtuu ostamatta.

Alkota ja Tanneria kuitenkin veetuttaa todennäköisesti enemmän...

Toimituksen poiminnat