Mikko Välttilä Laatikon ulkopuolella on usein hyviä ajatuksia!

Kolme kamalaa kirjainta? G M O

Nyt myönnän, että olen täysin ulapalla. Se on melko harvinaista. Yleensä minulla on hyvin vahva mielipide melkein kaikkeen ympärillä tapahtuvaan, mutta tähän asiaan en ole sitä onnistunut muodostamaan.

 

Geenimanipuloitu organismi, eli gmo.

 

Taustaa

Joskus silloin kaksikymmentä vuotta sitten kun ensimmäiset gmo-maissin viljelykset perustettiin yhdysvaltoihin, olin tietysti niitä vastaan. Tietysti -nehän olivat uusi asia ja mielessä välkkyivät kuvat elokuvasta "Kärpänen" ja sarjakuvista, joissa Hulk on täysin hallitsematon tai Volverine silpoo ihmisiä valtavilla kynsillään. Pelotti, että nyt se on alkanut. Mutantit valtaavat maapallon.

 

Nyt geenimanipuloituja kasveja viljellään yli sadalla miljoonalla peltohehtaarilla. Ne ovat monin tavoin osoittautuneet ylivertaisiksi sadontuottajiksi, eikä ainakaan minun korviini ole kantautunut povattua ympäristöskandaaliakaan. Silti minua epäilyttää. En enää pelkää muuntogeenien sinällään olevan ihmiselle tai ympäristölle vaaraksi. Minua pelottaa fakta, että kyseisen teknologian suurimmat vahvuudet ovat samalla sen suurimmat heikkoudet.

 

Kasvinjalostusmenetelmänä transgeneettinen kasvinjalostus on tehokas ja täsmällinen. Kasveja ei ole enää vuosikymmeniin jalostettu niin, että valitaan olemassa olevista lajikkeista hede- ja emikasvit ja "autetaan" luontoa hieman pölytyksessä ja toivotaan parasta. Ehei. Se on tehty niin, että joillakin projektiin sopivilla kriteereillä valitaan kasvi ja sitten sitä ryhdytään pommittamaan säteilyllä mutaatioiden aikaansaamiseksi. Ja niitä mutaatioitahan tulee. Sitten, kun on tarpeeksi säteilytetty ja saatu aikaan mutaatioita, jos käy hyvä tuuri, niin joukossa on uusi kasvilajike, jolla on ratkaisevasti parempia ominaisuuksia, kuin aikaisemmin.

 

Tämähän on siis luonnon työn nopeuttamista: Mutaatioita syntyy jatkuvasti. Nyt niitä tehdään ja poimitaan päältä ne parhaat. Se on vaan niinkuin kenttätykillä ampuisi hyttystä. Samalla kun ehkä saavutetaan toivottu tulos, tehdään ihan julmetusti turhaa työtä.

 

Jalostustyökalu

 

Geeniteknologialla voidaan ottaa kasvi, jolla on halutut ominaisuudet ja sitten siirtää siihen joku ominaisuus jostakin toisesta kasvista. Voimme siis hyvin täsmällisesti tehdä vehnän, joka kestää kuivuutta tai kylmyyttä paremmin kuin muut vehnät. Silloin vehnänviljely mahdollistuu laajemmilla alueilla ja mahdolliset katoriskit pienenevät. Tällä samalla tekniikalla voimme myös hyvin tarkasti luoda vaikkapa kauran, joka käyttää paremmin hyödykseen maaperän ravinteita (tai vaikka ilman typpeä) ja siten vähentää lannoitustarvetta. Mutaatioita nekin silloin ovat, mutta mutaatiohan on luonnon tapa kehittyä.

 

Ongelmia

Sitten niihin ongelmiin: Gmo- teknologialla saadaan aikaan muunmuassa kasveja, jotka kestävät tiettyä torjunta-ainetta. Tästähän ovat kuuluisia Monsanto ja tuotteensa Roundup ja toisaalta sitä kestävä maissi. Ideahan oli nerokas: Firma oli kehittänyt torjunta-aineen, jolla rikkakasvit saatiin kuolemaan pellosta. Sitten kehitettiin Maissi, joka ei kuole ko. aineeseen. Homma toimi, sadot olivat huimia ja rikkakasvit pysyivät aisoissa ( monet rikkakasvit ovat ihan oikeasti aivan valtava ongelma vähän lämpimämmillä seuduilla). Noh, tuote oli hyvä ja farmareita kiinnosti kovasti. Mitä teki Monsanto? Sehän omisti maissinsa genetiikan, joten se ilmoitti että kaikki, jotka kylvävät kyseistä maissia ostavat sen heiltä. Tämä oli jotain uutta ja mullistavaa. Maanviljelijä ei enää voinut ottaa keväällä siemeniä laarista. Muutamien oikeudenkäyntien jälkeen maajussit olivat ruodussa ja ostivat kiltisti siemenensä Monsantolta. Ja firma oli ahne: Siemenen hinta nousi ja nousi. Maanviljelijä ei tienannut enää yhtään enempää, vaikka sadot kaksinkertaistuivat. Monsanto tienasi.

 

Sitten tässä samassa casessa on vielä se ympäristöpuoli: Kyseistä Roundup -nimistä myrkkyä käytettiin ja käytetään nykyään aivan hulvattomasti. Ja siitä jää jäänteitä maaperään, vesistöön ja eläinkuntaan. Mukaanlukien ihminen. Aine on melko nopeasti hajoavaa, mutta kun petrokemiaa levitetään ympäristöön oikein todella paljon, niin kuka tietää mitä se tuo tullessaan myöhemmin?

 

Ja vielä: Alkuperäinen idea oli, että tehdään geeniteknologialla mutaatio, jossa se yksi haluttu kasvi ei kuole yhteen kemikaaliin ja muut kuolevat. Luontopa vain on ovela:  rikkakasvit ovat jo muuntuneet kestämään samaa ainetta myös.

 

Miksi ei?

 

Olen tietyistä syistä skeptinen gmo-tekniikkaa kohtaan. Yksi ovat nuo kaupalliset syyt. Uusien muunneltujen kasvien genetiikan omistus on yksi lisätapa pitää koko maapallon viljelijät köyhinä. Sitten ovat ympäristösyyt: Jos viemme jonkin uuden kasvilajin uuteen ympäristöön, emme voi koskaan olla täysin varmoja mitä tapahtuu. Ja jos sitten käytämme valtavat määrät petrokemiaa vain siksi, että voimme tehdä niin, sekään ei kuulosta hyvältä. 

 

Miksi kyllä?

 

Geenimanipulaatio on yksinkertaisesti tämä hetken kasvinjalostuksessa ylivoimaisesti tehokkain ja nopein työkalu. Sitä hyväksi käyttäen voisimme ratkaista aika pitkäksi aikaa koko ihmispopulaation ruokkimisen. Sillä voidaan parantaa kasvien kestokykyä, lisätä sadon määrää ja laatua, ottaa käyttöön uusia viljelyalueita (tai vanhoja kelvottomaksi muuttuneita) ja jopa torjua vesistöjen ja ilman saastumista. 

 

Varoituksen kohtia

 

Olen hyvin huolissani siitä, että mopo karkaa käsistä. Mielestäni on hyvä, että ihmiset ovat huolissaan ja hieman vastustavatkin. En usko, että siirtogeeniteknologia luo meille mitään hirviökasveja, mutta se voi luoda johonkin herkkään ekosysteemiin ongelmia, joita emme osaa etukäteen edes ajatella. 

Samalla tämä on huonoimmillaan uusi tapa riistää koko maapallon maanviljelijöitä, vaikka parhaimmillaan se on tapa ruokkia koko maapallo. 

 

Kuten alussa sanoin, olen melko kateissa mielipiteeni kanssa. Yhdestä asiasta olen kuitenkin melko varma:

 

Geenimanipuloidut organismit ovat tulleet jäädäkseen. Meidän tavallisten ihmisten pitäisi sokean vastustamisen ja pelkäämisen sijasta opetella ymmärtämääm ja valvomaan sitä, mitä tuolla uudella teknologialla tehdään.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (67 kommenttia)

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Monsanton ongelmahan on monopolikapitalismi eikä geenimanipulaatio. GM on yksinkertaisesti entistä täsmällisempi ja turvallisempi jalostustapa.

Käyttäjän halaolla kuva
Hannu Ala-Olla

Tässä yksi esimerkki siitä, mitä geenimanipulaatiolla voidaan saavuttaa. Tai voitaisiin, jollei joka suunnalta oltaisi työntämässä kapuloita rattaisiin.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kultainen_riisi

Seppo Paasikallio

Kirjoitat Roundupista, mutta et glyfosaatista, mikä on siihen liittyvä myrkky, joka väistämättä pikkuhiljaa myrkyttää ihmistä. Glyfosaatti esiintyy nimenomaan GMO maississa ja EPA on korottanut sallittua määrää selvästi.

http://www.activistpost.com/2013/06/despite-irrefu...

Minä en välitä syodä gmo maissia, koska sen ravinnearvot ovat huomattavan alhaiset tavalliseen maissiin verrattuna.Seuraavassa linkissä on myos laaja raportti erilaisista ravinteista molemmissa tuotteissa ja yleistotemus luonnon maisista on että se on 20 kertaa rikkaampi ravinteitten, energian ja proteiinien puolsta kuin GMO maissi.

http://in5d.com/monsanto-toxic-corn.html

Käyttäjän JuhoRimpelinen kuva
Juho Rimpeläinen

Tiedäthän että olisi reilua antaa oikeita lähteitä väitteilleen, eikä linkata uskottavuudeltaan kreationistien verkkosivuja vastaaviin julkaisuihin, jotka eivät viitsi tarjota kunnon viitteitä lähteilleen jotta niitä voisi tutkia. Ja kaikista huvittavinta on se, että vieläkin jaksavat viitata tutkimukseen josta tiedeyhteisöt ympäri maailmaa löysivät nopeasti virheitä. Varsin mielenkiintoista on myös se että aikaisemmat tutkimukset eivät ole vaaroja näyttäneet toteen, mutta kun Greenpeaceen kuuluva, tunnettu GMO:n vastustaja tekee tutkimuksen löytyvät heti todisteet GMO:ta vastaan.

Lisäksi muistetaan etteivät tuholaismyrkkyjen mahdolliset haittapuolet ole argumentteja geenimuuntelua vastaan.

Käyttäjän MikkoVlttil kuva
Mikko Välttilä

Näistä kommenteistahan tämä koko dilemma näkyykin. Tutkimustulos on niinkuin sen halutaan olevan, toisia pelottaa ja toiset ovat kylmän analyyttisiä. Sitten kun puhutaan ruuasta, niin kaiken tulisi olla kohdallaan.

Ruuan pitäisi olla hyvää ja turvallista, samalla sen pitäisi maistua hyvältä ja syöjällä pitäisi vielä olla puhdas omatunto syödä.

Glyfosaattia en maininnut, koska puhuin nimenomaan Monsantosta ja tuotteestaan Roundupista. Nyttemmin, kun glyfosaatin patentti on rauennut, niin Monsanto on muuntanut maissiaan niin, että maissi kestää ainoastaan Roundupin, ei rinnakkaisvalmisteita.

Nuo torjunta-ainejäämät ovat tosiaankin asia, joka ei ole geenimanipuloinnin vika. Minä taasen katselen asiaa koko pakettina, koska ammattini on kuitenkin tuottaa suomalaisille ruokaa. Hyvää, turvallista ja sellaista, mikä käy kaupaksi.

Anne Pylkkönen Vastaus kommenttiin #6

Juuri näin, blogissa ja tässä kommenttiketjussa tulee tismalleen esille kaikki se, mikä kaltaistanikin pientä kuluttajaa modernissa elintarviketuotannossa askarruttaa.

Vaikuttaa siltä että toisessa ääripäässä odottaa synkeä suo, ja vetelään sitä vasta vedetäänkin jos ruuantuotannon kaikki säätely lopetetaan fundamentaalisen talousliberalististisen hurmoksen puuskassa.

Jos palattaisiin viljely- ja karjanhoidon menetelmissä vaikkapa 1700-luvulle, "superluomu" toisi mukanaan mitä todennäköisimmin myös valtavat nälänhädät, tautiepidemiat ja maaperän erroosio-ongelmat. Aikamoisen julma sinisilmä-kapitalistifanaatikko saa toisaalta olla, jos uskoo että pelkällä "näkymättömän käden" siunauksella pystytään ratkomaan ravinnon saanti-, laatu-, turvallisuus-, ja tuotantoasiat.

Siinäpä sitä viljelijälle/karjankasvattajalle dilemmaa kerrakseen, että miten tuottaa määräysviidakossa, finanssimarkkinavoimien puristuksessa, niissä luonnonolosuhteissa ja niillä materiaalisilla ja tiedollis-teknisillä resursseilla joita käytettävissä on, kannattavasti ruokakaupan asiakkaalle vielä puhdas omatunto!!

Käyttäjän MikkoVlttil kuva
Mikko Välttilä Vastaus kommenttiin #7
Käyttäjän JuhoRimpelinen kuva
Juho Rimpeläinen Vastaus kommenttiin #6

Mikko: sinun blogauksesi on vielä järjen puolella. Kriittisyys on tervetullutta ja suositeltavaa, kunhan muistetaan että kriittisyyttä pitää voida osoittaa tarvittaessa molempiin suuntiin. Muutoin emme koskaan tule hyötymään kultaisen riisin kaltaisista tieteen lahjoista maailmalle.

Käyttäjän TimoKalliokoski kuva
Timo Kalliokoski

Ja kääntäen?

Mun mielestä lähdekritiikki vaatii nupit kaakkoon-säätöä, jos lähteellä on ilmiselvä motiivi tuottaa itselleen sopivaa tietoa ja rahoittaa "sitä saa, mitä tilaa"-tiedettä. Olisiko teollisuudella itsellään joku motiivi, kuten raha, vai onko ihan foliohattuliua väittää, että sellainen motiivi ohjaisi tutkimusta, jonka itse tilaa.

Älä nuori mies viitsi olla lapsellinen.

Käyttäjän JuhoRimpelinen kuva
Juho Rimpeläinen Vastaus kommenttiin #32

Lähdekritiikkinupin tulee olla aina kaakossa. Sen takia tutkin yleensä useampia kuin yhdenlaisia lähteitä mielipidettäni muodostaessani, ja nimenomaan oikeita alkuperäisiä lähteitä, enkä esimerkiksi lehdistön tai aktivistien kirjoittamia epämääräisiä tulkintoja. Tiedeyhteisö tuntuu olevan aika yksimielinen nimenomaan GMO-ravinnon vaarattomuudesta, ja vastaista väittävistä tutkimuksista on löydetty nimenomaan mainitsemiasi ongelmia; tutkijoiden henkilökohtainen näkemys on päässyt vaikuttamaan tulosten tulkintaan. Kukahan lienee ollut tilaajana näiden tutkimusten yhteydessä?

Ikään vetoaminen ei paranna argumenttejasi.

Käyttäjän TimoKalliokoski kuva
Timo Kalliokoski Vastaus kommenttiin #35

Oikea alkuperäinen lähde? Tuntuu olevan, sidonnaisuudet? Tiedeyhteisö? Kuka tekee tiedettä, kuka rahoittaa tiedettä?

jos olisit tarkka, kiinnitin huomiota kuvaasi, jonka mukaan olet nuori ja nuoruutta kunnioittaen, pyysin sinua olemaan taantumatta lapsen asteelle, jota teet taas. Kuten esimerkiksi myös isot miehet tuolla muualla. Ei tämä sun argumenttiesi tasoa kauheasti paranna, että argumentoit täysin epämääräisillä mielikuvilla, ja kuten kaikki muutkin protyypit, ohitatte ongelmat hups vaan. Kysymykset ihmisen oikeuksista hups vaan. Silloin ei ole mitään paussissa, ei ainakaan jauhoja.

Käyttäjän JuhoRimpelinen kuva
Juho Rimpeläinen Vastaus kommenttiin #37

On hankala puhua asiasta kun en tiedä kuinka paljon olet perehtynyt luonnontieteelliseen tutkimukseen ja siihen liittyvään filosofiaan.

Alkuperäinen lähde: julkaistu tutkijoiden laatima artikkeli jossa ilmenee tutkimuksen metodologia, tutkimuksesta ilmennyt raaka informaatio ja sen analyysi. Tutkimuksessa tulee ilmetä nämä kaikki juuri sitä varten että kuka tahansa voi lukea ne, analysoida niitä ja todeta löytyykö jostakin osasta virhe. Tiede on läpinäkyvää, ja tämän takia sitä vastaan on hankala taistella. Kuka tahansa voi toistaa kokeen ja saada toisen tuloksen, kuka tahansa voi huomata päättelyssä olevan virheen ja kuka tahansa voi siten kumota tutkimuksen tuloksen. Tästä päästäänkin tiedeyhteisön käsitteeseen; kollektiiviseen luonnontieteilijöiden joukkoon jotka analysoivat toistensa tutkimuksia ja etsivät niistä virheitä. Juuri tämä maailmanlaajuinen yhteisö on löytänyt virheitä nimenomaan GMO:ta vastustavien järjestöjen innolla levittämistä tutkimuksista. Valitettavasti toistaiseksi ei olla havaittu todisteita että GMO-ruoka olisi sen vaarallisempaa kuin tavanomainen ruoka. Huomaa että mikään ei estä ketä tahansa tutkimasta aihetta, tai analysoimasta tutkijoiden tuloksia.

Aihetta luonnollisesti tulee tutkia lisää, kuten mielestäni kaikkea tulisi. Samalla tulisi kuitenkin käyttää hyödyksi sitä mitä on jo saavutettu. Samalla tavoin kun mielestäni on kuluttajilta oikeutettua vaatia luomuruokaa, tulee mielestäni minulla olla oikeus vaatia GMO-ruokaa. Vastaavasti uskomuksilla pelottelu ei saa estää esimerkiksi kultaisen riisin käyttämistä henkien pelastukseen.

Käyttäjän TimoKalliokoski kuva
Timo Kalliokoski Vastaus kommenttiin #42

Sulta nyt unohtuu jotakin. Kuka rahoittaa tutkimusta? Riippumaton tutkimus on nykyään aika harvinaista ja tiedeyhteisö itsessään muodostaa rakenteita, jotka vaimentavat kriittisiä ääniä.

On tullut ilmi todella paljon vääristeltyjä tutkimustuloksia. Tilanne ei todellakaan ole noin ideaalinen kuin annat ymmärtää. Miten voi tarkastaa tutkimuksen, johon on asetettu vääristeltyä aineistoa?

Kuka tahansa voi tutkia, jolla on rahaa siihen.

Onko eettistä tutkia ihmiskunnalla jotakin, jota ei ole kunnolla tutkittu pitkäaikaisin kokein? Tämähän on ihmiskoe.

Mielestäni ihmisellä tulisi olla oikeus todellakin vaatia GMO:sta vapaata ruokaa. Se on kuitenkin lähes mahdotonta, koska täysin GMO-vapaita tuotantoketjuja alkaa olla aika vähän, eikä sitä tarvitse edes merkitä. Miten siis vaadin ja valitsen? Lisäksi olen sitä mieltä, että esimerkiksi naudanlihan valkuaisainekoostumus on maun ja terveellisyyden kannalta pielessä, jos se syö jotakin muuta kuin heinää. Voitko kuvitella kuinka vaikeaa korsiruokitun naudanlihan hankkiminen on? Luomu ei takaa mitään.

Käyttäjän JuhoRimpelinen kuva
Juho Rimpeläinen Vastaus kommenttiin #45

Tutkimuksen rahoittaja ei ole oleellista, sillä tutkimuksen tulokset ovat silti avoimia. Tutkimuksella saatu tieto voidaan aina testata toisen tutkimusryhmän toimesta, ja metodologiasta voidaan löytää virheitä. Läpinäkyvyys on elinehto tieteissä, ja se tekee vääristelyn mahdottomaksi. Esimerkkinä homman toimivuudesta voi pitää erästä Greenpeacen rahoittamaa tutkimusta aiheesta...

Jos et halua syödä GMO-ruokaa, äänestä jaloillasi. Se että sinä et halua jotakin syödä ei tarkoita että ko. asia pitäisi kieltää sitä haluavilta tai sitä tarvitsevilta.

Käyttäjän TimoKalliokoski kuva
Timo Kalliokoski Vastaus kommenttiin #53

Sulla on tarkoituksellisesti tai tarkoituksettomasti todella naiiva käsitys tieteestä.

Käyttäjän TimoKalliokoski kuva
Timo Kalliokoski Vastaus kommenttiin #42
Käyttäjän MikkoVlttil kuva
Mikko Välttilä Vastaus kommenttiin #46

Mulla ei edelleenkään ole agendaa kumota mitään. Mielelläni kuitenkin luin tämän tutkimuksen. Yhden huomion tein heti: Selostuksessa ei ole mainintaa tarjotun ruuan kemiallisesta testaamisesta esim ympäristömyrkkyjen ja torjunta-aineiden varalta. En tiedä näin lukio ja kesken jäänyt AMK-pohjalta, pitäisikö olla, mutta minusta pitäisi.

Minun ajatukseni on, että loppupäätelmässä oleva lausahdus "pitäisi tutkia lisää" tulee ottaa vakavasti, mutta varsinaista todistusvoimaa tällä tutkimuksella ei ole.

Käyttäjän MikkoVlttil kuva
Mikko Välttilä Vastaus kommenttiin #47

Taikka ihan rehulaadun kannalta edes ei ollut mainintaa. Jos kana saa ohraa, jonka hehtolitrapaino on 70 tai 50 kG/hl tai jonka valkuaispitoisuudessa on isoja eroja, niin munien paino voi vaihdella eri rehujen välillä yli 10%.

Käyttäjän JuhoRimpelinen kuva
Juho Rimpeläinen Vastaus kommenttiin #47

Lisäksi nopealla vilkaisulla huomasin että rottia on aika vähän kunnon aineiston saamiseksi, lisäksi en huomannut että niiden kantaa olisi kerrottu. Tosin täytyy muistaa etten ole koe-eläinten asiantuntija, mitä nyt tiedän että laboratoriorotillakin esiintyy geneettistä monimuotoisuutta.

Käyttäjän TimoKalliokoski kuva
Timo Kalliokoski Vastaus kommenttiin #54
Käyttäjän TimoKalliokoski kuva
Timo Kalliokoski Vastaus kommenttiin #47

Sä sanot, että sulla ei ole agendaa kumota ja sitten kuitenkin toteat tiedemiehen varmuudella, että tällä ei ole mitään todistusvoimaa. Ookoo. Ihan hyvin.

Siitä sitten seuraavan kimppuun..

http://www.theguardian.com/environment/2012/sep/28...

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #60

Kannattaa tosiaan lukea tämän Guardianin jutun viimeinen kappale moneen kertaan.

Käyttäjän MikkoVlttil kuva
Mikko Välttilä Vastaus kommenttiin #60

Eikun ihan maajusin ajattelulla mietin että miksei eläin kasva. Onko rehussa vikaa... Mä en sanonut, että vika ei voisi olla gmo. Sanoin, että muita mahdollisuuksia ei ole suljettu tässä pois.

Käyttäjän MikkoVlttil kuva
Mikko Välttilä Vastaus kommenttiin #60

Ja vielä: Mulla ei todellakaan ole agendaa kaataa yhtään mitään. En myöskään halua hyväksyä kummastakaan suunnasta puolitotuuksia ja uskomuksia. Sitä juuri halusin tällä blogillani pohtia, että näitä liian hätäisesti tehtyjä tutkimuksia on molempiin suuntiin liian paljon ja niitä huudetaan intohimoisesti maailmalla totuutena.

Itse olen sitä mieltä, että parempi odottaa ja saada selvyys, kuin hypätä hulluna sekaan. The Guardian on taas uusi osoitus siitä, että ollaan vakavasti otettavien asioiden äärellä ja syytä olla varovainen on. Se toinen linkkisi oli ttas puhtaasti sitä, mitä kirjoitin avauksessani keinosta riistää maajusseja.

Käyttäjän TimoKalliokoski kuva
Timo Kalliokoski Vastaus kommenttiin #35
Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari

Tarkennus; en söisi siksi, koska näiden turvallisuutta ei mielestäni vielä tiedetä tarpeeksi hyvin.

Kyllähän esim. kännyköiden säteilystä puhuttiin pitkään että se on täysin vaaratonta, mutta nyt on alkanut ilmetä myös toisenlaisia tutkimuksia ja tietoa. En luota vielä nykyiseen tietoon tässä GMO-asiassa. En luottanut kännyköiden yhteydessäkään.

Käyttäjän halaolla kuva
Hannu Ala-Olla

Ei geenimanipuloimattomista kasviksista ole sen enempää tutkimuksia, ties vaikka valtaosan kuolemista voisi laittaa porkkanoiden piikkiin. Miten se muuttaa asetelmaa, että toisessa geenit ovat suunniteltuja ja toisessa itsekseen muokkaantuneita?

Minkä mekanismin geenimanipuloitu kasvi voisi saada, joka tekisi siitä turvattoman? Geenit eivät tartu.

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari

"Minkä mekanismin..."

Se on juuri se, mistä ei tiedetä tarpeeksi. Enkä luota nykyisiin tutkimuksiinkaan.

"it should be noted that most of these studies have been conducted by biotechnology companies responsible of commercializing these GM plants" http://skeptics.stackexchange.com/questions/2215/i...

Mutta syökää te... mä äänestän lompakollani.

Käyttäjän halaolla kuva
Hannu Ala-Olla Vastaus kommenttiin #13

"it should be noted that most of these studies have been conducted by biotechnology companies responsible of commercializing these GM plants"

Niin siis tuota.. Ketä hemmetissä se muita kiinnostaisi niitä tutkia? Ei ainakaan vastustajia, kun tietävät ettei sieltä saa lyömäasetta. Ei tutkimuksen rahoittaja kumoa tutkimusten sisältöä, vain niissä osoitetut virheet voivat sen tehdä.

Käyttäjän TimoKalliokoski kuva
Timo Kalliokoski Vastaus kommenttiin #14

Sitä saa mitä tilaa-tieteen puolustamiseksi tämä on onnettomin esitys ikinä.

Käyttäjän halaolla kuva
Hannu Ala-Olla Vastaus kommenttiin #16

Pötyä.

Tutkimuksen virheellisyys on osoitettava.

Käyttäjän TimoKalliokoski kuva
Timo Kalliokoski Vastaus kommenttiin #18

Ai, että: puolueellinen tutkimus on pätevä, ellei toisin pystytä osoittamaan? Kenen toimesta? Kuka ja mikä riittää? WHO? FAO? 20 vuotta ihmiskoetta?

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid Vastaus kommenttiin #14

" Ketä hemmetissä se muita kiinnostaisi niitä tutkia? "

USAn valtiolla on tutkimuslaitos, mutta se on ilmoittanut, että ilmoitus yhtiöiltä riittää.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Perinteiset jalostusmenetelmät ja valitettavasti myös erilaiset myrkyt, säilöntä- ja torjunta-aineet ovat paljon, paljon huonommin tutkittuja kuin GMO.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Otetaan esim. soijan kasvatus GMO-lajikkeilla. Tähän kuuluu myrkytys, koska soija on tehty juuri näitä varten; eli GMO-soija kestää kyseset myrkyt. Rikkakasvit eivät kestä.
Ja kun soija on kypsä, se lentoruiskutetaan toisella myrkyllä, jotta se kuolee pystyyn, eli kuivuu. Näin soijan talteenotto ja puinti helpottuu.

Ikävä juttu vain, että nuo myrkyt ovat olleet jo pitkään kiellettyjä EU:ssa.

GMO:lla voidaan tehdä hyviäkin asioita; esim. bakteerikantoja, jotka tekevät polttoaineeksi kelpaavia yhdisteitä, mutta se ei tarkoita, että GMO on hyvä juttu missä vain tuotannossa, esim. ruokatuotannossa.

Ja mitä tulee "geenisiirtymiin", niin luonnossa kasvit risteytyvät, mutta ei mikään kasvi saa geenejä siililtä - tai miltään muultakaan eläimeltä.
Ei edes toisenlaiselta kasvilta.

Mutta ei se vaara liity edes tähän - vaan siihen kuinka asiaa katsotaan oikeudelliselta kannalta; eli esim. Monsanto on järjestäen vienneet viljelijöitä oikeuteen USAssa ja Kanadassa, jolloin viljelijältä on viety "paitakin päältä".
Suurin osa viljelijöistä maksavat kiltisti - katsokaa juutubarista.
Monsanto yritti myös patentoida saksalaisen alkuperäissian - siitäkin löytyy netistä dokumenttielokuva.

Henry

Käyttäjän TimoKalliokoski kuva
Timo Kalliokoski

Oletteko ikinä kuulleet tutkimusalasta nimeltä epigenetiikka? Tutkimus kohdistuu niihin mekenismeihin, jotka aktivoivtat ja passivoivat dna:ssa olevia geenejä ja niiden informaatiota. Toisin sanoen on huomattu, että meillä on genetiikan päällä toinen paljon monimutkaisempi genetiikkaan suoraan vaikuttava prosessi.

Jos esimerkiksi alkaa näyttää siltä, niin kuin sillä rintamalla alkaa, että sosiaalinen asema alkaa lopulta vaikuttaa geneettisen koodiin, on ihan turha kuvitella, että geenimanipuloitujen organismien nauttimisella ei ole mitään merkitystä. eikä kukaan voi sitä vielä tietää. Enkä minäö ole suostunut koe-eläimeksi. Vähintä, mitä voin pyytää on se, että minulla on täydellinen jäljitettävyys syömäni ruoan suhteen ja mahdollisuus luotta siihen, että siitä annettu informaatio on oikeaa.

koko todistustaakka tässä asiassa on puolustajilla, joilla ei tosiasiassa ole mitään mahdollisuuta puolustaa asiallisesti täysin keskeneräistä kokeilua.

Sitä paitsi Gmopaska ei ole mitenkään ylivoimaista. Se häviää satomäärissä, ravintopitoisuudessa, kaikessa...

Monsanton ja vastaavien ainoa todellinen tavoite on ruoantuotannon monopolisointi

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Epigenetiikasta on kyllä ihan vainoharhatonta tietoa. Suosittelen Nessa Careyn teosta The Epigenetics Revolution ( Icon Books, 2011 ).

Käyttäjän TimoKalliokoski kuva
Timo Kalliokoski

Missä vainoharha? Onneton argumentti.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Ihmisethän uskovat mitä ylhäältä kerrotaan. Tässä viimeisin "tutkimustietoon perustuva"...:

ALA-ARVOISEN TUTKIMUKSEN POHJALTA TEHTY HOITOSUOSITUS AIHEUTTANUT JOPA 800.000 KUOLEMAA EUROOPASSA
http://www.anttiheikkila.com/blogi/ala-arvoisen-tu...

josta:

Medicine Or Mass Murder? Guideline Based on Discredited Research May Have Caused 800,000 Deaths In Europe Over The Last 5 Years
http://www.forbes.com/sites/larryhusten/2014/01/15...

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Kiinnostavia linkkejä, jotka eivät kuulu tähän asiaan mitenkään.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Miten niin ei kuulu?
Jos jotkut törpöt luottavat siihen, että jokin homma on hoidossa "koska sitä on tutkittu" ja sitten näytän toteen, ettei se todista vielä mitään...

Jessus!

henry

Käyttäjän TimoKalliokoski kuva
Timo Kalliokoski

Koko Monsanton historia on tuhon kylvöä. Nyt yhtäkkiä GMO on vaan suuri hyvä?

http://truththeory.com/2014/01/20/monsantos-dirty-...

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Monopolikapitalismi on monopolikapitalismia, tuotteesta riippumatta. Ei se ole tuotteen vika.

Käyttäjän TimoKalliokoski kuva
Timo Kalliokoski

Tuotteessa on mun mielestä vaikka kuinka paljon vikoja: tuntemattomat pitkän ajan vaikutukset, oikeudellinen ongelma GMO-kasvien levitessä perinteisen viljelyn pelloille, jotka tuomitaan USA:ssakin Monsanton eduksi kaikkea oikeuskäsitystä loukaten, myrkkyriippuvaisuus, monimuotoisuuden ja sitä myötä ekologisen kestävuuden rappio, hintoja vääristävä keskittyminen....

Tuote on osa monopolikapitalismin olemusta, eikä siitä mitenkään erotettavissa... Logiikka on sulla ihan sama, kuin sillä fennovoiman jepellä, joka sanoi, ettei heidän ydinvoimatilauksensa mitenkään liity ydinaseteollisuuteen,kun saman firman ihan muun osaston kanssa asioivat.

Piru ei ole niitä tyyppejä, jotka katsoo hyvällä rusinan näpistelijöitä pakkopullan äärellä.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Fennovoiman jeppe on oikeassa, tietenkin. Peltoalan valtaaminen ja tuotteen muokkaaminen siihen sopivaksi on nimenomaan kapitalismin ongelma.

Varmaan todellisuudessa ymmärrät, mitä tarkoitan. Esimerkiksi auto ei ole ongelma, vaan ne kartellit, jotka ovat pitkään jarruttaneet vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöä.

Käyttäjän TimoKalliokoski kuva
Timo Kalliokoski

Ei ole. Etkä ole sinäkään, etkä millään tavalla vastaa mihinkään hankaliin kysymyksiin, vaan tyynesti sivuutat ne..

Vertauksesi ontuu. En jaksa selittää, ymmärrät varmaan itsekin. Sulla nyt vaan on tuo agenda.

Olisiko tärkeämpää pohtia tuon linkkaamassani jutussa esillenostettujen historiallisten tosiasioiden yhteyttä nykyhetkeen ja Monsanton toimintaprofiiliin, kuin vaan kuitata linkki pätemättömäksi? Pystyykö Jari-Pekka kieltämään linkissä esitetyt asiat? Miksi neutraaleina ja järkevinä esiintyvät skeptikot ja tieteen edustajat nielevät täysin kritiikittömästi aineiston, jota tuottaa jompikumpi januskasvoista byrokraattinen valvonta -ja disinformaatokoneisto tai monopolikapitalismin kustantama huoraustiede? Mitäs tieteellistä epäilyä tuo on?

Kyllä ne viat ovat tuotteessa ja kokonaisuudessa, josta sitä ei voi mitenkään erottaa. Sitä vaan sitten ohitetaan kaikki vaikeat kysymykset joita kirjoittajakin on alkanut pohtia. Käyhän se noinkin.

Käyttäjän MikkoVlttil kuva
Mikko Välttilä

Juuri näiden kaikkien asioiden äärellä pohdiskelen. Kaikki liittyy kaikkeen ja kokonaiskuva on hämärän peitossa. Periaatteessa hyvä teknologia, mutta mitä kaikkea se tuo tullessaan? Emme myöskään voi tietää, onko hyvä aina hyvä ja huono aina huono. Tämän hetken huono voi olla pelastus vaikkapa 20 vuoden kuluttua ja päinvastoin.

Ole tässä sitten ennakoiva ja dynaaminen ruuantuottaja.

(ja tiedoksi: Syy siihen, että pohdiskelen asiaa on seuraava: maailmalta on koko ajan vaikeampaa ja vaikeampaa löytää manipuloimatonta rehua eläimille. Vielä se onnistuu, en tiedä milloin ei enää.)

Käyttäjän TimoKalliokoski kuva
Timo Kalliokoski

Mehän siis emme tosiaan enää voi edes valita. Eikä meillä ole oikeutta tietää, mitä syömme. Sitten täällä jankutetaan täällä näitten ihmisten kanssa, jotka vaan jankkaa, että tää on hyvä juttu. Ei ole.

Kuinka kauan maatalous on perustunut sille pariaatteelle, että siemenviljat otetaan talteen? Aika kauan. Nyt nekin pitää ostaa. Ja kaikki luonnolliset kannat on saastutettu. Kiitos.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Nälkä on paha juttu. Tutkitun ravinnon suunnitelmallinen tuottaminen on hyvä juttu. Monopolikapitalismi on paha juttu. Paranoia on paha juttu.

Käyttäjän TimoKalliokoski kuva
Timo Kalliokoski Vastaus kommenttiin #34

Paranoia epäillä rahaa motiivina? Mihin kysymykseen olet vastannut? Aivan oikein: et mihinkään. Syytöksiä, liturgiaa.. Sitä teiltä saa. Pitäkää tunkkinne. ruoan tuotannossa on määrän lisäksi olemassa laatu...........................................................Blaaaa, blaaaa. Hyvää yötä ja Monsanto kanssanne!

Käyttäjän TimoKalliokoski kuva
Timo Kalliokoski Vastaus kommenttiin #34

Oikeus tietää ruokansa alkuperä on paranoiaa? Kuinka kuutamolle voi ihminen kadota, niin että pystyy vielä kirjoittamaan kommentteja!

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Voihan sitä sellaisenkin hypoteesin esittää, että siemenvilja on ihan itse päättänyt, ettei häntä saa ottaa talteen. Evoluutioteorian valossa pitäisin kuitenkin todennäköisempänä, että päätöksen on tehnyt Monsanto. Käsittääkseni Mikko ei harkitse ryhtymistä Monsanton asiamieheksi, vaan pohtii GMO:n merkitystä esimerkiksi soijan käytössä.

Käyttäjän TimoKalliokoski kuva
Timo Kalliokoski

Jari-Pekka Vuorela, keskustelutapasi, jossa heittelet ylimielisiä irtoheittoja ja syytät kumppania toistuvasti paranoiasta, ei ole miellyttävä eikä rakentava. Etkä sinä mitenkään pysty irrottamaan tuotetta, sitä tekevästä tuotantokoneistosta ja rakenteesta.

Otetaan nyt joku ihan hypoteettinen tuote, joka on maailman paras. Sen tuotanto vain sivuvaikutuksillaan tuhoaa maapallon. Onko tuote siis hyvä?

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Juurihan otin esimerkiksi auton, mutta hermostuit.

Käyttäjän TimoKalliokoski kuva
Timo Kalliokoski

Siis sun mielestä on ihan ookoo keskustelussa toistuvasti syyttää paranoiasta ja sitten voi ihmetellä, jos toinen hermostuu? En mä edes hermostunut, mutta edelleen olen sitä mieltä, että keskustelutapasi on ikävä.

Käyttäjän TimoKalliokoski kuva
Timo Kalliokoski

Bloggaajalle suosittelen luonnonmukaista viljelyä.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Suomessa on varaa ja tilaa harrastaa "luonnonmukaista" viljelyä. Voidaan kasvattaa esimerkiksi nykyistä vehnää ja klooniporkkanaa, jotka ovat vahvasti jalostettuja muotoja.

Kiinalaisille, intialaisille ja afrikkalaisille koittaisi lopullinen nälkäkatastrofi, jos maapallolla siirryttäisiin kokonaan niihin valtavia tiloja ja energianhukkausta vaativiin menetelmiin, joita kutsutaan luomuksi.

Käyttäjän MikkoVlttil kuva
Mikko Välttilä

No, tähän taasen pitää sanoa, että minun tilani vähät pellot ovat luomulla. Lyhyen kokemukseni (3 vuotta)varjolla voin sanoa, että kun maaperää on varjeltu ja huollettu ja sen kosteus- ja ravintotasapainosta on pidetty huolta, sieltä kyllä saa ihan kilpailukykyisiä viljasatoja. Ja tuotteen hinta mukaalukien erittäinkin kilpailukykyisiä. (tätä maaperän vaalimista meillä on tehty jo vuosikymmeniä, vaikkei luomussa olekaan oltu)

Ongelmia on kaksi: se maaperän kunnosta huolehtiminen on tolkuttoman kallista. Nykyaikaisilla, isoilla koneilla ei voi kuvitellakaan touhuavansa ja viljasatoja ei voi ottaa pellosta edes joka vuosi. 3 satoa viidessä vuodessa. Maksimissaan neljä. Ilman karjanlantaa se ei onnistuisi ollenkaan.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #58

Otaksun, että tämä on tyyppiesimerkki mieleisestäsi keskustelutavasta.

Käyttäjän MikkoVlttil kuva
Mikko Välttilä Vastaus kommenttiin #58

Siis mikä on höpöt? Minun ammatillinen näkemykseni luomuviljelyn hyvistä ja huonoista puolista?

Käyttäjän ElliVeeraElina kuva
Elli Veera Elina

Ottamatta sinänsä kantaa tähän valloittavan kuumana käyvään keskusteluun GMOn eduista ja haitoista, kommentoin asiaa pakkausmerkintöjen osalta.

Joku täällä ehdotti äänestämistä jaloillaan, eli pidättäytymistä ostamasta geenimuunneltua ruokaa. Yksi geenimuuntelun ongelmista on juuri tässä kohtaa. Käytännössä lihansyöjän ei ole mahdollista tietää, milloin tukee ostopäätöksellään geenimuuntelua. Lihantuotannossa nimittäin eläimille voi syöttää geenimuunnelluista kasveista valmistettua rehua ilman, että myytävän lihan pakkausmerkinnöistä saisi selville onko näin tehty vai ei. Luomutuotanto on tässä poikkeus, tosin luomulihankin rehusta 0,9% saa olla geenimuunneltua.

Se, että äänestää GMOta vastaan kulutuskäyttäytymisellä vaatii siis ainakin lihan jättämistä kaupan hyllyyn.

Aiheesta uutisoitu esim. täällä:
http://www.kuluttajaliitto.fi/teemat/elintarvikkee...
ja täällä
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/09/12/kuluttaja-...

Käyttäjän TimoKalliokoski kuva
Timo Kalliokoski

No mutta olipas hyödyllinen linkki tähän kohtaan.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset